Kuntauudistus ja metropolialue

1. Kuntauudistus ja metropolialue Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Uudenmaan Kokoomuksen piirikokous 24.11.2012

2. Metropolialueen merkitys ja hallitusohjelma • Alue kansallisesti ja kansantaloudellisesti merkittävä - yhteistyön historia pitkä, mutta tulevaisuus haasteellinen • Segregaatio, maahanmuutto, palvelut, kilpailukyvyn turvaaminen, elinkeinopolitiikka, kansainvälistyminen, yhdyskuntarakenne, asuminen jne. • Hallitusohjelman mukaan metropolipolitiikkaa jatketaan ja lujitetaan tavoitteena vahvistaa seudun kansainvälistä kilpailukykyä ja tasapainoista kehitystä • Metropolipolitiikka on paljon muutakin kuin hallintoa, mutta alueen toimivuuden kannalta yhteistyön sisältö ja päätöksentekorakenteet vaativat kehittämistä • Lukuisia selvityksiä mm. Metropolin hyvinvointi (Hautamäki), Kaksiportainen seutuhallinto, Helsinki-Vantaa- yhdistymisen edut ja haitat, Uudenmaanliiton rakenneselvitys, Metropolihallinto (TaY), VATT ja Valtioneuvoston selonteko jne... • Hallitusohjelmassa todetaan, että kilpailukyvyn kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella ja lisäksi selvitetään tarve metropolialuetta koskevalle erilliselle laille

3. Uusimaa: Helsingin työssäkäyntialue 9,8% Mäntsälä Pukkila Lapinjärvi Hyvinkää Myrskylä 9,9% 9,9% 17,7% 10,8% 12,1% Karkkila 15,2% Askola 13,0% 9,9% Nummi-Pusula 11,1% 31,2% Loviisa Järvenpää 14,9% 28,7% Pornainen Nurmijärvi 9,6% 12,7% 13,4% Tuusula 24,1% Vihti Kerava 15,6% 12,2% 27,9% 17,1% 32,2% Porvoo 17,0% 17,2% 28,2% 19,9% 13,5% 15,6% 10,6% Vantaa Sipoo 40,5% 25,9% 9,8% Lohja Karjalohja 33,3% 20,2% Kauniainen 19,4% 9,6% 13,5% Helsinki 37,4% Siuntio 27,1% Espoo Kirkkonummi 13,7% 9,5% 15,2% Inkoo Raasepori Helsingin työssäkäyntialueeseen kuuluvat myös Kanta-Hämeen maakunnasta Riihimäki (pendelöi 12,6 %:lla Helsinkiin) sekä Loppi ja Hausjärvi (molemmat Riihimäen kautta).Myrskylä kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen Porvoon kautta. 27,7% Hanko

4. Metropoliesiselvityksen tavoitteet ja selvityshenkilöiden tehtävät Helsingin metropolialueen tulee olla Euroopan metropolialueiden kanssa kilpailukykyinen sekä sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä ja tehokas. Selvityshenkilöiden päätehtävä on selvittää ja esittää mahdolliset vaihtoehtoiset mallit alueen kuntarakenteeksi sekä vaihtoehdot metropolihallinnosta, jotka luovat parhaat hallintorakenteelliset edellytykset em. tavoitteiden toteuttamiselle. Vaihtoehdoissa on huomioitava, että kuntarakenteiden kehittäminen ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa. Valmistelu tapahtuu vuorovaikutuksessa alueen kuntien kanssa Selvityshenkilöiden on myös esitettävä, mitä he suosittelevat vaihtoehtoisista malleista toteutettavaksi. Selvityshenkilöiden tulee ottaa huomioon hallitusohjelman linjaukset, hallituksen linjaukset kuntauudistuksesta sekä erityisesti kuntajaon osalta kuntauudistusta koskevat hallituksen linjaamat kriteerit.

5. Kuntarakennelakiluonnos 4 d § 4 mom. Helsingin metropolialueen kuntien (kunnat täsmentyvät alueen kuntajakoselvitysalueita ja metropolihallintoa koskevan selvityksen perusteella) tulee 1 - 3 momentissa säädetyn sijasta selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksija jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Helsingin metropolialueen kuntiin ei sovelleta 4 f §:ää selvitysalueesta poikkeamisesta. Helsingin metropolialueen kuntien tulee osallistua yhdistymisselvityksiin alueen ulkopuolisten kuntien kanssa, jos se on tarpeen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi alueen kuntajakoselvitysalueita ja metropolihallintoa koskevan selvityksen perusteella. Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa.

6. Metropoliselvityksen aikataulu ja kuntien kuuIeminen VM:N TYÖ METROPOLIALUEEN ESISELVITYS 1.9.2012-28.2.2013 Johtoryhmän näkemykset selvitys- henkilöiden alustavista ehdotuksista -Tammikuu 13 Selvitys-henkilöiden ehdotusten esittely metropoli-politiikan neuvottelu-kunnalle 1/13   VM:n lausunto-pyyntö kunnille 28.2.13 jälkeen Selvitys-henkilöiden alustavat ehdotukset kuntiin Tammikuu 2013 Johtoryhmän näkemykset selvitys-henkilöiden lopullisista ehdotuksista Helmikuu13 Selvitys- henkilöiden lopulliset ehdotukset ja suositus VM:lle  Helmikuu 13 Käännösvalmistelua Kuntien lausunnot selvitys-henkilöiden esityksistä VM:lle xx/2013 Vuorovaikutus kuntien ja kuuleminen Kuntien johdon tapaamiset 28.1- Keskustelut kuntien hallitusten ja johdon kanssa 11-12/12- 1/13 Hallitusten iltakoulut 21.1- Valtuustojen infot 16.1- Osasto

7. METROPOLIALUE ENNUSTELUKUINA • Vuoteen 2035 mennessä Uudenmaan asukasluku kasvaa noin 430 000 asukkaalla (nyt 1,6 M) (maakuntakaava). Ennusteissa syntyvien määrä on noin 80.000 kuolleiden määrää suurempi ja nettomaassamuutto on 0. • Vuoteen 2035 mennessä Uudenmaan työpaikkojen määrä kasvaa noin 250 000 (nyt 750 000) • Alueen työvoimasta poistuu 420 000 (350 000 eläköityy), josta 260 000 korvautuu alueen omilla ikäluokilla, joista maahanmuuttajaperheiden lapsia 50 000 • Asuntotuotantoa tarvitaan uusille asukkaille 50 % nykyistä enemmän • Tulotason kasvu jää alle asuntojen keskihinnan kasvun • Kehyskunnassa asuvan autolla pendelöivän ympäristövaikutukset ovat monenkertaiset verrattuna muuhun Suomeen

8. MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS • MAL-järjestelmä perustuu kuntien itsehallinto-oikeuteen • Maakuntakaava on kompromissi, joka ei ohjaa asuntotuotantoa ja kasvua • MAL-aiesopimus 2012-2015, HLJ2011 ja MAL2020 -toteuttamisohjelma MAL-asioiden yhteisenä valmisteluprosessina (toteuttaminen kunkin toimijan vastuulla) JOHTOPÄÄTÖKSET: • Työvoimatarve ja muuttoliike edellyttävät kokonaisuuden hallintaa • Metropolialueelle tarvitaan • MAL-suunnitelma ja ratkaisu, joka riittävän kunnianhimoinen • Järjestely, jonka avulla kyetään ohjaamaan kuntia toimimaan ratkaisun mukaisesti. • MAL -asioiden ohjauksén kehittämistarpeita: • MAL- aiesopimuksen valmistelu, metropolikaava, liikennejärjestelmäsuunnitelma, asunto-ohjelma, seuranta, toteutusvastuu • infrastruktuurin suunnittelu, toteuttaminen ja rahoitus • julkisen liikenteen suunnittelu ja hoito • sosiaalinen asuntotuotanto • verotus ja kuntien välinen menojen tasaus

9. TYÖSSÄKÄYNTI JA TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS • Helsingin seutu ja sitä ympäröivä alue on yhtä suurta työmarkkina-aluetta, työpaikat keskustassa/radan varressa • Pendelöinti on johtanut ruuhkiin, työmatkojen pidentymiseen, päästöjen lisääntymiseen • Seudun työpaikoista yli puolet on Helsingissä. • Työpaikkaomavaraisuus on Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa 132-95%, liki kaikissa muissa kehyskunnissa noin 60 % • Kehyskunnista työskennellään erittäin paljon pääkaupunkiseudulla • JOHTOPÄÄTÖKSET: • Suurten keskusten täydennykseksi on entistä enemmän panostettava monikeskuksisen metropolialueen kehittämiseen • Ratkaisua on etsittävä liikenneväyläparannusten lisäksi • Kaavoituksen yhteisestä koordinaatiosta • yhteisestä liikennesuunnittelusta ja joukkoliikenteen kehittämisestä • yhteisestä elinkeinosuunnittelusta ja työpaikkojen sijoittelusta

10. KILPAILUKYKY • Metropolialue on Suomen talouden kasvun ja kilpailukyvyn moottori. • Alueiden ja kuntien kilpailukyky sekä maine ovat keskeisiä menestystekijöitä elinkeinoelämän näkökulmasta JOHTOPÄÄTÖKSET • Kilpailukyvyn edistämisen nykyinen rakenne on hajanainen ja vastuut epäselvät, kehitettävää • Yhteinen tahtotila, kriittinen massa ja valta toteutuksessa, innovaatiot ja kehittäminen tavoitteiden mukaisesti, turvata koko alueen menestys asukkaiden ja yritysten näkökulmasta, verkostot ja resurssit käyttöön • Kansainvälisen tason kehittämishankkeisiin tarvitaan riittävän vahvoja toimijoita aktiivisiksi osallistujiksi • Työpaikkojen ja osaajien saaminen alueelle turvattava • Vahva panostus myös asumiseen, koulutukseen, hyvinvointiin • Vastuu kansainvälisestä kilpailukyvystä on siten kaikilla alueen kunnilla, kullakin hieman eri näkökulmasta yhteistä tavoitetta tukien

11. ASUMINEN Helsingin seudulla on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista, asuntomarkkinat eivät toimi ja vuokrien hinnat ovat korkeat Kunnat ja valtio ovat laatineet MAL -aiesopimuksia, joiden tavoitteista on aiemmin jääty edullisten vuokra-asuntojen osalta JOHTOPÄÄTÖKSET Maapolitiikkaa tulee tehostaa ja yhdenmukaistaa Helsingin seudulla Tontteja tulee kaavoittaa asuntotuotannon tavoitteiden mukaisesti Valtion tukea ja rahoituksen uusia muotoja tulee kehittää Sosiaalisessa asuntotuotannossa seudullisuuteen Kuntien tulee omalta osaltaan huolehtia siitä, että markkinat toimivat, eivätkä ne luo esteitä uusille toimijoille

12. SEGREGAATIO Metropolialueella on erityisiä uhkia sosiaaliselle eheydelle: väestömäärän kasvu, ikärakenteen muutokset ja kansainvälistyminen sekä alueellinen erilaistuminen Huono-osaisuuden alueellinen keskittyminen on monitahoinen ilmiö, joka vaatii poikkihallinnollisia ratkaisuja JOHTOPÄÄTÖKSET segregaation ehkäiseminen edellyttää kohdistettuja palveluja ja palveluiden räätälöintiä kohderyhmittäin ja alueittain maahanmuuttajien työllistymiseen ja kielikoulutukseen annettavat palvelut tarjotaan koko seudulle keskitetysti alueellisen segregaation ehkäiseminen on osa seudullista asuntopolitiikkaa. kansainvälistä suojelua tarvitsevien sijoittuminen ja kotouttaminen hoidetaan seudullisesti

13. KUNTATALOUS JA TUOTTAVUUS Metropolialueen kuntien taloustilanteet ovat Suomen parhaimpia (verotulot, muuttovoitto, muuttajien tulot) Kuntien väliset ulkoisvaikutukset ovat vahvoja - riippuvuus toisten tekemistä päätöksistä Rakennemuutosten kustannusvaikutuksista erilaisia näkemyksiä Kuntien taloustilanteet tulevaisuudessa vaikeat (rahoitus/palvelutarve) JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteisesti kannattaa hoitaa investointeja vaativat, alueelliset ja yhteistä etua ajavat, ulkoisvaikutuksia aiheuttavat( esim. asuntotuotanto), tasa-arvoisuutta edistävät (ESH)sekä suuruuden ekonomiaa hyödyntävät palvelut. Kuntien vastuuta yhteisistä velvoitteista on tasattava Hallintorakenteiden yhdistämisen kustannukset huomioitava Tuottavuuden lisäämiseen kansallista ohjausta

14. Kuntauudistus on kokonaisuus Osasto • Rakennelaki, rahoitusjärjestelmän uudistus, metropoliratkaisu, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. • Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat. • Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan 1.5.2013. • Kuntalain kokonaisuudistus: talous, hallinto ja johtaminen, demokratia, kunta ja markkinat • Valtionosuusuudistuksessa selkeytetään valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteita, parannetaan järjestelmän kannustavuutta ja poistetaan rahoitusjärjestelmästä kuntien yhdistymisen esteitä.

15. Kuntauudistuksen eteneminen Osasto • Rakennelakiehdotus kunnissa lausunnoilla 7.3.2013 saakka • Hallituksen esitys eduskuntaan keväällä • Kunnille yhdistymisavustusta ja muutoksen tukea, mikäli yhdistymispäätös tehty 1.4.2014 mennessä • Hallitus arvio kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013 • Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät.