190 likes | 341 Views
HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI. Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaali- ja terveysviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin asumissosiaalisiin ongelmiin Toimintaa tukee myös ARA, (Paavo-ohjelma)
E N D
HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI • Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaali- ja terveysviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin asumissosiaalisiin ongelmiin • Toimintaa tukee myös ARA, (Paavo-ohjelma) • Asuntoyhtiöissä voi olla ongelmia vuokravelkojen, häiritsevän elämän tai asunnon huonon hoidon kanssa • Häätötilanteet ovat haasteellisia, aikaa vieviä ja taloudellisesti raskaita prosesseja • Asumisneuvonta on asumiseen liittyvää erityisosaamista • Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin asumissosiaalisiin ongelmiin • Toimintaa tukee myös ARA • Asuntoyhtiöissä voi olla ongelmia vuokravelkojen, häiritsevän elämän tai asunnon huonon hoidon kanssa • Häätötilanteet ovat haasteellisia, aikaa vieviä ja taloudellisesti raskaita prosesseja
ASUMISNEUVONTA Hanke kehitettiin vastaamaan Helsingin alueellisia erityispiirteitä ja tarpeita Nykyisessä laajuudessaan toiminut vuodesta 2009 Asumisneuvonta vakinaistettiin 2011 lopussa Asumisneuvojia yhteensä 14 Työskentely tapahtuu joko kiinteistöyhtiössä tai sosiaaliasemalla Pysyvät alueelliset yhteistyörakenteet luotu Mukaan tullut myös yksityiset ja yleishyödylliset yhteisöt
ASUMISNEUVONTA • Asumisneuvonta auttaa asiakasta häätöuhka- ja vuokravelkatilanteessa • Asumisneuvonnalla voidaan vaikuttaa naapuruusriitoihin ja asumisturvallisuuteen • Asumisneuvojalla on kanavat ja valtuudet hoitaa vaikeitakin asioita (ATJ-tietojärjestelmä, poikkihallinnollinen yhteistyö, sopimukset) • Asukkaiden asuminen voidaan turvata ja toisaalta tarvittaessa tukea asukasta pakollisissa häätöprosessissa saamaan tarvitsevansa hoito- tai muun palvelupaikan/tuetun asumispaikan
ASUMISNEUVONNAN STRATEGINEN TOIMINTAMALLI Organisaatio: Sosiaali- ja terveysvirasto Kiinteistövi- rasto (ARA) Tavoite: Asunnotto-muuden ja syrjäytymi- sen ennaltaehkäi-seminen Asiakastyö, parityö, välittömät interventiot, verkostotyö TULOSTEN ARVIOINTI Kustannus- laskelmat Ilmiöiden tarpeisiin vastaaminen, työmenetelmien kehittäminen
ASUMISSOSIAALISEN TYÖN PROSESSISKUVAUS(diojamukailtu S. Timosen malleista)
OSAPROSESSIT:ASUNNOTTOMUUSUHAN ALLA OLEVAT JA ASUNNOTTOMAT (dioja mukailtu S. Timosen malleista)
TILASTOJA • Lapsiperheet muodostavat suurimman asiakasryhmän (yht. 34 %). Näistä maahanmuuttajalapsiperheitä on 15 %. Maahanmuuttajien osuus asiakkaista on edellisvuoteen verrattuna noussut 3,1 %. Yksinhuoltajien osuus on yhteensä 14 %. • Nuorten ja mielenterveysongelmaisten osuus on viime vuosina pysytellyt samana. Päihdeasiakkaiden osuus on vähentynyt viime vuodelta 6,3 %.
MAAHANMUUTTAJAN ERITYISONGELMAT • Maahanmuutto aiheuttaa erilaisia psykososiaalisia haasteita. Niihin vaikuttavat useat tekijät, mm. sukupuoli, koulutustausta, ikä syy, jonka vuoksi maahanmuuttaja on joutunut jättämään kotimaansa. • Erityisesti pakolaisilla paljon mielenterveysongelmia • Pakoon on liittynyt epävarmuutta, pelkoa, kaaosta, sekä henkilökohtaisia vaaratilanteita • Mielenterveysongelmat vaihtelevat laadultaan • (vankeus, kidutus, suru, uuden identiteetin luominen aiheuttavat masennusta ja traumoja
HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ (Arnkil) • Menetelmä sopii sovellettuna kaikkeen psykososiaaliseen asiakastyöhön • Menetelmän avulla voidaan kunnioittavasti ja tukea tarjoamalla esittää huolensa • Kysymyssarjassa kolme osaa, kun koet huolta/haluat ymmärtää tilannetta lisää: • 1. Mistä olet huolissasi asiakkaasi tilanteessa? • 2. Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi • 3. Kuinka suuri huolesi on?
HUOLEN PUHEEKSIOTTO • Kysymyksiä (jälkikäteen) • Miten toteutit puheeksioton? Saitko kerrottua huoltajille huolesi, löytyikö tilanteesta uusia voimavaroja/tukimuotoja • Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton aikana ja jälkeen? • Tapahtuiko, niin kuin ennakoit, vai jotain muuta? • Miltä tilanne nyt näyttää, mikä herättää toiveikkuutta, mikä huolestuttaa edelleen? Mitä aiot tehdä huolen vähenemiseksi?
VERKOSTOYHTEISTYÖ • Mielenterveysasiakkuus (kiireetön/kiireellinen) • Keskeiset yhteistyökumppanit: • Tiedon saanti: kotikäynti (isännöitsijä, sosiaaliviranomainen, psykiatrinen sairaanhoitaja, kotihoidon työntekijä) • Yhteistyö Auroran sairaalan sosiaalityöntekijän kanssa kotiuttamisvaiheessa(mahd. raivaussiivous, TT-tuki yms. tarvittavan tuen järjestäminen) • Asumisen seurannan sopiminen • Kiireelliset: tilannearviointi/ lääkäri/tarv. Poliisi
HAASTEET • Ongelmina liian nopeat kotouttamiset • Vähäinen jatkotuki (asiakkaan varassa esim. lääkkeenotto terveyskeskuksessa) • Tilanteen uusiutuminen • Häätöuhka häiritsevästä elämästä • Laitoshoidon riittämättömyys • Jalkautuneen psykososiaalisen tuen puute • Eri tietojärjestelmät, tieto ei kulje viranomaisten välillä
MAHDOLLISUUDET • Asumisneuvojilla yhteiset alueelliset kokoukset, jossa edustettuna myös kotihoito ja psykiatrinen sairaanhoito (pkl) • Yhteiset kotikäynnit lisääntyneet • Asiakkaita ”putoaa” harvemmin auttamisverkostosta • Asumisneuvonnan kannatteleva työote voi ehkäistä itsemurhia/ ongelmien pahentumista