Valvontaa ja vastuuta ulkopuolisen työvoiman käyttöön -tutkimus tilaajavastuulain toteutumisesta

1. Valvontaa ja vastuuta ulkopuolisen työvoiman käyttöön-tutkimus tilaajavastuulain toteutumisesta Anne Alvesalo & Terhi Hakamo Työterveyslaitos /

2. Tutkimuskysymykset • Miten laki yleensä tunnetaan ja miten sitä noudatetaan • Minkälaisia kokemuksia työnantajilla on laista • Minkälaisia kokemuksia valvontaviranomaisilla (työsuojelutarkastajat) on laista • Minkälaisia vaikutuksia lailla on ollut harmaan talouden torjunnassa /

3. Tutkimusaineistot • Tutkimuksen ensimmäinen aineisto kerättiin postikyselyllä ja se lähetettiin tarkastuksen kohteena olleille 843 tilaajayritykselle ja -julkisyhteisölle sekä niiden 951 sopimusosapuolelle. Vastausprosentti oli 30,5. Tutkimuksen toinen aineisto kerättiin tilaajavastuutarkastajia (N=10) haastattelemalla. Haastattelut toteutettiin vapaamuotoisina teemahaastatteluina. • Lisäksi hyödynnettiin Tilaajavastuutiimin raportteja, TTL:ssä toteutettavan tutkimuksen (HTT-hankkeen seuranta) alustavia työsuojeluviranomaisten tarkastusten havainnointiin perustuvia tuloksia. /

4. Tilaajavastuulain tunteminen • Valtaosa (88 %) syksyllä 2008 toteutettuun kyselyyn vastanneista ilmoitti kuulleensa tilaajavastuulaista jo ennen kyselyn toteuttamista, (tarkastamattomista 72 %). Suomesta löytyy myös täysin laista tietämättömiä yrityksiä. • Kaikista vastaajista yli puolet (65 %) arvioi itse tuntevansa lain sisällön erittäin tai melko hyvin, (tarkastamattomista 34 %). Kaikissa toimialaryhmissä vastaajat arvioivat itse tuntevansa lain paremmin kuin mitä laki yleisesti ottaen heidän alallaan, jossa vain vajaa kolmanneksen (29 %) uskottiin tuntevan lain sisällön erittäin tai melko hyvin. (KUVA) • Tiedottamista kaivattiin lisää. • Tilaajat eivät näytä olevan kovin aktiivisia tiedottamaan alihankkijoilleen heidän velvollisuudesta noudattaa tilaajavastuulakia, mikäli he toimivat itse tilaajina. Noin joka neljännen alihankkijavastaajan mukaan tilaajayritys ei ollut informoinut heitä asiasta koskaan. Vain vajaa viidesosa (17 %) ilmoitti, että tilaajayritys on informoinut heitä aina. /

5. Vastaajien arviot siitä miten laki tunnetaan omalla toimialalla /

6. Lain toimivuus ja noudattaminen • Yleisesti lakia pidettiin kyselyyn vastanneiden keskuudessa toimivana. Ainoastaan joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että laki tulisi lakkauttaa kokonaan, koska se ei palvele tarkoitustaan. • Noin puolet arvioi, että tilaajavastuulaki on aiheuttanut tilaajayrityksille turhaa lisätyötä. (KUVA) • Jotkut vastaajat toivat voimakkaasti esiin vastustavansa tilaajavastuulakiin sisältyvää ajatusta, jossa yritykset velvoitetaan valvomaan toisiaan. Tämän koettiin olevan valtion tehtävä, ei yritysten. • Tilaajavastuutarkastusten ja kyselyn perusteella näyttäisi siltä, että lain noudattaminen on tutkimusajankohtana ollut osin vielä puutteellista. Alihankkijoista ja vuokratyövoimaa välittävistä työnantajista yli puolet ilmoitti, että tilaajayritys on pyytänyt heiltä aina (27 %) tai usein (36 %) tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset sopimuksia solmittaessa. Noin joka neljäs vastaaja ilmoitti, että selvitykset pyydetty vasta sopimuksen tekemisen jälkeen. (KUVA) • Kyselyyn vastaajat uskoivat kuitenkin lain parantavan tilaajien toimintatapoja. Kaikista vastaajista suurin osa oli täysin (45 %) tai jonkin verran (41 %) samaa mieltä väitteen "Tilaajavastuulain myötä tilaajat selvittävät entistä tarkemmin sopimuskumppaniensa taustat" kanssa /

