Maankuivatus, kastelu ja tulvasuojelu tulevaisuudessa

1. Maankuivatus, kastelu ja tulvasuojelu tulevaisuudessa 100 vuotta Pentti Kaiteran syntymästä FINCID:n seminaari Helsinki 18.11.2005 Kai Kaatra, MMM

2. Aiheita • Kuivatuksesta ja kastelusta valuma-alueen vesitalouden hallintaan • Tulvasuojelusta tulvariskien hallintaan • Meneillään olevia hankkeita • Haasteita

3. Maatalouden rakennemuutos

4. Peruskuivatus Suomessa 1920-2000 • Tulva - luonnollinen ilmiö, johon sopeuduttava • Tarkastelussa valuma-alue, ei yksittäinen riskikohde • Irti keinokeskeisyydestä • Kattava tarkastelu: tulvien ehkäisy – riskien ehkäisy – tulvasuojelu – operatiivinen tulvantorjunta – vahinkojen korvaaminen • Kattava riskien arviointi: turvallisuus, talous, ympäristö • Kaikkien osapuolten osallistuminen • Välineinä tulvakartat ja tulvariskien hallinnan suunnitelmat

5. Riittävästä kuivatuksesta huolehdittava • Pellot painuvat ja kuluvat n. 1 cm/ vuosi • Jokien valuma-alueet muuttuvat • Tulvaherkkyys lisääntynyt • Kansallisomaisuutta joiden kunnosta on huolehdittava

6. Kunnostusojitus • Uusia ojia tehdään enää vähän • Painopiste ojien perusparannuksessa • Vanha suunnitelma toteutuksen pohjana • Voidaan laatia kokonaan uusi suunnitelma • Salaojakeskukset tekevät pääosan suunnitelmista • TE-keskukset ja metsäkeskukset rahoittavat, AYK:t antavat lausunnon

7. Kuivatuksesta valuma-alueen vesitalouden hallintaan • Riittävän ylläpidon varmistaminen • Monitavoitteinen lähestymistapa • kuivatus • tulvariskien hallinta • vesiensuojelu, ravinnekuormituksen vähentäminen • luontotyypit ja elinympäristöt • maisema • vesistöjen kunnostaminen ja ennallistaminen • Tukiehtojen kehittäminen • Tarvitaan uusia työkaluja

8. Kastelu Suomessa • Veden riittävyys meillä harvoin ongelma • Vuosien 2002-2003 kuivuus osoitti varautumistarpeita • Tarve johtuu lähinnä alkukesän sadannan vajauksesta sekä hallantorjunnan tarpeellisuudesta tietyillä alueilla • EU:n tuen pinta-alaperusteisuus (keskimäärin yli 50 % tuotosta) lienee vielä vähentänyt kiinnostusta kastelulaiteinvestointeihin • Erikoiskasveilla ja puutarhaviljelyssä kastelun merkitys saattaa olla hyvinkin suuri • Ns. säätökastelu lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 1995 lähtien sen tultua liitetyksi EU:n ympäristötuen erityistukisopimuksen piiriin

9. Osaamisen turvaaminen • Osa tuottavuushanketta • Vuoden 2005 alussa vireillä 143 ojitustoimitusta • Lounais-Suomessa 29 • Länsi-Suomessa 86 • muiden ympäristökeskusten alueilla vain muutamia, kolmessa ei enää yhtään hakemusta vireillä • Osaamista tarvitaan silti tulevaisuudessakin • uudet väylät ja uudet kaava-alueet • kiristyvät vaatimukset • maanomistuksen muutokset, ositukset • Asiantuntemus syytä koota 2-4 ympäristökeskukseen

10. Maatalous julkishyödykkeiden tuottajana • Maatalouden harjoittaminen on yhä enemmän muutakin kuin elintarvikkeiden tuottamista, esim. • luonnonympäristön moninaisuuden hoitaminen • kulttuuriympäristön vaaliminen • suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen ylläpito kuormituksen vähentämiseksi • tulvariskien hallinnan parantaminen • Voidaan nähdä palvelutuotteina, joihin maatalousyrittäjällä on hyvä ammatillinen valmius • Kannustimien kehittäminen haaste tukijärjestelmien uudistamiselle

11. Tulvasuojelusta tulva-riskien hallintaan TYYPILLISET TULVIEN AIHEUTTAJAT SUOMESSA • Suuret tulvat ja vahingot esim. Keski- ja Länsi-Euroopassa 1990- ja 2000-luvuilla • Poikkeuksellisten sää- ja vesiolojen sekä ääritilan-teiden yleistyminen • Tulvien ajankohdat • Ilmaston muutokset • Tulvariskit kasvavat Lumen sulamisvedet Runsaat sateet Peräkkäiset sateiset vuodet

12. Tulvasuojelusta tulvariskien hallintaan • Tulva - luonnollinen ilmiö, johon sopeuduttava • Tarkastelussa valuma-alue, ei yksittäinen riskikohde • Irti keinokeskeisyydestä • Kattava tarkastelu: tulvien ehkäisy – riskien ehkäisy – tulvasuojelu – operatiivinen tulvantorjunta – vahinkojen korvaaminen • Kattava riskien arviointi: turvallisuus, talous, ympäristö • Kaikkien osapuolten osallistuminen • Välineinä tulvakartat ja tulvariskien hallinnan suunnitelmat

13. Tulvariskien hallinta Meteorologia Vesistön hydrologia Hydrologinen vaara Jokiuoma Tulvan vaara Alttius Vahinkoriski Tulvatilanteen hallinta Vahingot tulvavesien pidättyminen valuma-alueella, vesistön varastokapasiteetti vaara altaiden ja uomien koko, pengerrykset maankäyttö, rakentaminen, rakenteiden tulvansieto tulvaennusteet tulvantorjunta, tilapäiset rakenteet riski korvaaminen

14. Tulvayhteistyö EU:ssa • Toimintaohjelma valmisteilla • Informaatio ja tutkimus • EU:n rahoitusinstrumentit • Direktiivi

15. Tulvadirektiivi • Komission ehdotus direktiiviksi tänä vuonna • Direktiivin sisältö • tulvavaarakartat • tulvariskikartat • tulvariskien hallintasuunnitelmat • suunnitelmien laatiminen sovitettaneen yhteen vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen vesienhoidon suunnittelun kanssa v. 2015 mennessä • Keinot jäsenmaiden päätettävissä

16. Tulvavaarakartat(Flood hazard maps) • Alueet, joilla on esiintynyt tai joille voi nousta tulva (ottaen huomioon tulvasuojelurakenteet) • Tulvatilanteiden jaottelu • usein toistuvat tulvat • harvoin toistuvat tulvat • harvinaiset ja äkilliset tulvat, patomurtumat • Soveltuvin osin myös vesisyvyys, virtausnopeus, eroosioherkät alueet

17. Tulvavaarakartoituksen perusteella tarpeelliseksi katsottava alueiden tarkempi kartoitus Kattava riskien arviointi tärkeät toiminnot (esim. vesihuoltolaitokset) vaikeasti evakuoitavat rakennukset (esim. sairaalat) ympäristöriskit (esim. kemikaalit) taloudelliset vahingot Tulvariskikartat (Flood risk maps) Tulvavaarakartta Alttius vahingoille Tulvariskikartta

18. Tulvayhteistyö UNECE:ssa • Suositus kestävästä tulvantorjunnasta v. 2000 • Luonnos mallisäännöksiksi v. 2005 • sopimuspuolten ryhdyttävä kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimiin estääkseen, hallitakseen ja vähentääkseen tulvariskejä (1 art.) • informointivelvollisuus (2 art.) • monivuotisen strategian kehittäminen (3 art.) • ekologiset vaatimukset huomioon strategioissa (4 art.) • keskeistä valuma-aluenäkökulma valtion rajoista riippumatta (5 art.) • neuvotteluvelvollisuus (6 art.) • Oikeudellinen sitovuus? • Tarvitaanko tulvista uusi kansainvälinen sopimus?

19. Hankkeita • Suurtulvatyöryhmän loppuraportti 2003 • Tulvavesien tilapäinen pidättäminen valuma-alueilla 2002 • Luonnonmukainen vesirakentaminen, uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun 2003 • Ojitustoimitusopas 2003 • Selvitys Suomen kastelutilanteesta 2003 • Maankuivatuksen ja kastelun suunnitteluopas, valmistuu 2006 • Peruskuivatuksessa muutettujen uomien tilan parantamisselvitys, valmistuu 2006

20. Meneillään olevia hankkeita • Tulvatietojärjestelmä • Tulvakartat yhdenmukaisina verkkoon • Tulvariskien arviointi paikkatietojen yhteiskäyttöprojektina (tulvariskikartat) • Rankkasadetulviin varautuminen • Operatiivinen sää- ja tulvaennustusjärjestelmä • IL, SYKE: rankkasadetulvien ennustaminen • Liittyy myös Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän (LUOVA) valmistelutyöhön • Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) –projekti • mitoitusperusteiden uusiminen • Rumpu- ja silta-aukkojen mitoitusohjeet

21. Lainsäädäntöhankkeita • Vesilainsäädännön kokonaisuudistuksen jatkovalmistelu • Poikkeuksellisista tulvista aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta annettujen säädösten uudistaminen • Patoturvallisuuslainsäädännön uudistaminen ja tulvariskien hallintaa koskevien säädösten selvittäminen

22. Haasteita • Tulvavesien pidättäminen valuma-alueilla • pellot ja metsät • Päätöksenteon ja toimenpiteiden sirpaloituminen • lupaharkinnan tapauskohtaisuus • muut kuin luvanvaraiset toimenpiteet • Vanhojen vesitalouslupien tarkistaminen • Patoturvallisuuden ja tulvariskien hallinnan suhde • Tulvariskien hallinnan suhde vesienhoidon suunnitteluun • aluehallinnon ja suunnittelun rajat • vesistöalueittainen suunnittelu ja yhteistyö • Tulvariskien hallinnan suhde maankäytön suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen

23. Tutkimusohjelmia • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen • Maa- ja metsätalouden vesienhoito • ”Veden vuosikymmenen tutkimusohjelma”