Kanta-Hämeen liikenne-järjestelmäsuunnitelma

1. Kanta-Hämeen liikenne-järjestelmäsuunnitelma Keskeiset kehittämishaasteet, luonnos 18.2.2013

2. Tarkastelujen aluetyypit • 1. Kaupunkiseudut (Hämeenlinna, Riihimäki-Hyvinkää, Forssa) • 2. Helsinki-Hämeen-linna-Tampere-vyöhyke • 3. Palvelukeskukset • 4. Haja-asutusalueet Lisäksi tarkastellaan erik-seenpitkiä maakunnasta/ maakuntaan tehtäviä matkoja ja kuljetuksia – sekä otetaan huomioon myös muut liikenne-käytävät.

3. Hämeenlinnan seutu (ydinalue) • Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn aseman kehittäminen erityisesti Hämeenlin-nankeskusta-alueella sekä Parola-Hml-Turenki-vyöhykkeellä. Tärkeitä ovat uudentyyppisten liikenteellisten ratkaisujen ja matkaketjujen palvelutason parantamisen ohella: • maankäytön ratkaisut (täydennysrakentaminen, laajenemisalueiden harkittu suuntaaminen kevyen ja joukkoliikenteen ratkaisuineen, asuntotyyppiratkaisut, päärataan tukeutuvat ratkaisut uusine lähijunaseisakkeineen) – laadittujen maankäytön strategioiden mukaisesti • palveluverkon kehittäminen (lähipalvelujen saavutettavuus kävellen ja pyörällä, keskittyvien julkisten ja kaupallisten palvelujen saavutettavuus myös joukkoliikenteellä, kaupan suuryksikkö-jen saavutettavuus myös muulla kuin henkilöautolla) • uusien työssäkäyntialueiden kehittyminen/sijoittuminen sekä • liikkumisen ohjaus (nykyistä kokonaisvaltaisempi ote ja em. kulkumuotojen arvostuksen lisääminen). • Hämeenlinnan kantakaupungin sekä Parolan ja Turengin kuntakeskusten saavutettavuuden turvaaminen kaikilla kulkutavoilla, pysäköintimahdollisuudet niin autolla kuin pyörällä. • Lähipalvelujen saavutettavuuden turvaaminen kävellen ja pyörällä myös kunta- ja kaupunginosakeskuksissa. • Paikallisliikenteen palvelutason parantamismahdollisuudet? • Kaupunginosa- ja kuntakeskusten sekä Hämeenlinnan kantakaupungin välistenjoukko-liikenneyhteyksiensekä kyläkeskusten ja kuntakeskusten välisen asiointiliikenteen turvaaminen-> laajemmin henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen suunnittelun ja hankinnan kehittäminen.

4. Hämeenlinnan seutu (ydinalue) • Vt3uusieneritasoliittymien/liityntäpysäköinnintarve, vt 10 pitkäjänteinenkehittäminenpainottaenkytkeytymistämaankäytönkehittämisalueisiin. • PitkämatkaisenpääkaupunkiseudullejaTampereellesuuntautuvanpendelöinnintarpeet(liityntäparkitja –liikenne, lähijunaliikenne, Pendolinot…). • Liikenneturvallisuus ja esteettömyys. • Logistiikkapalveluiden, tieinfrastruktuurin ja ek-alueiden liittymien, kaupunkikeskustan katujen ja pysäköintipaikkojen kehittäminen vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita. • Pk-yritysten logistiikkayhteistyön lisääminen. Lj:nkehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: • Joukkoliikenteellä/kävellen ja pyörällä tehtävät työ- , opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkat sujuvine matkaketjuineen kantakaupungissa ja sen reuna-alueilla • Joukkoliikenteellä tehtävät työ-, opiskelu- ja asiointimatkat kaupunginosa- ja kuntakeskuksista kantakaupunkiin • Peruskoululaisten turvalliset kävellen ja pyörällä tehtävät koulumatkat • Ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat keskuskaupunkiin • Teollisuuden kuljetukset, jakelukuljetukset sekä logistisiin palveluihin liittyvät kuljetukset.

