1 / 15

Euroopan Unionin historia

Euroopan Unionin historia. eurooppalainen yhteistyö maailmansotien jälkeen tähtäsi ennen kaikkea rauhan ylläpitämiseen II MS:n jälkeen Saksan terästeollisuudestaan kuulu Saarin alue joutui Ranskan valvontaan

radley
Download Presentation

Euroopan Unionin historia

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Euroopan Unionin historia

  2. eurooppalainen yhteistyö maailmansotien jälkeen tähtäsi ennen kaikkea rauhan ylläpitämiseen • II MS:n jälkeen Saksan terästeollisuudestaan kuulu Saarin alue joutui Ranskan valvontaan • ranskalaiset kokivat alueen uhkana, saksalaiset tulkitsivat valvonnan alueen kaappauksena

  3. Euroopan hiili- ja teräsyhtiö • Ranskalainen virkamies Jean Monnetehdotti maan ulkoministerille Robert Schumanille Saksan ja Ranskan hiili- ja teräsvarantojen yhdistämistä • raaka-ainevaroja valvoisi kansainvälinen riippumaton viranomainen • jos hiilen ja teräksen tuotanto ei olisi minkään yksittäisen valtion määräysvallassa, mikään valtio ei voisi aloittaa sotaa • yhteistyö toisi varoja jälleenrakennukseen • Schuman julkisti ajatuksen 9. toukokuuta 1950 • Schumanin julistuksena tunnettu ehdotus johti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamiseen Pariisissa 18.4.1951 • mukana Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg

  4. Euroopan talousyhteisö • Yhteistyötä tiivistettiin perustamalla Euroopan talousyhteisö (ETY) (EEC) ja Euroopan atomienergia-yhteisö (Euratom) 1957. • Euroopan talousyhteisö EEC • tulliliitto jäsenmaiden välillä • asteittain toteutuvat yhteismarkkinat • päätettiin luoda yhteiset politiikat maataloudelle, liikenteelle, työvoiman liikkumiselle ja talouden tärkeille sektoreille

  5. Euroopan atomienergiayhteisö • Euratomin kautta perustajamaat pyrkivät turvaamaan energian saannin ja samalla säästämään yhteistoiminnan avulla • keskittyy atomienergian rauhanomaisen käytön ja tutkimuksen kehittämiseen • ei toimivaltaa sotilaallista käyttöä varten kehitettävän ydinenergian osalta • valvoo, ettei ydinaineita siirretä käytettäväksi sotilaallisissa tarkoituksissa

  6. Näille kolmelle yhteisölle (EHTY, ETY, Euratom) perustettiin yhteiset toimielimet • Yhteisöjen toimielinrakennetta yhdistettiin 1967; Euroopan yhteisöille (EY) perustettiin yhteinen neuvosto ja yhteinen komissio • Heinäkuussa 1968 tuontitullit jäsenmaiden välillä poistettiin ja vapaa kaupankäynti jäsenmaiden välilläoli ensi kertaa mahdollista • muista maista tuotavien tuotteiden tullit olivat samat kaikissa maissa • Kaupankäynti sekä näiden kuuden valtion kesken että EU:n ja muun maailman välillä vilkastui nopeasti

  7. Sillä aikaa muualla… • EFTA eli Euroopan vapaakauppa-alue 1960 • Iso-Britannia, Itävalta, Portugal, Sveitsi, Ruotsi, Norja, Tansa • Suomi Finn-Efta-sopimus 1961

  8. EU:n laajeneminen • 1973 Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska liittyivät jäseniksi • Kreikasta jäsen 1981 • Espanja ja Portugal 1986 • Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät unioniin vuoden 1995 alusta • Norjalaiset hylkäsivät jäsenyyden jo toistamiseen kansanäänestyksessä

  9. Euroopan unioni perustettiin Maastrichtin sopimuksella 1992 • Maastrichtin sopimus 1992: Euroopan yhteisö muuttui Euroopan unioniksi • vahvisti unionin pilarirakenteen • I pilari: taloudellinen yhteistyö • II pilari: ulko- ja turvallisuuspolitiikka • III pilari oikeus- ja sisäasiat • käsitti myös sitovan suunnitelman talous- ja rahaliitosta, joka toteutettiin kolmessa vaiheessa

  10. Schengenin sopimus • voimaan seitsemässä maassa 1995: Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Ranskassa ja Saksassa • Minkä tahansa valtion kansalaiset pystyvät matkustamaan Schengen-maiden välillä ilman passintarkastusta rajalla • Nykyisin Schengen-alueeseen kuuluvat alkuperäisten jäsenmaiden lisäksi Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Malta, Norja, Portugal, Puola, Ruotsi, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, UnkarijaViro • Iso-Britannia ja Irlanti ovat päättäneet olla liittymättä alueeseen • sopimusta ei sovelleta vielä EU:n uusista jäsenmaista Bulgariaan, Romaniaan ja Kyprokseen

  11. 2000-luvulla EU laajentui 27 maan unioniksi • Euroopan kahtiajaon päättyminen loi edellytykset unionin laajentumi- selle Itä- ja Keski-Eurooppaan • EU:n suurin ja monipuolisin laajentuminen tapahtui 1.5.2004, kymmenen uutta valtiota: Latvia, Liettua, Kypros, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro • Jäsenmaiden määrä kasvoi 27:ään vuoden 2007 alusta, jolloin Bulgaria ja Romania liittyivät EU:iin

  12. laajeneminen ollut erityisen nopeaa 2000-luvulla • haluttiin edistää talouskasvua ja demokratian leviämistä Itä-Euroopassa • hyötyä sekä idälle että lännelle • turvallisuusratkaisu • Länsi-Balkanin maille jäsenyysperspektiivi • Slovenia jo jäsen, seuraava luultavasti Kroatia • tällä hetkellä ehdokasmaita Islanti, Kroatia, Makedonia ja Turkki • ehdokasmaiden suurimpia ongelmia korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus

  13. Laajenemisen haittoja • Saatujen tukien muutos • pelätty halvan työvoiman tuloa maahan • jäsenmaksujen määräytyminen • uudet maat yleensä nettosaajia – kuluja muille • kilpailu markkinoilla kiristyy • uuden ulkorajan valvonta

  14. Laajenemisen etuja • poliittisen painoarvon kasvu • taloudellinen painoarvo • talouskasvu sekä uusilla että vanhoilla alueilla • taloudellinen vakaus • investointien houkuttavuus • ympäristön tilan paraneminen, kun EU:n ympäristölainsäädäntö ulotetaan uusille alueille

  15. Euroopan unionin rooli maailmanpolitiikassa • EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa ei johdeta keskitetysti Brysselistä, vaan jäsenmaat päättävät siitä yhdessä. • EU ei aina puhu yhteisellä äänellä – varsinkin suuret jäsenmaat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia tekevät myös omaa ulkopolitiikkaa. • Turvallisuuspolitiikka on osin Naton, osin EU:n oman turvallisuus- ja puolustuspolitiikan varassa. • EU:n nopean toiminnan joukot koostuvat kansallisten asevoimien joukko-osastoista. Erillistä ”EU-armeijaa” ei ole. • EU on tukenut kansainvälisten järjestöjen toimintaa, varsinkin YK:n. • EU ottaa kantaa maailmanlaajuisiin ongelmiin, kuten ilmastokysymyksiin.

More Related