130 likes | 266 Views
Kuntauudistus. Miksi kuntauudistusta ollaan tekemässä?. Huoltosuhde kehitys Kuntien taloustilanteen eriytymiskehitys Kansalaisten yhdenvertainen asema vaarantuu Julkisen sektorin velkaantuminen saatava taittumaan, talouskasvu ei tuo ratkaisua Kuntasektorin työntekijöiden eläköityminen.
E N D
Miksi kuntauudistusta ollaan tekemässä? • Huoltosuhde kehitys • Kuntien taloustilanteen eriytymiskehitys • Kansalaisten yhdenvertainen asema vaarantuu • Julkisen sektorin velkaantuminen saatava taittumaan, talouskasvu ei tuo ratkaisua • Kuntasektorin työntekijöiden eläköityminen
Taustaa kuntauudistuksen tarpeelle indeksi indeksi 80 80 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 70 Hoivatarve kasvaa 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 60 Eläköityminen vauhdittuu Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamis- vaiheessa oli edullinen huoltosuhde 50 50 40 40 0 0 1980 1990 1970 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi
Kuntauudistus – Suomi muuttuu pohjamutiaan myöten tulevina vuosina
Hallitus ja eduskunta ovat vastuussa koko Suomesta ja kaikista suomalaisista. Näkymä tulevaisuudesta vaatii toimenpiteitä. On löydettävä oikea polku ja toimenpiteet uudistuksen toteuttamiseksi.
Kuntauudistus etenee • VM:n esitys kuntaselvitysalueiksi valmistui helmikuussa • Alkuvuodesta järjestettiin maan laajuinen aluekierros • Kuntien lausuntoja pyydetään 13.4. mennessä • Palautteen pohjalta valmistellaan tarvittava lainsäädäntö. Hallitus päättää kuntauudistuksen jatkosta kevään aikana. Eduskuntakäsittelyyn hallituksen esitys annettaneen syksyn 2012 aikana. Tavoitteena on, että kuntarakennelaki tulisi voimaan 1.1.2013 • Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. • Kuntalaki uudistetaan rakenneuudistuksen pohjalta. Valmistelu käynnistetään keväällä ja esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2013. Keskiössä ovat kuntien itsehallinnon ja paikallisen demokratian vahvistaminen. • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti.
Kuntauudistuksen aikataulu • Hallitusohjelman kirjaus 6/2011 • Virkamiestyöryhmä selvitys 2/2012 • Kuntien kuulemiskierros 2-4/2012 • Sote –työryhmä väliraportti 5/2012 • Rakennelaki eduskuntaan 9/2012 • …
Miten eteenpäin? Varsinais-Suomen Kokoomuksen näkökulma. • Kunta- ja palvelurakenteen uudistusta jatkettava, keinot mietittävä tarkasti ja kunnat saatava mukaan uudistukseen. • Ei pakkoliitoksia. • Kriisikunnille kuitenkin perälautakirjaus, eli kansalaisten palveluiden turvaamiseksi valtio voi pakottaa kunnan liitokseen. • Säilytetään Suomessa kuntaperusteinen toiminta ja palveluiden järjestämismalli. • Kunnat saatava voimakkaammin mukaan uudistukseen. Toinen kuulemiskierros kuntakenttään ennen lopullista linjanvetoa.
Varsinais-Suomen Kokoomuksen linjauksia. • Tulevan päätöksenteon pohjaksi on tehtävä linjaukset kunnan toimintaympäristö perustasta: 1. Kunta–valtio –suhde, eli työnjako, mitkä ovat kunnan tehtävät -> ei lisävastuita, tehtäviä kunnilta valtiolle. 2. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen peruslinja, eli tulopohja. 3. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalli. -> kuntaperusteinen, ylikunnalliset mallit hyväksyttävä. 4. Lähidemokratian vahvistaminen, eli kuntalain uudistuksen linja. -> Suurempien kuntien lähidemokratian toimivuuden varmistaminen.
Varsinais-Suomen Kokoomuksen linjauksia. • Esitetyt selvitysalueet eivät Varsinais-Suomen osalta toimi. Erityisesti Turun seudun selvitysalue jaettava useampaan alueeseen. • Mahdollisessa selvitystyössä kunnat keskeisessä roolissa. Selvitysmies ohjaa, ei määrää. • Liitosten hyödyt ja haitat osoitettava laajasti ennen päätöksentekoa.
Varsinais-Suomen Kokoomuksen linjauksia. Lopullinen päätös kunnan tulevaisuudesta tehdään kunnan valtuustossa!
YLE/Taloustutkimus Kuntauudistuskeskustelulla ei ole ollut negatiivista vaikutusta Kokoomuksen kannatukseen.
Kunnille haasteita myös kehysriihessä • Kehysriihen suurimmat leikkaukset kohdistuvat kuntatalouteen (-520 me) • Kuntataloutta tosin vahvistetaan muilla toimilla: • Selvitetään mahdollisuudet kuntien velvoitteiden vähentämiseksi ja normien joustavoittamiseksi • Yhteisöveron korotettu jako-osuus säilyy voimassa vaalikauden loppuun saakka • Tavoitteena on jäteveron tuoton ohjaaminen kunnille • Kuntauudistus: yhdistyville kunnille varaudutaan suuntaamaan muutostukea, jonka taso ja kohdennus päätetään osana rakennelain valmistelua • Kokonaisuudessaan kunnille ohjataan lisäverotuottoja 260 me, jolloin säästöjen nettovaikutus kuntatalouteen on noin -260 me.