5. Riihimäen-Hyvinkään seutu (ydinalue) • Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn aseman kehittäminen Hämeenlinnan seutua vastaavasti MALPE-kokonaisratkaisuin: • kehittämispotentiaalia on erityisesti keskustoissa sekä päärataan tukeutuvilla kasvualueilla ottaen huomioon palveluiden käyttö ja yhteydet myös yli kuntarajojen (mm. Monni). Riihimäellä lisäksi erityisesti vt 3 länsipuolelle sijoittuvien kasvualueiden (Riutta, Kalmu) kevyen ja joukkoliikenteen houkuttelevat yhteydet. • kt 54 välin Loppi-Oittijoukkoliikenteen kehittämispotentiaali? • Keskusta-alueiden saavutettavuuden riittävä turvaaminen eri kulkumuodoilla, pysäköintimahdollisuudet. • Liikenneturvallisuus ja esteettömyys. • Paikallisliikenteiden palvelutason kehittämisen kytkentä maankäytön kehittämiseen sekä työ- ja opiskelumatkoja palvelevan seutuliikenteen turvaaminen. • Henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen suunnittelun ja hankinnan kehittäminen. • Vt 3uusieneritasoliittymien/liityntäpysäköinnintarve. • Uusienohikulkuteiden/sisääntuloteidentodellisettarpeetjaaikajänne(esim. Riihimäenläntisetsisääntulotietvt 3-kt 54 sekäHyvinkäänitäinenradanvarsitie).

6. Riihimäen-Hyvinkään seutu (ydinalue) • Pitkämatkaisen erityisesti pääkaupunkiseudulle mutta myös Hämeenlinnaan suuntautuvan pendelöinnin tarpeet. • Logistiikkapalveluiden, tieinfrastruktuurin ja ek-alueiden liittymien (esim. Valio) sekä kaupunkikeskustojen katujen ja pysäköintipaikkojen kehittäminen vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita. • Pk-yritysten logistiikkayhteistyön lisääminen. Lj:nkehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: • Joukkoliikenteellä/kävellen ja pyörällä tehtävät työ-, opiskelu-, asiointi- sekä vapaa-ajan matkat sujuvine matkaketjuineen kaupunkikeskustoissa ja niiden reuna-alueilla • Joukkoliikenteellä tehtävät työ-, opiskelu- ja asiointimatkat kt 54 suunnassa • Pitkät työmatkat pääkaupunkiseudulle • Peruskoululaisten turvalliset kävellen ja pyörällä tehtävät koulumatkat • Ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat • Tukkukaupan ja teollisuuden kuljetukset, jakelukuljetukset sekä logistisiin palveluihin liittyvät kuljetukset.

7. Forssan seutu (ydinalue) • Nauhataajaman Jokioinen-Forssa-Tammela joukkoliikenteen (työ- ja opiskelumatkat) sekä kävelyn ja pyöräilyn aseman kehittäminen MALPE-kokonaisuutena. Matkaketjujen sujuvuuden parantaminen, liikenneturvallisuus ja esteettömyys. • Pitkämatkaisen, erityisestipääkaupunkiseudullesuuntautuvanpendelöinnintarpeet. • Henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen suunnittelun ja hankinnan kehittäminen ottaen huomioon yhteystarpeet maakuntarajan yli (Loimaa, Somero). • Logistiikkapalveluiden, tieinfrastruktuurin sekä kaupunkikeskustan katujen ja pysäköintipaikkojen kehittäminen vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita. • Pk-yritysten logistiikkayhteistyön lisääminen. • Päätieyhteyksien (vt 2, vt 9 ja vt 10) pitkäjänteinen ja priorisoitu, maankäytön kasvu-alueet sekä pitkämatkaisen liikkumisen ja kuljetusten kriittiset palvelutasotarpeet huomioon ottava kehittäminen. Kt 52 on geometrialtaan huono, Someron suunnan yhteystarpeet? • Ratayhteyksien kehittäminen pitkällä tähtäimellä parantamaan kuljetusyhteyksiä pk-seudulle (Riihimäen kautta?). • Humppilan logistiikka-alueen kehittäminen?

