1 / 24

DIGITAALINEN SIGNALOINTI KAISTARAJOITETUSSA KANAVASSA

DIGITAALINEN SIGNALOINTI KAISTARAJOITETUSSA KANAVASSA. Kaistarajoitettu kanava ja sen siihen sopivat aaltomuodot.

senwe
Download Presentation

DIGITAALINEN SIGNALOINTI KAISTARAJOITETUSSA KANAVASSA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. DIGITAALINEN SIGNALOINTI KAISTARAJOITETUSSA KANAVASSA

  2. Kaistarajoitettu kanava ja sen siihen sopivat aaltomuodot • Edellä esitettyjen modulaatioiden tarvitsema kaistanleveys on teoreettisesti ääretön, sillä katkaistun kosinipulssin (rect-p. verhokäyränä) tehospektri on sinc(f)-muotoinen. Rect-p. spektri siirtyy konvoluution vuoksi ± -kantoaaltotaajuuden ympärille). • Äärettömän levyistä kanavaa ei ole käytettävissä, joten eräs tapa suodatuksen ohella rajoittaa lähetetyn signaalin kaistanleveyttä on pulssien uudelleensuunnittelu: muokataan lähettimessä pulssimuotoa HT(f)-suodattimella ja tehdään sille vastaanotetuun signaaliin sovitettu suodatin HR(f). Näin tehdään sekä kantataajuiselle että kapeakaistaiselle kantoaaltomodulaatiolle.

  3. Kaistarajoitus pyöristää pulsseja bittien muutoskohdissa. Symbolien välinen keskinäisvaikutus (ISI) • Jos käytetään kaistarajoittamattomia pulsseja kaistarajoitetussa kanavassa aiheutuu ISI:ä: symboli leviää aika-alueessa naapurisymbolin aikavälille. Ongelmaan kaksi ratkaisua: • Käytetään edelleen kaistarajoittamia pulsseja, mutta kompensoidaan ISI:n vaikutus nostamalla lähetystehoa (”otetaan isompi leka” -menetelmä). • Pulssimuodon sunnittelu äärellisen kaistanleveyden omaavaan kanavaan (järkevämpi).

  4. Symbolien välinen keskinäisvaikutus (ISI)

  5. Nyquistin näytteenottoteoreema • Pulssimuokkauksen tuoma kaistanrajoitus voidaan perustella näytteenottoteoreemasta käsin: W-kaistainen alipäästösignaali s(t) voidaan esittää ja rekonstruoida näytteistään ideaalisella alipäästösuodattimella (jonka impulssivaste on sinc-f.), jos fs  2W,...

  6. Symbolien välinen keskinäisvaikutus (ISI) • ..., ja jos nuo näytteet ovatkin 2W riippumatonta databittia sekunnissa, ne siis voidaan lähettää W-levyisessä ideaalisessa kantataajuisessa LPF-kanavassa. Saadaan rect -siirtof. omaava suodatin, jonka impulssivaste on sinc(t)-funktio. s(t):n näytteillä painotettujen sinc-impulssivasteiden summa ideaalisen LPF:nsisään meneviin näyteimpulsseihin (siirtof. rect-funkt.)

  7. Kapeakaistaisen kaistanpäästösignaalin kaistanpäästökanavan siirtofunktio. Alipäästöluonteisen kantataajuisen signaalin alipäästötyyppisen kanavan siirtofunktio. Nyquistin kaistarajoitetut pulssit • Kuvissa esitetty rect -tyyppisen LPF-suodattimen (kantataajuinen signaali) tai vastaavan BPF-suodattimen (kapeakaistainen digitaalisesti moduloitu kaistanpäästösignaali) impulssivaste. h(t) on sinc(t)-funktion muotoinen.

  8. Nyquistin kaistarajoitetut pulssit • Nyquistin pulssit eivät häiritse toisiaan, koska kutakin databittiä vastaava huippuarvo osuu naapuripulssien kaikkiin nollakohtiin. Bittejä vastaavat pulssit ovat siis ISI-vapaita.

  9. Nyquistin kaistarajoitetut pulssit • Tietoliikennesignaalit eivät voi olla samanaikaisesti sekä aika- että kaistarajoitettuja. Aikarajoitetut rect-pulssijonot johtavat äärettömään kaistanleveyteen, kun aikarajoittamattomat sinc-signaalit mahdollistavat taajuus-rajoitetulla kaistalla toimimisen. • Asiaa voi verrata Heisenbergin epätarkkuus-periaatteeseen: Hiukkasen paikkaa ja momenttia p = mv (ts. nopeutta) ei voida samanaikaisesti mitata mielivaltaisen tarkasti, ts. aina on xph/(2). Nyt t1/2. • Vrt. cos(x) ja cos(x)rect(x) spektrit • Sinc(t) -pulssit ovat hankalampia realisoida. Ne on käytännössä katkaistava. Ohessa on esitetty tapa niiden generoimiseksi.