7. Tilaajavastuulain aiheuttamat lisätyöt /

8. Selvitysten pyytäminen /

9. Lain valvonta ja soveltaminen • Työnantajat ovat suhtautuneet myönteisesti tilaajavastuulain valvontaan; tarkastajien saama palaute oli ollut melko usein yllättävän hyvää tai positiivista. Tarkastajat saivatkin tarkastuksen kohteena olleilta vastaajilta keskimäärin hyviä kouluarvosanoja. (KUVA) • Kaikista vastaajista vajaa puolet oli täysin tai jonkin verran sitä mieltä siitä, että tilaajavastuulain valvontaan tulisi kohdistaa nykyistä enemmän voimavaroja. Vain pieni osa (15 %) vastaajista vastusti valvontaresurssien lisäämistä. • Kritiikkiä lain epäyhtenäisestä soveltamisesta • Vaikka laki arvioitiin yleisesti ymmärrettäväksi, sen soveltaminen ja tulkitseminen koettiin vaikeaksi. (KUVA) /

10. Parhaan keskiarvon tarkastajat saivat asiantuntemuksestaan (8,7) ja huonoimman tarkastustoiminnan ymmärrettävyydestä (8,4). /

11. Tilaaja käyttää vuokrattuja työntekijöitä tai alihankintasopimukseen perustuvaa työvoimaa. Tilaajalla tarkoitetaan kaikkia elinkeinonharjoittajia, jotka ovat velvollisia tekemään kaupparekisterilaissa tarkoitetun perusilmoituksen elinkeinotoimintansa aloittamisesta. Mm. avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, asunto-osakeyhtiö, keskinäinen vakuutusyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, valtion liikelaitos, aatteellinen yhdistys ja säätiö sekä yksityinen elinkeinonharjoittaja, jolla on elinkeinotoiminnan harjoittamista varten pysyvä toimipaikka tai palveluksessa vähintään yksi työntekijä. Tilaajana voi olla myös ulkomainen säätiö tai yhteisö, joka perustaa Suomeen sivuliikkeen tai eurooppayhtiö. Valtio, kunta, kuntayhtymä, seurakunta ja muut julkisoikeudelliset yhteisöt ovat myös tilaajia. Tilaaja voi olla ulkomainen vastaava yritys toimiessaan Suomessa. Maatalouden ja kalastuksen elinkeinonharjoittajat eivät pääsääntöisesti ole tässä laissa tarkoitettuja tilaajia, kuten eivät myöskään kotitaloudet. Ei sovelleta: Työntekijän tai työntekijöiden vuokratyö kestää yhteensä enintään 10 työpäivää. Alihankintasopimuksen vastikkeen arvo on ilman arvonlisäveroa alle 7 500 euroa. Työn katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisesti, jos tilaajalle tehty työ tai aikaansaatu työtulos perustuu useisiin peräkkäisiin, keskeytymättöminä tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuviin sopimuksiin. • Sovelletaan: • Tilaajaan • 1) joka Suomessa käyttää vuokrattua työntekijää; taikka • 2) jonka Suomessa olevissa työtiloissa tai Suomessa olevassa työkohteessa työskentelee työntekijä, joka on tilaajan kanssa alihankintasopimuksen tehneen työnantajan palveluksessa ja jonka työtehtävät liittyvät tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviin kuljetuksiin. • rakentamisessa aina, myös yhden miehen yrityksiin Ei sovelleta: Sopimuspuolen toiminta on vakiintunut. Tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimuspuoleensa. Luottamusta lisäävänä seikkana pidetään toiminnan vakiintuneisuutta silloin, kun yritys on tosiasiallisesti harjoittanut liiketoimintaa vähintään kolme vuotta. Ei sovelleta: Tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena. Aikaisemmat kokemukset osapuolten välisestä sopimustoiminnasta lisäävät luottamusta. Sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena jo noin kahden vuoden jälkeen, jos sanottuna aikana on myös käytännössä tehty tilaajan ja sopimuspuolen välillä sopimuksia. Ei sovelleta: Yhden miehen yritykset (paitsi rakennusalalla). Ei sovelleta: Muu vastaava syy. Esimerkiksi yrityksen koko tai sopimuskumppanin julkinen luotettavuus. /