8. Forssan seutu (ydinalue) Lj:nkehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: • Joukkoliikenteellä/kävellen ja pyörällä tehtävät työ-, opiskelu- sekä asiointimatkat sujuvine matkaketjuineen Jokioinen-Forssa-Tammela-nauhataajamassa • Peruskoululaisten turvalliset kävellen ja pyörällä tehtävät koulumatkat • Ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat • Teollisuuden kuljetukset, jakelukuljetukset • Kierrätykseen ja jätteenkäsittelyyn liittyvät kuljetukset.

9. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävä • PääradanjaHelsinginratapihankapasiteettipulajasenrajoittamavuorotarjonta(sekämatka-ajanennakoitavuuspuutteet), pääradalleesitettyjenparantamishankkeidentoteuttaminensekäpääradalleesitetyttulevaisuudenlähijunaseisaketarpeet. Ratayhteydenhyödyntäminen! • Valtatien 3 uudeteritasoliittymätsekäliityntäpysäköinninkehittäminenyhdessäjoukkoliikenteenpalvelutasonkehittämisenkanssa(eritasoliittymienkehittäminenvastaamaanmyöselinkeinoelämäntarpeitasekämuitamaankäytönkasvualueita); myösHelsinginsisääntuloväylät (matka-ajanennakoitavuus). • Juna- japikavuoroliikenteenvuorotarjonnansopivuustyö-, opiskelu- jaasiointimatkaliiken-teeseen; myössujuvatmatkaketjut, lipputuotteetsekäinformaatio. YhteydetHki-Vantaanlentoasemalle. Muunjoukkoliikenteenhaasteellisuus. • Kaupunkiseutujenmaankäytönja HHT-kehityskäytävänliikenteenkehittämistoimen-piteidenajallinenyhteensovittaminen – joukkoliikennelähtöinenaluesuunnittelu. Kehityskäytäväntiiviimpikytkeminenosaksimetropolintyössäkäyntialuetta. • Sujuvan kauttakulkuliikenteenturvaaminen.

10. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävä Lj:nkehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: • Joukkoliikenteellä tehtävät työ- , opiskelu- ja asiointimatkat pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle sekä työasiamatkat Hki-Vantaansekä Tampereen Pirkkalan lentoasemille (joista jatkoyhteydet) • Joukkoliikenteellä tehtävät asiointimatkat kehityskäytävän varren taajamista lähimpiin suurempiin keskuksiin • Teollisuuden ja tukkukaupan kuljetukset • Kansalliset ja kansainväliset maakunnan läpi menevät kuljetukset ja erikoiskuljetukset.

11. Muut liikenne-/kehityskäytävät • Päätieyhteyksien (vt 2, vt 9, vt10/vt 12 ja kt 54) pitkäjänteinen ja priorisoitu, maankäytön kasvualueet sekä pitkämatkaisen liikkumisen ja kuljetusten kriittiset palvelutasotarpeet huomioon ottava kehittäminen. Maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen. • Sujuvan kauttakulkuliikenteenturvaaminen, HFP, Turku-Pietari-yhteys • Joukkoliikenteen roolit ja mahdollisuudet. • Liikenneturvallisuustilanne, matka-aikojen ennakoitavuus. • Käytävien erityispiirteiden huomioon ottaminen. Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: • Joukkoliikenteellä tehtävät työ- , opiskelu- ja asiointimatkat lähimpään seutu-/kuntakeskukseen • Kehityskäytäviä pitkin tehtävien erityyppisten matkojen liikenneturvallisuus • Teollisuuden ja tukkukaupan kuljetukset • Kansalliset ja kansainväliset maakunnan läpi menevät kuljetukset ja erikoiskuljetukset.

