E N D
1. Euroopan ja muun maailman suhteet Eurooppalaisten kulttuurien ja alueiden tutkimus EKAJohdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen
14.11.2005
Juhana Aunesluoma
Yhteiskuntahistorian laitos, poliittinen historia
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jauneslu
2. Luennon teemat 1 erilaisia tapoja jäsentää Euroopan ja muun maailman suhdetta
maailmanpolitiikka: suurpolitiikka, kriisit, kv. järjestelmä
kulttuuri: kohtaamiset, vuorovaikutus
taloudelliset näkökulmat
kokoavat näkökulmat: kolonialismi, imperialismi neokolonialismi
2 historiallinen käsittely: esimerkkejä suhteista eri aikoina
aikakausi 1500-1800, 1800-luku ja 1900-luku
nykyisyys, lähimenneisyys ja tulevaisuus
3. Kysymyksiä minkälaisia toimijoita eurooppalaiset ja Euroopan valtiot ovat olleet muuhun maailmaan nähden?
minkälaisia suhteita Euroopan ja muun maailman kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta on syntynyt?
mitä Euroopan ulkopuolinen maailma on merkinnyt eurooppalaisille eri aikoina?
historia ja nykyisyys:
rakentuvatko suhteet edelleen pitkille historiallisille jatkuvuuksille?
onko EU-integraation myötä tullut jotakin kokonaan uutta?
miten Euroopan asema on muuttunut muuhun maailmaan nähden?
kuinka pitkälle Euroopan ja eurooppalaisten kohtaamisessa muun maailman kanssa on ollut kysymys eurooppalaisten keskinäisistä kohtaamisista ja keskinäisten suhteiden määrittelystä?
4. Maailmanpolitiikka tuttu lähtökohta
politiikan, erityisesti ulkopolitiikan ensisijaisuus ”Euroopan ja muun maailman välisissä suhteissa”
sota, rauha, yhteistyö, kilpailu, kaikki valtioiden välillä
pitkän aikavälin kehityskaari: Euroopan valtioiden nousu maailman keskipisteeksi ja maailmanjärjestelmän keskukseksi 1500-luvulla sekä suhteellisen aseman mureneminen 1900-luvulla
tarkastelukohteena valtioiden väliset suhteet ja näistä suhteista syntyvä kansainvälinen järjestelmä
toimijat, tasot
eurooppalaiset valtiot/imperiumit ja muut vastaavat toimijat
Yhdysvallat, Japani, Kiina, Ottomaanien imperiumi
olennaista valtasuhteet, resurssit, intressit
ongelmia
mitä jää ulkopuolelle? valtioiden väliset suhteet vs muut suhteet? muut toimijat?
käsitteellinen eurosentrisyys: maailmanpolitiikka eurooppalaisen valtiojärjestelmän kehityksen globaalina projisiona
esim. Etelä- ja Kaakkois-Aasian ja Afrikan valtiotoimijat historiassa?
heikot valtiot? valtioiden aseman yleinen heikkeneminen?
muista alkuun maailmanpolitiikan määrittely!
jos aloitettaisiin perinteisestä perinteisimmällä poliittisen historian näkökulmalla, niin sitten miellettäisiin Euroopan ja muun maailman suhteet valtioiden välisten suhteiden kautta, tai vähintäänkin maailmanpolitiikan ja kansainvälisen politiikan kautta
tällöin huomion kohteena olisi valtioiden muodostama kansainvälinen järjestelmä, mutta se voidaan tietenkin toimijoita laajentamalla käsittää laajemmin, otettava mukaan sen taloudellinen ulottuvuus, YK (joka kuitenkin on valtioiden muodostama), mutta erilaiset kv. järjestöt ja ei-valtiollisten toimijoiden vuorovaikutus kuuluvat tietenkin kv. järjestelmään
perinteisesti kuitenkin mielletty valtiotoimijat ensisijaisiksi, ne ovat loppujen lopuksi omintakeisia ja poikkeuksellisen kykeneviä toimijoita, legitiimin väkivallan monopoleineen ja niin edelleen, perinteisen ulkopolitiikan tärkeys, sodan ja rauhan kysymykset
mutta kuten huomataan, tämä näkökulma on kuitenkin pahasti rajoittunut jos yritetään luoda kokonaiskuvaa
selitä mitä kaikkea tähän näkökulmaan kuuluu, kerro mitä kaikkea olennaista voidaan tavoittaa tällä näkökulmalla
älä mene realismi-idealismi –jupakkaan se ei kuulu tähän!