12. Mikä epäselvää? • Milloin ja millaiseen työhön lakia tulisi ylipäätään soveltaa • Laissa kuvattua "alihankinnan" käsite • vuokratyön kestoon tai sopimuksen arvoon perustuvat raja-arvot (milloin sopimusten arvo lasketaan yhteen ja milloin ei, "lyhyt keskeytys") • Vakiintuneisuus-käsite (sopimusosapuolen toiminta, sopimussuhde) • Ja nyt tämä tilanne on se, että vaikka sä luet ne lain esityöt ja eduskunnan mietinnönkin siihen päälle ja vielä moneen kertaan ja se jää silti vielä monelle vielä epäselväksi. Sanotaanko meillekin vaikka laki on pitkään - tai pitkään ja pitkää - mutta hyvä tovi valvottu, niin kyllä varmaan tosta toiminnan vakiintuneisuudesta, mikä on siinä viispykälän neljä momentin kaks kohdassa, niin saisi varmaan kahdeltatoista tarkastajalta ainakin pikkaisen erilaisia vastauksia siihen. /

13. Tilaajavastuulaki, tasavertainen kilpailu ja harmaa talous • Tasavertaisen kilpailun edistämistä pidettiin merkittävimpänä hyötynä: Laki on vastaajien mielestä luonut yhteiset pelisäännöt ulkopuolisen työvoiman käyttöön • Työnantajat pitivät tilaajavastuulakia ja siihen kytkeytyvää sopimuskumppanien taustojen selvittämistä hyvänä keinona torjua epätervettä kilpailua ja harmaata taloutta. • Konkreettisten muutosten suhteen oltiin epäileväisempiä, tai niiden arvioiminen koettiin vaikeaksi. (KUVA) • Kaikista vastaajista hieman vajaa kolmannes oli sitä mieltä, että heidän alallaan on tiedossa, että tarkastustoiminnan ulkopuolelle jää suuren joukon yrityksiä, jotka eivät noudata työnantajavelvoitteitaan. (KUVA) • Tarkastajat uskoivat, että heidän erehdyttämisen olevan suhteellisen helppoa. Valvonnan haasteet kietoutuivat tarkastajien mukaan pääosin heidän rajallisiin tiedonsaantioikeuksiinsa /

14. Tilaajavastuulain vaikutuksista /

15. "Alallamme on tiedossa, että tarkastustoiminnan ulkopuolelle jää suuri joukko yrityksiä, jotka eivät noudata työnantajavelvoitteitaan" /

16. Alihankkijana tai vuokratyövoiman välittäjänä toimineiden vastaajien arviot siitä, miten seuraavien velvoitteiden noudattaminen on muuttunut heidän omalla toimialallaan tilaajavastuulain säätämisen jälkeen, % /

17. Kuvio 15. Kaikkien vuosina 2001-2007 rekisteröityneiden (ALV=arvonlisärekisteri, TA=työnantajarekisteri, EnPE= ennakkoperintärekisteri, KR=kaupparekisteri, kotimaisten osakeyhtiöiden määrän suhde (x 100) kaikkiin osakeyhtiöihin vuosina 2001-2007 (lähteet VIRKE ja Tilastokeskus) /

18. Henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeus • Taulukko 19. Onko yrityksen henkilöstön edustaja pyytänyt tietoja vuokratyöstä tai alihankinnasta tehdystä sopimuksesta, % ja N Puolet tilaajavastaajista ilmoitti, ettei henkilöstön edustaja ole koskaan pyytänyt tietoja ja hieman vaajaan kolmanneksen mukaan tietoja on pyydetty vain harvoin tai joskus. /

19. Yhteenveto • tietoisuus laista laajaa, sisällön tuntemus ja noudattaminen heikompaa • lain koettiin aiheuttaneen yrityksille turhaa lisätyötä, mutta lakia ei haluta lakkauttaa ja valvontaan haluttiin kohdistaa nykyistä enemmän voimavaroja • laki arvioitiin yleisesti ymmärrettäväksi, mutta sen soveltaminen ja tulkitseminen koettiin vaikeaksi. • lain uskotaan edistävän tervettä kilpailua ja torjuvan harmaata taloutta yleisellä tasolla • konkreettisia vaikutusten suhteen oltiin epäileväisempiä • lain ei uskottu parantaneen alihankkijoiden rekisteröitymiskäytäntöjä eikä työehtosopimuksen vähimmäisehtojen noudattamista • verojen tilittämisen ja eläkevakuutusten ottamisen ja maksamisen uskottiin parantuneen • henkilöstön tiedonsaantioikeuksien käyttäminen vähäistä /

20. Julkaisu löytyy TEM:in sivuilta Valvontaa ja vastuuta ulkopuolisen työvoiman käyttöön – tutkimus tilaajavastuulain toteutumisesta • Sarja: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Sarjanumero: 51/2009 • Julkaisuvuosi: 2009 • http://www.tem.fi/index.phtml?s=2643 /