12. Palvelukeskukset • Palvelukeskusten liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden kehittäminen sekä lähipalvelujen saavutettavuuden turvaaminen kävellen ja pyörällä. Koulumatkojen turvallisuus sekä ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat. • Seutukeskuksiin suuntautuvia työ-, opiskelu- ja asiointimatkoja palvelevan, kysyntää vastaavan seutuliikenteen palvelutason turvaaminen. • Opiskelumatkojen matkaketjupuutteet kaukoliikenteen liityntäliikenteessä. • Henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen suunnittelun ja hankinnan kehittä-minen (esim. koulukuljetusten yhdistäminen avoimeen). Palvelujen keskittymisen vaikutukset. • Pääteiden liikenneturvallisuus sekä vähäliikenteisen päällystetyn tieverkon kunto ja ylläpito asiakastarpeita vastaavasti.Liikennöitävyyden turvaaminen koko tieverkolla. • Pk-yritysten logistiikkayhteistyön lisääminen. Lj:nkehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: • Palvelukeskusten lähipalvelujen ja työpaikka-alueiden saavutettavuus kävellen ja pyörällä (työ-, opiskelu- ja asiointimatkat). Turvalliset peruskoululaisten koulumatkat sekä ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat. • Työ- ja opiskelumatkat joukkoliikenteellä sekä turvallisesti henkilöautolla seutu- ja maakuntakeskuksiin sekä liitynnät kuntakeskuksista pääradan liikenteeseen • Julkisten (sote) ja kaupallisten palveluiden saavutettavuus joukkoliikenteellä (autottomat) • Jakelukuljetukset.

13. Haja-asutusalueet • Eri matkatyyppien pituuksien kasvu samalla kun vähäliikenteisen tieverkon rapistuminen jatkuu ja julkisen liikenteen palvelujen järjestäminen on erittäin haasteellista. Liikkumisen tukeutuminen hyvin vahvasti henkilöautoiluun. • Julkisten liikennepalvelujen taso poikkeaa suuresti kuntien välillä. • Koulukuljetusten pituudet. • Maankäytön ohjauksen vaikutus tulevaisuuden ongelmien määriin? • Autottomien ja erityisryhmien liikkuminen, kuntien asiointi- ja palveluliikenne? Uusien liikennepalvelujen tarve ikääntyvän väestön liikkumismahdollisuuksien ylläpitämiseksi sekä ikääntyneiden kotona asumisen mahdollistamiseksi. • Henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen seudullisen kokonaissuunnittelun ja –hankinnan hyödyntäminen. • Tietoliikenneyhteyksien ja sähköisten palvelujen kehittämisen merkitys niin asukkaille kuin yrityksille. Etätyön tekomahdollisuuksien kehittäminen. • Maataloudenraaka-aineiden saannin ja tuotekuljetusten sekä metsätalouden/bioenergian kuljetusten turvaaminen vähäliikenteisellä tiestöllä. Haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistely. Lj:n kehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: • Autottomien (ja ikääntyneiden) omatoimiset asiointimatkat haja-asutusalueilta lähimpään palvelukeskukseen, sujuvat matkaketjut ja riittävä asiointiliikenne • Työ- ja opiskelumatkat (tiestön kunnossapito), turvalliset ja matka-ajaltaan kohtuulliset koulumatkat • Maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetukset.

14. Pitkät maakunnasta/maakuntaan tehtävät matkat ja kuljetukset • Pitkien matkojen matka-ajat ovat HHT-vyöhykkeeltä parhaat. Edellytykset matka-aikojen lyhentämiselle erilaiset maakunnan eri osista. Matkaketjujen sujuvuus. • Pääradan vuorotarjonnan (ml. Pendolinot) sekä liityntäliikenteen ja –pysäköinnin puutteet, yhteydet Hki-Vantaalle. Ratayhteyksien hyödyntäminen! • Vt 2, vt 10/12 sekä kt 54 kehittäminen vastaamaan elinkeinoelämän kriittisiä tarpeita. • Pikavuoroliikenteen kehittäminen: • (Vt 2: valtatien kehittäminen, Helsinki-Forssa- ja Turku-Forssa-työmatkojen lipputuotteet, liityntäpysäköinti • Vt 3: etuudet Helsingin sisääntuloväylillä, liityntäpysäköinnit, yhteydet myös Pirkkalaan • Vt 10, vt 12 sekä kt 54: Turku-Lahti tarjonnan keskittäminen vaihtoyhteyksineen? Tiestön parantaminen (liikenneturvallisuus), pikavuoropysäkkitarpeet). • Elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen logistiikkapalveluita, kansainvälisiä yhteyksiä ja erilaisten kuljetusmuotojen hyödyntämismahdollisuuksia kehittäen. Kuljetusyhteyksien edelleen kehittäminen Venäjälle, Turku-Pietari. • Matkailuliikennepalvelujen kehittäminen, kytkeminen matkailutuotteisiin ja niiden markkinointiin. Lj:nkehittämisen kannalta kriittiset matkat ja kuljetukset: • Joukkoliikenteellä tehtävät työ-, opiskelu-, työasia- ja asiointimatkat pk-seudulle ja jatkoyhteyksiin • Kansainväliset kuljetusketjut maakunnasta satamiin ja satamista maakuntaan • Teollisuuden ja tukkukaupan kuljetusketjut.

