180 likes | 328 Views
Ympäristönhoitoa edistävä neuvonta Aino Launto-Tiuttu, Janne Heikkinen ja Silva Wilander TEHO Plus -hanke. Esityksen sisältö. Miksi ympäristöneuvontaa? Neuvonta tulevassa maaseutuohjelmassa TEHO Plussan neuvontamalli Työkaluja neuvojille ja viljelijöille
E N D
Ympäristönhoitoa edistävä neuvonta • Aino Launto-Tiuttu, Janne Heikkinen ja Silva Wilander • TEHO Plus -hanke
Esityksen sisältö • Miksi ympäristöneuvontaa? • Neuvonta tulevassa maaseutuohjelmassa • TEHO Plussan neuvontamalli • Työkaluja neuvojille ja viljelijöille • TEHO Plus -hankkeen ympäristöneuvontakäynnillä suositeltuja toimenpiteitä Kuva Ville Heimala
Tilakohtaisella neuvonnalla tavoitteisiin • Toimien kohdentaminen tilatasolla • TEHO Plus –hankkeen teettämässä tutkimuksessa suojavyöhykeneuvonnan hyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset • Tilakohtainen neuvonta todettu kustannustehokkaaksi vesien-suojelukeinoksi mm. Saksassa ja Tanskassa • Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen (mm. paikkatieto-aineisto ja tilakohtaiset tiedot) Kuva Ville Heimala
Maatilaneuvonta tulevassa maaseutuohjelmassa 1/2 • Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa, kohderyhmä viljelijät, tarvittaessa myös viljelijäryhmä • Neuvojien valinta – kilpailutus, Mavi vastaa • EU: valinta hankintamenettelyn kautta • Valintakriteerit neuvojille: toisen asteen tutkinto, soveltuva neuvontakokemus, arvonlisäverovelvollinen toimija, sitoutuminen korvaukseen • Valinta kriteerien ja pisteytyksen perusteella • Alkukoulutus neuvontajärjestelmän yleisistä periaatteista ja aihealueista • Sähköinen tentti aihealueiden sisällöstä ja tiedon etsimisestä • Neuvojan hyväksyntä voimassa koko ohjelmakauden • Mavi ylläpitää neuvojarekisteriä ja tarjoaa täydennyskoulutusta
Maatilaneuvonta tulevassamaaseutuohjelmassa 2/2 Kuva Ville Heimala • Tavoitteena vahvistaa viljelijän osaamista eri aloilta: täydentävät ehdot, viherryttäminen, ympäristöasiat, kasvinsuojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen, energiasuunnittelu, tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi sekä innovaatiot • Tavoitteena myös vähentää sanktioriskiä ja valvonnan pelkoa • Viljelijä valitsee neuvojan, aihealue valitaan viljelijän tarpeen mukaan. • Korvaus maksetaan hyväksytylle neuvojalle tai neuvontaorganisaatiolle (63 €/h, maksimissaan 3500 €/tila/ohjelmakausi) • Lisätietoa ja materiaalia: www.maaseutu.fi Neuvo 2020 -osio
Tilakohtaisten karttojen tausta-aineistot ja paikka Maaseutuviraston tiedot Maanmittauslaitoksen tiedot (avoin) Tilakohtaiset tiedot Ympäristöhallinnon tiedot (avoin) ELY-kohtaiset tiedot Tulevaisuuden tiedot
Materiaalia viljelijöille ja neuvojille 1/3 www.ymparisto.fi/tehoplus • Maatilan ympäristökäsikirja / Gårdensmiljöhandbok • Maatilan ympäristötesti / Gårdensmiljötest • Lannanluovutuksen sopimusmalli / Avtalsmall för överlåtelse av stallgödsel • Ravinnetaselaskuri, lannoite- ja lantalaskuri, fosforilaskuri • Mallitilaverkosto viljelijähaastatteluina Kuva: Ville Heimala
Materiaalia viljelijöille ja neuvojille 2/3 • Viherlannoitusopas / Gröngödslingsguide • Huolehdi pellostasi – vinkkejä vuokranantajalle ja vuokralaiselle/ Ta vara pådinåker – tips för arrendegivarenocharrendatorn • Kruusilan kosteikko -yhteistyön tulos (vain sähköisenä) • Maatilaluonnon monimuotoisuus – pientareilta pelloille, kedoilta kosteikkoihin .
Materiaalia viljelijöille ja neuvojille 3/3 • Viljely muuttuvassa ilmastossa/ Attodla i förändratklimat • Ekosysteemipalvelut maatilalla • Esikasvin vaikutus viljojen, öljykasvien ja perunan viljelyyn • Kerääjäkasviopas • Raportti vedenlaatumittausten tuloksista • Lantaopas kasvinviljelytiloille (tulossa) • Perunan, porkkanan ja sokerijuurikkaan viljelykiertojen vaikutukset kasvintuhoojiin ja ravinnetaseisiin Kuva Ville Heimala
Luonnonmukainen peruskuivatus • Tulvatasanteet, loivat luiskat, mutkat, pohjapadot, eroosiosuojaukset • Parantaa peltojen kuivatusta, edistää vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta • Hidastaa veden kulkua, tasaa virtaamia ja vettä ojissa kuivanakin aikana • Pinta-alan tarve kasvaa mutta jatkossa kunnossapitotarve vähenee ja kustannukset pienenevät • Ei-tuotannollista investointitukea uudella kaudella luonnonmukaiseen vesirakentamiseen Kuva Ville Heimala
Ravinnetase Peltotase = Satokasville annetut ravinteet – sadon mukana poistuneet ravinteet Positiivinen tase ravinteita on jäänyt hyödyntämättä Lohkokohtainen ravinnetase kertoo Pellon kasvukunnosta Mahdollisesta ravinteiden liikakäytöstä Viljelykasvien välisestä ravinteiden käytöstä Vuosittaisista sääoloista johtuvista satovaihteluista Ravinnetase hyvä työkalu tilan viljelytoimien arviointiin Kuva Ville Heimala
Lannan hyödyntäminen • Lanta voi lisätä maan sadontuottokykyä myös maanparannusvaikutuksen takia • Ravinnehuuhtoumien minimoimiseksi lantaa käytetään vain kasvien todellisen ravinnetarpeen mukaisesti • Lannan saamiseksi myös kauempana sijaitseville lohkoille tarvitaan etävarastoja, tilojen välistä yhteistyötä ja/tai lannan prosessointia Kuva Ville Heimala
Lannan käsittely • Lietteen hapotus levitysvaiheessa vähentää ammoniakkipäästöjä letkulevityksessä • Kompostoinnilla lanta tasalaatuiseksi, rikkakasvien ja hajuhaittojen vähentyminen. • Lietteen fraktiointi separoimalla: P-pitoinen kuivajae voidaan kuljettaa kauemmas, nesteosassa typpi liukoisessa muodossa • Biokaasutuksesta lämpöä ja energiaa, mädätysjäännös lannoitteeksi, typpi kasveille käyttökelpoisessa muodossa Kuva Ville Heimala
Jaloittelutarhan ympäristökuormituksen vähentäminen • Mitoitus vähintään 6 m²/nauta, pinta-ala yhteensä aina vähintään 50 m² • Ympärivuotisen tarhan etäisyys vesistöstä/talousvesikaivosta 30-100 m ja valtaojasta 10 m • Vaihtopohjaisen tarhan pintakerrokset suodattavat ja sitovat itseensä ravinteita. • Valumavesien käsittely, esim. suodattamalla tai johtaminen keräilyaltaaseen tai lietesäiliöön. • Eläinten hyvinvointi lisääntyy ja sorkkaterveys paranee. • Naapurit huomioitava, mutta maatalouden imagohyöty! Kuva Ville Heimala
Alus- ja kerääjäkasvien käyttö • Tavoitteena kasvipeitteinen maa sadonkorjuun jälkeen • Typen huuhtoutuminen ja eroosio vähenevät syksyllä • Kuivattaa maata syksyllä helpottaen syystöitä • Vähentää rikkakasvipainetta • Siirtää ravinteita seuraavan satokasvin käyttöön Kuva Ville Heimala
Energiatehokkuuden lisääminen • Energianeuvontaan tukea ja katselmukseen investointitukea • Uusiutuvan energian käyttö ja energiantuotanto tilalla: maalämpö, hake, lämmön talteenotto maidosta tai lietteestä jne. • Kuivurin eristäminen, kuivaus päiväsaikaan mahdollisuuksien mukaan • Kevytmuokkaus tai suorakylvö • Laitehankinnoissa kulutus huomioon Kuva Ville Heimala
KIITOS MIELENKIINNOSTANNE TEHO Plus -tiimi: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu, puh. 040-769 9055 Asiantuntijat Janne Heikkinen, puh. 050 433 9906 Silva Wilander, puh. 0400 383 806 Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2, PL 523 20101 TURKU Kuva Ville Heimala Puh. 0295 022 500 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus