Kuntauudistus

1. 3.12.2011 Kuntauudistus

2. Tilanne nyt Kunnat vuonna 2011 kuntakoon mukaan Lähde: Tilastokeskus Kuntien lukumäärä yhteensä 336 Alle 2000 as. (45 kpl) 2000 - 6000 as. (125 kpl) 6001 - 10000 as. (63 kpl) 10001 - 20000 as. (47 kpl) 20001 - 40000 as. (33 kpl) 40001 -100000 as. (15 kpl) Yli 100000 as. (8 kpl) Mediaanikunnan asukasluku oli vuonna 2010 5 850.

3. Esimerkki kunnallisesta itsehallinnosta tänään: Helsingin Sanomat 24.9.2011

4. Mitä?

5. Tehokasta ja demokraattista kuntajärjestelmäämme uudistetaan suunnitelmallisesti, kaikki jo tehty kehittämistyö hyödyntäen ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen.

6. Miksi? Kuntauudistuksella pelastetaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta luomalla Suomeen 2030-luvun uudet kunnat ja sitä kauttauudet innovatiivisemmat kuntapalvelut.

7. Väki Suomessa vanhenee ja vähenee.

8. Huoltosuhteen asettamat paineet indeksi indeksi 80 80 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 70 Hoivatarve kasvaa 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 60 Eläköityminen vauhdittuu Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamis- vaiheessa oli edullinen huoltosuhde 50 50 40 40 0 0 1980 1990 1970 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi

10. Väestön muutokset lähivuosina: 23 kunnassa syntyi vuonna 2010 alle kymmenen lasta. Yhteensä 104 kunnassa syntyi alle kolmekymmentä lasta. Samaan aikaan yli 65-vuotiaiden määrä Suomessa kasvaa. Väestön huoltosuhde* kunnittain vuonna 2030 (koko maan keskiarvo 73,0) Vuonna 2060 yli 85-vuotiaita on 463 000. 1980 2010 2030 2060 *Lasten ja vanhusten määrä suhteessa työikäiseen (15 – 64 v.) väestöön.

12. Ikääntyminen lisää julkisia menoja. Noin puolet nousupaineista kohdistuu kuntien vastuulla oleviin hoito- ja hoivapalveluihin.

13. Vajetta

14. Tämä kertautuva kestävyysvaje on suuri ongelma jo viime vuosina velkaantuneille kunnille.

15. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta vuosina 1991 – 2010, miljardia euroa HS 7.11.2011 Lähde: Tilastokeskus

16. Ikääntyminen koskee myös kuntien työntekijöitä. Mistä jatkossa saadaan ammattitaitoista työvoimaa?

17. Kunnallinen henkilöstö Vuonna 2010 kunta-alalla työskenteli 434 000 henkeä. Työntekijöiden keski-ikä oli 45,5 vuotta. Eläkkeelle jäädään keskimäärin 59,7 vuoden iässä. Kunta-alan eläkepoistuma ammattialoittain 2010 – 2030(Lähde: Keva 2009) Yhteensä59 186= 60,7 % alan henkilöstöstä Yhteensä71 360= 70,2 % alan henkilöstöstä Yhteensä55 936= 57,7 % alan henkilöstöstä Yhteensä94 645= 60,3 % alan henkilöstöstä Työntekijöitä 2008: 101 686 Työntekijöitä 2008: 157 036 Työntekijöitä 2008: 97 498 Työntekijöitä 2008: 96 935

18. Uudistuksessa karsitaan hallintoa ja vähennetään byrokratiaa. Palautetaan päätäntävalta kuntalaisten veroäyreistä kuntapäättäjille.

19. Paras-hanke käynnistettiin keväällä 2005. Vuoden 2006 alussa Suomessa oli 431 kuntaa. Tämän vuoden alussa kuntien määrä oli 336. Kuntien lukumäärä väheni, mutta hallinto ja byrokratia palvelujen järjestämisessä vaan lisääntyi. Manner-Suomen kunnista yhteensä 222 on kuitenkin siirtänyt vastuun sosiaali- ja terveyshuollosta 35 kuntayhtymälle tai 28 isäntäkuntamallin yhteistoiminta-alueelle. Näissä 222 kunnassa 60 prosenttia kunnallisesta itsehallinnosta siirtyi käytännössä niiden päättäjien ulottumattomiin. Lisäksi Suomessa on muun muassa 20 sairaanhoitopiiriä, 39 ammatillisen koulutuksen kuntayhtymää, lukuisia erityishuoltopiirejä ja muita kuntapohjaisia yhteistyöelimiä.

20. Kuntauudistus ei ole mikään Sampo joka ratkaisee kaikki kuntien ongelmat.

21. Seuraava askel on itse palvelujen uudistaminen niiden turvaamiseksi. Se on vasta ensimmäinen askel.

22. Vahvemmat peruskunnat leveämpine hartioineen pystyvät kehittämään ja innovoimaan uusia tapoja tuottaa palveluita kuntalaisilleen. Vahvempien peruskuntien kautta päästään vihdoinkin myös karsimaan yhteensopimattomia tietokonejärjestelmiä ja tekemään uusia, rohkeampia kuntalaisten verkkopalveluita. Isännätön raha ei ole edes huono renki, vaan jotain paljon pahempaa. Vahvemmat peruskunnat palauttavat vallan kunnallisille päättäjille. Vahvemmat peruskunnat ovat houkuttelevampia työnantajia ja pystyvät panostamaan tulevaisuuden kannalta kriittiseen erikoisosaamiseen, kuten kilpailuttamisen ja hankinta-osaamiseen. Vahvemmat peruskunnat ovat myös kiinnostavampia yhteistyökohteita yrityksille, joiden kanssa tehtävää yhteistoimintaa kunnat ehdottomasti tarvitsevat kaikista 2020- ja 2030-lukujen haasteista selvitäkseen. Rakenteellisten uudistusten hyödyt eivät näy talouden kirjanpidossa seuraavana vuonna, vaan ajan päästä. Tulevien sukupolvien näkökulmasta meillä ei ole varaa olla tekemättä kuntauudistusta.

23. Tässä aikataulussa edetään…

24. Kuntaliitoksissa on taloudellista järkeä. • Tulokset eivät näy huomenna, mutta ne syntyvät kyllä, jos tehdään viisaita päätöksiä. Muutamia esimerkkejä… • Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunta liittyivät yhteen vuonna 2006. • Vertailtaessa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksia on Rovaniemi parantanut suhteessa muihin Manner-Suomen kuntiin (100). Vuonna 2006 Rovaniemen luku oli 99, vuonna 2009 se oli 98. Rovaniemen talous oli 1,7 miljoonaa alijäämäinen vuonna 2006, vuonna 2010 ylijäämää oli 6,9 miljoonaa. • Kouvola, Anjalankoski, Jaala, Kuusankoski, Elimäki ja Valkeala yhdistyivät uudeksi Kouvolaksi vuoden 2009 alusta. Kuntaliitoksessa mukana olevilla kunnilla oli vuonna 2005 yhteenlaskettua alijäämää 7,6 miljoonaa. Viime vuonna uuden Kouvolan talous oli lähes 2,9 miljoonaa ylijäämäinen. Tämä on tapahtunut aikana, jolloin metsäteollisuuden rakennemuutos on kohdellut aluetta poikkeuksellisen ankarasti.

25. Vihdoinkin kuntauudistus toteutuu. Yhdessä voimme tehdä siitä mahdollisimman hyvän. Kiitos!