muista alkuun maailmanpolitiikan määrittely!
jos aloitettaisiin perinteisestä perinteisimmällä poliittisen historian näkökulmalla, niin sitten miellettäisiin Euroopan ja muun maailman suhteet valtioiden välisten suhteiden kautta, tai vähintäänkin maailmanpolitiikan ja kansainvälisen politiikan kautta
tällöin huomion kohteena olisi valtioiden muodostama kansainvälinen järjestelmä, mutta se voidaan tietenkin toimijoita laajentamalla käsittää laajemmin, otettava mukaan sen taloudellinen ulottuvuus, YK (joka kuitenkin on valtioiden muodostama), mutta erilaiset kv. järjestöt ja ei-valtiollisten toimijoiden vuorovaikutus kuuluvat tietenkin kv. järjestelmään
perinteisesti kuitenkin mielletty valtiotoimijat ensisijaisiksi, ne ovat loppujen lopuksi omintakeisia ja poikkeuksellisen kykeneviä toimijoita, legitiimin väkivallan monopoleineen ja niin edelleen, perinteisen ulkopolitiikan tärkeys, sodan ja rauhan kysymykset
mutta kuten huomataan, tämä näkökulma on kuitenkin pahasti rajoittunut jos yritetään luoda kokonaiskuvaa
selitä mitä kaikkea tähän näkökulmaan kuuluu, kerro mitä kaikkea olennaista voidaan tavoittaa tällä näkökulmalla
älä mene realismi-idealismi –jupakkaan se ei kuulu tähän!
5. Kulttuuri eurooppalaisen sivilisaation kehityshistoria vuorovaikutteisena prosessina
eurooppalaisen identiteetin (eurooppalaisuuden) rakentuminen kohtaamisessa ja kohtaamisesta muiden kulttuurien kanssa
oman identiteetin rakentuminen erojen havaitsemisesta muiden suhteen
toinen ja toiseus
eurooppalaisen kulttuurin ”ulkoeurooppalaiset” rakennuspuut
eurooppalaisen kulttuurin leviäminen muualle maailmaan
sivilisaation levittämisen missio, kulttuuri-imperialismi
ristiriidat, kulttuurisuhteisiin liittyvä valta ja sen käyttö
tulkinnallisia ja käsitteellisiä ääripäitä
Edward Said: Orientalism (1978)
Samuel Huntington: Kulttuurien kamppailu (Clash of Civilizations, 1993, 1996)
6. Talous eurooppalaisen kapitalismin kehityksen pitkä linja
kansallisista kapitalismeista kehitys kohti globaalia kapitalismia
markkinatalouden kehittyminen
vaihtoehtoineen: sosialismi, säätely, ”eurooppalainen markkinatalous”
kauppasuhteet muun maailman kanssa
tuotannontekijöiden maailmanlaajuiset liikkeet
raaka-aineet, tuotteet, ihmiset, pääomat
radikaali ja kriittinen näkökulma: maailmanjärjestelmäteoria (I. Wallerstein)
kansainvälinen järjestelmä talousjärjestelmänä
eurooppalaisen kapitalismin historiallisen kehityksen ulottuvuutena ja tuloksena
hegemoniset keskukset, hegemonian muutokset, keskus-periferia -jaottelu
Euroopan suhteellisen aseman muutokset
ongelmia: taloudellisen vuorovaikutuksen ei-taloudelliset seuraukset ja motiivit
7. Kolonialismi ja imperialismi kokoavana näkökulmana tai rakenteena
mahdollistaa erilaisten näkökulmien integroimisen
talous, politiikka, kulttuuri, sosiaaliset suhteet
erilaiset painotukset
mitkä tekijät ovat ensisijaisia, käynnistäviä ja motivoivia voimia?
mitkä ovat olennaiset kolonialismin ja imperialismin seuraukset?
taloudelliset selitysmallit
poliittiset selitysmallit
ongelmia
aika- ja kontekstisidonnaisuus
sopiiko paremmin tiettyjen spesifien historiallisten vaiheiden selittämiseen ja kuvaukseen? nykyhetki ja tulevaisuus?
kuinka hyvin selittää eurooppalaisten valtioiden suhteita muiden vastaavien toimijoiden kanssa?
korostaako liikaa suurvaltanäkökulmaa?
ketkä eurooppalaiset? suomalainen kolonialismi? bulgarialainen imperialismi? ruotsalainen neokolonialismi?
8. 1500-1800 Euroopan nousu maailmanjärjestelmän keskukseksi
löytöretket: erilaiset ja usein rinnakkaiset motiivit, myös uskonto
taloudellinen ekspansio, kauppa, resurssien hankinta
fyysinen ekspansio kolonisaation myötä
vanhan kolonialismin aikakausi
hegemonisten painopisteiden muutokset Euroopassa
Italian valtiot, Portugali, Espanja, Hollanti, Ranska, Britannia
koloniaalisten valtioiden välinen kilpailu
kuka määrittää toiminnan suunnan, luonteen ja tahdin?
uudenlaisten yhteiskuntien syntyminen
esim. Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Australia
ulkoeurooppalaisten toimijoiden tuhoutuminen, heikentyminen tai suhteellisen aseman muutokset
Keski- ja Etelä-Amerikka, Lähi-itä, Intian valtiot, Kiina
9. 1800-luku siirtyminen kolonialismista imperialismiin
taloudellinen hyöty vs tarve suoraan hallintaan
eurooppalaisten suoraan hallitseman maantieteellisen alueen laajentuminen
britti-imperiumin hegemonia
suurimittaiset väestöliikkeet
uusi imperialismi 1870-1914
teollistuminen ja uudet taloudelliset intressit: J.A. Hobson (1902)
eurooppalaisen valtiojärjestelmän kehitys: ”kilpailu herruudesta Euroopassa”
modernin Euroopan sivilisoiva missio, eurooppalaisen kulttuurin globaalin vaikuttavuuden nousu
eurooppalaisten kilpailu: Afrikka, Kiina
kansainvälisen järjestelmän rakenteen muutos
Yhdysvallat ja Etelä-Amerikka
Venäjä ja Aasia
eurooppalaisen valtiojärjestelmä vakaus ja lopulta epävakaus
10. 1900-luku ”lyhyt 1900-luku”: kriisien vuosisata, eurooppalaisuuden kriisi
samalla maailmanjärjestelmän kriisi?
Euroopan kääntyminen sisäänpäin?
eurooppalaisuuden kriisi: O. Spengler, vuosisadan alkuvuosikymmenten kulttuuri-pessimismi
Eurooppalaisen valtiojärjestelmän muuttuminen
maailmansodat ja kamppailu hegemoniasta
disintegraatio ja integraatio 1945-1989
Länsi-Euroopan integraatio, EU-historia
kylmän sodan kahtiajako ja Itä-Euroopan syntyminen
yleiseurooppalainen integraatio 1989-
Euroopan suhteellisen aseman muutos
Yhdysvaltojen ja Venäjän/Neuvostoliiton nousu
Aasian valtiot: Japani ja Kiina, Kaakkois-Aasia
imperialismista dekolonisaatioon ja neokolonialismiin
11. 2000-luku aikakauden loppu
ajanjakson 1500-2000 luonne erityisenä eurooppalaisena aikakautena? eurooppalaisen valtion aikakausi?
Yhdysvallat ja Eurooppa
kulkevatko vähitellen eroon toisistaan?
Yhdysvaltojen imperiumi?
hierarkkinen maailmanjärjestelmä?
Euroopan paikka hierarkiassa?
demokratia ja neokolonialismi?
arvot, vuorovaikutus, intressit
EU toimijana ulkosuhteissa
olennaista, vaikuttavaa toimintaa vai lähinnä oman yhteisöidentiteetin rakentamista?
12. Yhteenveto eurooppalaisten toimijuus
jännite kolonialismi vs sivilisaatio
vuorovaikutuksen synnyttämät suhteet
eurooppalaisen valtiojärjestelmän laajeneminen kansainväliseksi järjestelmäksi
suhteet uudenlaisten yhteiskuntien kanssa
alistussuhteet
ulkopuolisen maailman merkitys
tuntematon ja ulkopuolinen mahdollisuutena (ennen), tuntematon ja ulkopuolinen uhkana (nyt)
historia ja nykyisyys
Pariisi, marraskuu 2005: menneisyyden jäljet ja vaikutukset tässä hetkessä
milloin neokolonialismi päättyy ja mitä tulee sen jälkeen?
EU on ainutlaatuinen yhteisö, mutta onko sillä mahdollisuuksia toimia ulkosuhteissa kokonaan uudenlaisella tavalla?
pystyvätkö eurooppalaiset kohtaamaan muun maailman muussa kuin omien keskinäisten suhteidensa kontekstissa?