15. Yhteistyö ja toimintamallit • Ei jatkuvaa yhteistyötä naapurimaakuntien/HLJ-alueen kanssa. • Maakuntatasolla ei ole vielä toimivaa liikennejärjestelmätyöryhmää - eikä myöskään kaupunkiseuduilla. • Tilanne on sama liikenneturvallisuuden osalta, tarkoitus on kuitenkin perustaa kaupunkiseuduille liikenneturvallisuustyöryhmät. Alueelliset joukkoliikennetyöryhmät toimivat jo kaupunkiseuduilla. • Eri työryhmien toiminnan yhteensovittaminen ja yliorganisoinnin välttäminen. • Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen -> MALPE-yhteen-sovittamisenmaakunnalliset ja seudulliset toimintamallit? • Päätöksentekijä-, asukas- ja elinkeinoelämävuorovaikutuksen kehittämis-tarpeet: -> Pysyvien ja maakunnalle/seuduille luontaisten toimintamallien löytäminen -> Strategiatyön ja arkityön linkittäminen -> Toimenpiteiden tehokas käynnistäminen/jalkauttaminen.

16. Kanta-Hämeen liikenne-järjestelmäsuunnitelma Tavoiteasettelun taustaa sekä ehdotukset tavoitteiksi, luonnos 18.2.2013

17. Yleisiä lähtökohtia • Maakunnanerityyppistenalueidenkehitysjalähtökohdatovaterilaistuneita – samallamyöstarpeetjamahdollisuudeterilaistuvat (erojamyöskaupunkiseutujenkesken, Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-vyöhyke vs. muutalueet). • Nykyiseninfrastruktuurinsuurikorjausvelkajaylläpidonhaasteet vs. laajennusinvestointientarpeet. • Liikennejärjestelmänrahoituksenniukkuuslähitulevaisuudessa – ja mitä todennäköisemmin myös pidemmällä tähtäimellä. Vähemmillä resursseilla on saatava yhä enemmän vaikuttavuutta. • Liikennejärjestelmäsuunnitelmantavoitteellisuus -> v. 2040 vs. realistisuus. Tavoitteisiinsitoutuminen! • Priorisoinninvälttämättömyys. • Palvelutaso- ja MALPE-ajattelunsoveltaminen.

18. Palvelutasoajattelu liikennejärjestelmäsuunnittelussa Liikennepoliittinen selonteko: ”Liikennepolitiikkaa kehitetään vahvasti palvelutasoajattelun suuntaan, määrit-telemällämatkojen ja kuljetusten erilaisten palvelutasotekijöiden tavoite-taso. Palvelutasoa määriteltäessä tulee lisäksi ottaa huomioon yhteiskunnalliset vaikutukset (mm. kestävyys ympäristön kannalta, tasa-arvo) sekä pyrkiä tasapainoiseen kokonaisuuteen.” Ehdotus matka-aikojen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden yhtenäiseksi palvelutasoluokitukseksi juuri valmistunut: Lisäksi matkan hinta ja yhteyden olemassaolo.Liikkumistarpeen vähentäminen (MALPE, toimintojen sijoittuminen) sekä muut yhteiskunnalliset tavoitteet (esim. tehokkuus).