  10. Kohotetun kosinin spektrin pulssit • Seuraavaksi tulee mieleen onko olemassa muita aaltomuotoja, joilla olisi samanlainen ominaisuus kuin sinc-funktioilla? • Sinc-funktion painotettuja johdannaisia kutsutaan kohotetun kosinin spektrin aaltomuodoiksi (raised cosine spectra). Niillä on säätöparametri (roll-off factor) , jolla kaistanleveyttä ja pulssin oskillaation vaimenemista voidaan säätää.

  11. Kohotetun kosinin spektrin pulssit • kasvaa  kaistanleveys kasvaa Lähetyssuodattimen HT(f) realisoiminen on helpompaa, jos roll-off-tekijä  suuri oskillaatio vaimenee nopeasti kaistanleveyden kustannuksella. • kasvaa  oskilloivat sivukeilat vaimenevat nopeammin

  12. Nyquistin pulssimuotokriteeri (S) • Todistetaan Nyquistin pulssimuotokriteeri, eli RC-pulssien ISI-vapaus:

  13. KAISTARAJOITETUN KANTATAAJUUS- JÄRJESTELMÄN PE-SUORITUSKYKY

  14. Kaistarajoitetun kantataajuusjärjestelmän suorituskyky • Lähetinsuodattimen, kanavan ja vastaanottosuodattimen kaskadin on toteutettava Nyquistin pulssimuokkauskriteeri. Oletetaan, että signaalia näytteistetään kanavan siirtoviive t = td huomioiden.

  15. Kaistarajoitetun kantataajuusjärjestelmän suorituskyky • Koska Q-funktio on monotonisesti vähenevä, PE minimoidaan sopivilla HT(f):n ja HR(f):n valinnoilla (HC(f) on tässä kiinteä), mikä maksimoi suureen A/. • Kuten MF:n johdossa AWGN-tapauksessa, saadaan Schwarzin epäyhtälöllä lopulta tulokset:

  16. Esimerkki 1 • Nähdään, että ao. tulos on identtinen aiemmin johdetun AWGN-kanavaisen kaistarajoittamattoman kantataajuisen järjestelmän PE:n kanssa.

  17. Esimerkki 2 (S)

  18. Esimerkki 3 (S)

  19. Esimerkki 4 (S) • Alla on esim. n-kertaluvun Butterford-suodattimella kaistarajoitetun kanavan kohotetun kosinin pulssiehdon approksimoivien lähetys- ja vastaaottosuodattimien siirtofunktiosta.

  20. ISI:N MITTAAMINEN JA HAVAINNOLLIS-TAMINEN SILMÄKUVION AVULLA

  21. ISI ja sen vaikutuksen tarkasteleminen silmäkuviolla • ISI voidaan demonstroida oskilloskoopilla viemällä demoduloitu kantataajuinensignaali skoopin vertikaalipyyhkäisyyn ja tahdistamalla horisontaalipyyhkäisy 1/T-taajuisella saha-aaltomuodolla (horisontaaliakseli on siten asetettu symbolinopeuden mukaisesti). • Ihmissilmä näkee hitautensa vuoksi useita symboleita esitettynä samanaikaisesti. • Silmäkuviosta voidaan päätellä erilaisia marginaaleja suunnittelun kannalta

  22. ISI ja sen vaikutuksen tarkasteleminen silmäkuviolla • Positiiviset pulssit näkyvät ylös- ja negatiiviset alaspäin. Paras ajoitus maksimiaukeaman kohdalla. Alla esimerkit binääriselle ja 4-PAM-signaaleille silmäkuvion ollessa hyvä. Suuren ISI:n vaikuttaessa silmä sulkeutuu, mikä pienentää kohinansietomarginaalia ja aiheuttaa siten virheitä.

  23. ISI ja sen vaikutuksen tarkasteleminen silmäkuviolla (S) • ISI vaikuttaa nollaylityksiin ja pienentää silmän avautumista (JT = timing jitter, DA = range of amplitude differences). Järjestelmä tulee herkäksi mm. synkronointivirheille, mikä näkyy lopulta PE:n kasvuna.

  24. Silmäkuvio, konstellatio ja BER voidaan mitata (S)

More Related