19. Palvelutasoajattelu suunnittelun eri osavaiheissa Nykytila- ja tulevaisuustarkastelut (MALPE- ja palvelutasoanalyysi) Taustastrategiat, linjaukset, LPS ym. Matkoja ja kuljetuksia koskevat palvelutasotavoitteet (aluetyypeit-täin sekä erikseen pitkät matkat/ kuljetukset) Kaikkia aluetyyppejä koskevat reunaehdot (liikkumistarpeen ja päästöjen vähentäminen, toiminto-jen sijoittuminen, tehokkuus…) Palvelutasoanalyysin tarkentami-nen (tavoitteiden ero nykytilaan) Toimintaa ohjaavat/muuttavat linjaukset Toimenpiteet

20. Palvelu-taso tavoite-tilassa Palvelutasotavoitteiden varmistaminen Aika/v Suuret investoinnit ”Palvelutason oltava aina riittävän hyvä” 30 • Maankäyttö ja liikenne • Uudet väylät, logistiikka-ja matkakeskukset Pienet investoinnit Suunnittelutarpeet 30-40 v+maakuntakaavavaraukset + esisuunnitteluohjelma 10 • Rakenteen parantaminen • Maankäyttö • Liittymien parantaminen • Pysäköinti • Ohituskaistat • IT-palvleut Suunnitteluohjelma 10v Pienet, nopeat toimenpiteet 4 • Kunnossapito • Liikenteen ohjaus • Vaihtoehtoiset liikennemuodot tai -reitit • Tiedottaminen Suunnitteluohjelma 4-5-v 1 Toimintasuunnitelmat 1-2-v

21. Liikennejärjestelmän visio

22. Liikennejärjestelmän visio 2040 • Maakuntasuunnitelman 2035 visio: ”Häme on vuonna 2035 uusiutumiskykyinen ja kestävällä tavalla kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tämä perustuu alueen luontaisiin vahvuuksiin, hyvään saavutettavuuteen ja tasapainoiseen alue- ja elinkeinorakenteeseen… Häme on aktiivinen osa Helsingin laajaa metropolialuetta…” • Maakuntasuunnitelmasta: • Häme on vuonna 2035 eri tavoin kilpailukykyisesti saavutettavissa. • Maankäytön ja liikenteen kestävä yhteistyö on avainasemassa. • Sijainti keskellä Etelä-Suomea tarjoaa erinomaiset lähtökohdat maakunnan kehittämiselle. Hämeen sijainti kansallisten ja kansainvälisten liikenne- ja kehityskäytävien varrella hyödynnetään täysimääräisesti. • Rautatiet ja päätiet muodostavat kehittämisvyöhykkeiden rungon. Liikennejärjestelmä on toimiva ja ympäristöllisesti kestävä. • Siivet ja juuret-laajan metropolialueen tulevaisuustarkastelu 2040:Yhteisiksi johtoteemoiksi valitaan Kestävä arki ja Kansainvälinen kilpailukyky. -> Ehdotus liikennejärjestelmän visioksi 2040: Kanta-Hämeen liikenne-järjestelmä tukee maakunnan kestävää kasvua, parantaa arjen toimivuutta ja turvallisuutta sekä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden.

23. Yleiset kaikkia aluetyyppejä koskevat reunaehdot • Toiminta on asiakaslähtöistä ja tehokasta. Rajalliset resurssit suunnataan vaikuttavimpiin toimenpiteisiin. • Ratkaisuissa hyödynnetään monipuolista keinovalikoimaa. Kehittämistyöhön otetaan mukaan tämän edellyttämät uudet osapuolet. • Nykyisen infrastruktuurin käyttö on tehokasta. Liikennejärjestelmä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. • Täydennysrakentamista ja uusien maankäytön alueiden suuntaamista, palveluverkkoa sekä työssäkäyntialueita koskevilla ratkaisuilla vähennetään liikkumistarvetta sekä mahdollistetaan matkojen ketjuttaminen. • Ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja parantavat liikenne-turvallisuutta. • Kestäviin liikkumis- ja kuljetusmuotoihin siirtymistä tuetaan alueen erityispiirteet ja eri kulku-/kuljetusmuotojen potentiaali huomioon ottaen. • Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen varautuminen ja siihen sopeutuminen, luonnonympäristö‐, maisema‐ ja kulttuuriarvotsekäyrityksiin kohdistuvat vaikutukset.

24. Ehdotukset palvelutasotavoitteiksi (tavoitetila vuonna 2040)

25. Aluetyypit • 1. Kaupunkiseudut (Hämeenlinna, Riihimäki-Hyvinkää, Forssa) • 2. Helsinki-Hämeen-linna-Tampere-vyöhyke • 3. Palvelukeskukset • 4. Haja-asutusalueet Lisäksi tarkastellaan erik-seenpitkiä maakunnasta/ maakuntaan tehtäviä matkoja ja kuljetuksia – sekä otetaan huomioon myös muut liikenne-käytävät.

26. Kaupunkiseudut (ydinalueet) Päätavoitteet: • Joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyörällä tehtävien työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen parantunut palvelutaso mahdollistaa yhdessä yhdyskunta-rakenteen eheytymisen kanssa henkilöauton käyttötarpeen vähentämisen: • Hämeenlinnan keskusta-alueella sekä Parola-Hämeenlinna-Turenki-vyöhykkeellä • Riihimäen ja Hyvinkään keskusta-alueilla sekä kantatiellä 54 välillä Loppi-Riihimäki-Oitti • nauhataajamassa Jokioinen-Forssa-Tammela. • Pääkaupunkiseudulle sekä Tampereelle suuntautuvat työ-, opiskelu- ja asiointimatkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä. Matkaketjut ovat HHT-vyöhykkeellä henkilö-auton kanssa kilpailukykyisiä niin matka-ajaltaan kuin matka-ajan ennakoitavuudel-taan ja helppoudeltaan. • Teollisuuden ja tukkukaupan sekä logistisiin palveluihin liittyvien kuljetusten kustan-nustehokkuus ja täsmällisyys on hyvä.

27. Kaupunkiseudut (ydinalueet) Seuduille yhteiset muut tavoitteet: • Matka-aikojen ennakoitavuus säilyy hyvänä ja liikenneturvallisuus paranee. • Joukkoliikenteellä tehtävien matkojen matka-ajat ovat henkilöauton kanssa kilpailukykyisiä. • Lähipalvelut ovat saavutettavissa turvallisesti ja esteettömästi kävellen ja pyörällä. • Koulumatkojen turvallisuus on erittäin hyvä. • Ikääntyneet voivat tehdä päivittäiset asiointimatkat keskustoihin joustavasti palveluliikenteellä. • Jakelukuljetusten täsmällisyys ja kustannustehokkuus on hyvä.

28. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävä Päätavoitteet: • Joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuu-deltaan ja helppoudeltaan kilpailukykyiset työ-, opiskelu- ja asiointimatkat niin pää-kaupunkiseudulle, Helsinki-Vantaalle kuin Tampereen suuntaan. Matkaketjut ovat sujuvia, helppoja ja hallittavia. • Liikennejärjestelmä mahdollistaa rautatiekuljetusten kulkumuoto-osuuden kasvattamisen. • Teollisuuden sekä tukkukaupan kuljetusten kustannustehokkuus ja täsmällisyys paranevat. Muut tavoitteet: • Maakunnan läpi kulkevat kuljetukset, mukaan lukien erikoiskuljetukset ja Venäjälle suuntautuvat kuljetukset, voidaan hoitaa kustannustehokkaasti ja häiriöttömästi. • Yritysten välinen yhteistyö parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta. • Kehityskäytävällä tehtävien matkojen ja kuljetusten liikenneturvallisuus on hyvä.

29. Muut kehitys-/liikennekäytävät Päätavoitteet: • Matkojen ja kuljetusten liikenneturvallisuus on hyvä. • Teollisuuden ja tukkukaupankuljetusten kustannustehokkuus ja häiriöttömyys paranevat kehityskäytävillä. • Työ-, opiskelu- ja asiointimatkayhteydet lähimpään seutu- ja kuntakeskukseen ovat mahdollisia joukkoliikenteellä. • Maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen estää uusien palvelutaso-ongelmien syntymisen. Muut tavoitteet ovat samat kuin HHT-kehityskäytävällä. Tavoitteita toteuttavissa toimenpiteissä otetaan huomioon eri kehitys-/liikennekäytävien erityispiirteet.

30. Palvelukeskukset Päätavoitteet: • Palvelukeskuksissa asuvien lähipalvelut sekä keskusten suurimmat työpaikka-alueet ovat saavutettavissa turvallisesti ja esteettömästi kävellen ja pyörällä. • Työ- ja opiskelumatkat lähimpään seutukeskukseen ovat mahdollisia joukkoliikenteellä vilkkaimmilla pendelöintisuunnilla. • Jakeluliikenteen kuljetukset seutu- ja kuntakeskuksiin hoidetaan kustannustehokkaasti. Muut tavoitteet: • Koulumatkojen turvallisuus on erittäin hyvä. • Ikääntyneiden esteettömät asiointimatkat turvataan. • Matkaketjut kehityskäytävien joukkoliikenteeseen ovat hallittavia. • Yritysten välinen yhteistyö parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta.

31. Haja-asutusalueet Päätavoitteet: • Matka-ajan ennakoitavuudeltaan tyydyttävät matkat ja täsmällisyydeltään tyydyttävät kuljetukset ovat mahdollisia koko haja-asutusalueella. • Haja-asutusalueen henkilö- ja tavarakuljetukset yhdistellään kustannustehokkaasti. • Haja-asutusalueiden maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetukset on mahdollista hoitaa kustannustehokkaasti ja turvallisesti. Muut tavoitteet: • Esteettömät asiointimatkat haja-asutusalueen kylistä lähimpään kuntakeskukseen turvataan kerran viikossa. • Koulumatkat ovat turvallisia ja matka-ajoiltaan kohtuullisia. • Tehokkaat tietoliikenneyhteydet, sähköiset palvelut sekä etätyömahdollisuudet vähentävät liikkumistarpeita sekä turvaavat palvelujen saavutettavuutta.

32. Pitkät maakunnasta/maakuntaan tehtävät matkat ja kuljetukset Päätavoitteet: • Joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuudel-taan ja helppoudeltaan kilpailukykyiset erityyppiset matkat HHT-vyöhykkeeltä niin pää-kaupunkiseudulle, Helsinki-Vantaalle kuin Tampereen suuntaan. • Joukkoliikenteellä tehtävät matkat ovat myös muualta maakunnasta pääkaupunkiseudulle ja Helsinki-Vantaalle matka-ajan ennakoitavuudeltaan hyviä, helppoja ja hallittavia. • Kuljetusten kustannustehokkuuden, täsmällisyyden ja vaurioitumattomuuden parantaminen tukee yritysten kilpailukykyä. Muut tavoitteet: • Eri kuljetusmuotojen tarkoituksenmukaiset käyttömahdollisuudet turvataan pitkäjänteisesti. • Liikennejärjestelmä mahdollistaa rautatiekuljetusten kulkumuoto-osuuden kasvattamisen. • Pitkät matkat ja kuljetukset ovat turvallisia. Matka-aikojen ennakoitavuus on hyvä.

33. Yhteistyö ja toimintamallit Päätavoitteet: • Yhteistyö naapurimaakuntien ja HLJ-alueen kanssa on jatkuvaa ja yhteistyölle on löydetty toimivat mallit. • Maakunta- ja seututasoilla tehtävä liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa ja asiakaslähtöistä, varmistaa rajallisten resurssien ohjaamisen mahdollisimman vaikuttaviin toimenpiteisiin sekä huolehtii maakuntaa koskevien suunnitelmien ajantasaisina pysymisestä. Muut tavoitteet: • Liikenteeseen liittyvien eri työryhmien toiminta yhteensovitetaan ja päällekkäisyydet karsitaan. • Liikenteen suunnittelu kytkeytyy niin maakunta-, seutu- kuin kuntatasolla tehokkaasti maankäytön, asumisen, palvelujen ja elinkeinoelämän suunnitteluun. • Päätöksentekijät ymmärtävät liikenteen merkityksen osana maankäytön suunnittelua sekä laajemmin osana maakunnan strategista kehittämistä. • Liikennejärjestelmätyöhön otetaan mukaan monipuolisen toimenpidevalikoiman edellyttämät uudet osapuolet. • Strategiatyöt jalkautuvat arkityöhön tehokkaasti.