Ruotsin ääntämisestä

1. Ruotsin ääntämisestä Lähteet: Olle Kjellin Bosse Thoren Mikko Kuronen

2. Miksi oikean ääntämisen oppimiseen kannattaa kiinnittää huomiota? • Murteellisen puheen ymmärtäminen on rasittavaa, koska vie enemmän aikaa ja rasittaa kuulijan lyhytmuistia tavallista enemmän.

3. Suomalaisten yleisiä ääntämisvirheitä • Pitkää a-äännettä käytetään lyhyen äänteen paikalla. • Paino on usein sanan ensimmäisellä tavulla. • Suomalainen kuiskaa lauseen lopun ennen taukoa. • Sanan alussa, ennen painollista tavua esiintyvät k-,p- ja t-äänteet ovat jäävät ilman aspiraatiota. • G-,b- ja t-äänteet ovat usein soinnittomia. • Vaikeaa tuottaa konsonanttiryhmiä sanan alussa esim. "(s)mör" ja "(sp)ringa".

4. Lyhyet vokaalit • Monen lyhyen vokaalin (e, ä, o, u) kohdalla suomalainen ääntämys on kohtuullisen hyvä ruotsalaisenkin korvassa. • Lyhyissä vokaaleissa suurimmat erot suomen ja ruotsin välillä koskevat viittä äännettä: y:tä, ö:tä, a:ta, u-kirjainta ja r:n etistä ö:tä. Näistä kahden viimeksi mainitun oppiminen on tärkeintä.

5. Lyhyet vokaalit • Vaikein lyhyt vokaali on u-kirjain sanoissa hund, kund jne. Tätä äännettä ei suomessa ole lainkaan. • hundkundbusskullemurkna • Monilla puhujilla r:n etinen ö ja u-kirjain ääntyvät samoin. • Kuuletko mitään eroa vokaalien välillä? • mörkna < > murkna

6. Pitkät vokaalit • Ruotsin ja suomen pitkien vokaalien erot ovat paljon suuremmat kuin lyhyiden vokaalien erot. • Pitkä ä ääntyy täysin samoin kuin suomen e ja on siksi helppo. • U-äänne on lähes samanlainen kuin suomen y: ja on siksi hyvin helppo. • Myös pitkä ö on periaatteessa helppo: kieli korkeammalle kuin suomessa ja huulet hiukan pyöreämmälle. • döhögödaösa

7. Pitkät vokaalit • Ruotsin y kuulostaa aika paljon suomen i:n ja y:n risteytykseltä, jossa on j-mäistä laatua etenkin äänteen loppuosassa. • bytvydyrfyra • Pitkä e muistuttaa hiukan suomen i:tä. E-äänne diftongoituu usein siten, että alkuosa on hyvin i-mäinen ja loppuosa e-mäinen. • vetbet    se    leka • Ruotsin a: kuulostaa suomalaisen korvissa usein o:lta. • glasmatkalbaka

8. Pitkät vokaalit • Pitkä i on paljon tiukempi kuin suomessa. Tämä kuuluu joskus j-mäisenä laatuna etenkin äänteen loppuosassa. • bitvittidbil • Pitkä o diftongoituu usein siten, että alku on u-mainen ja loppu selvemmin o-mainen suomalaisen korvissa. • båtdådåligsåpa • Vokaaliharjoituksia: • http://sfi.halmstad.se/safir/m01/a1/o01.htm • http://sfi.halmstad.se/safir/m01/a1/o10.htm • http://sfi.halmstad.se/safir/m01/a1/o11.htm • http://butler.cc.tut.fi/~kuronenm/aantaminen/pvkuuntelu.htm • http://butler.cc.tut.fi/~kuronenm/aantaminen/vokkuuntelu.htm

9. Konsonantit • Tärkeimmät erot ruotsin ja suomen konsonanttien välillä ovat p, t, ja k, sje-äänne ja tje-äänne: • P, t, ja k ja ovat painollisen vokaalin edellä aspiroituneita eli energisempiä ruotsissa kuin suomessa. • piltidkul • daldilldela

10. Konsonantit • Sje-äänne • skinaskychoklad • Tje-äänne • Kina    kärnakylig

11. Prosodia • Prosodialla tarkoitetaan: • puheen intonaatiota (joskus puhutaan melodiasta), • tavujen kestosuhteita (pitkä/lyhyt) ja • tavujen painollisuutta (painollinen/painoton).

12. Mihin seikkoihin tulisi kiinnittää erityishuomiota, kun ulkomaalaisille opetetaan ruotsia? • Paino oikealle sanalle lauseessa. • Paino oikealle tavulle sanassa. • Oikea (äänne ja) äännekesto painollisessa tavussa.

13. Mitä tarkoittaa, että paino on oikealla tavulla? • kaffe – café • Monet vierasperäiset ruotsinpuhujat ovat epävarmoja painon suhteen ja jättävätkin tavupainotuksen usein pois, mikä tekee ymmärtämisen vaikeammaksi raskaammaksi. • Vaikka äänne olisikin oikein, mutta paino puutuu, ruotsalainen ei välttämättä tunnista (fokusoitua eli painollista) sanaa.

14. Painolliset ja painottomat tavut • Ruotsi eroaa prosodisesti monin tavoin suomesta. • Aloitamme kaikkein tärkeimmällä: painollisten tavujen vaihtelulla ja määrällä puheessa eli puheen rytmillä. • Ruotsissa painollinen tavu on pitkä, siis piiiitkä. • Painottomat tavut ovat puolestaan aina lyhyitä: niissä ei ole pitkiä vokaaleita eikä pitkiä konsonantteja.

15. Painolliset ja painottomat tavut • Lyhyissä arkipäivän puhunnoksissa painollinen tavu on kaikissa kielissä usein puhunnoksen lopussa tai loppupuolella, niin ruotsissakin. • Toinenkin pääsääntö pätee ruotsiin: painollisia voivat tavallisesti olla substantiivit, adjektiivit, pääverbit. • Painottomia ovat tavallisesti apuverbit, pronominit, kysymyssanat, prepositiot, artikkelit ja konjunktiot.

16. Painolliset ja painottomat tavut • Esimerkkilause ja sen ääntäminen: Jagmåsteköpa en bil. • Tavallisin suomalaisen puhujan virhe on, että hänellä on liian monta pitkää painollista tavua lauseessa: • jagmåsstekööpa en biil. • Ruotsalainen ei äännä lausetta näin!! • Mutta miten?

17. Painolliset ja painottomat tavut • Lauseessa tulee olla vain yksi painollinen tavu - bil - ja se ääntyy hyvin pitkänä: biiiil. • Kaikki muut tavut ovat lyhyitä, siis myös esimerkiksi mås- ja kö-, jotka jossain muussa yhteydessä painollisina toki voisivat olla pitkiä tavuja. • Tavallisesti painottomissa kohdissa on tavujen tai äänteiden poistippumisia ja assimilaatioita (=sulautumisia toisiin äänteisiin). • Tämän vuoksi esimerkkilauseemme ääntyykin usein: • ja måstköpamembiiiiiil.

18. Painolliset ja painottomat tavut • Ääntämisohje: juokse nopeasti painottomien tavujen yli alussa ja maksimoi paino lauseen viimeiselle tavulle biiiil. • ja måstköpamembiiiiiil. • Ruotsalainen varmasti ymmärtää lauseen, mutta samalla myös ihmettelee, mikä kohta lauseessa oikein oli tärkeä tai uutta (=”painollista”).

19. Painolliset ja painottomat tavut • Ruotsalaisessa ääntämyksessä on suuri ero painollisen (piiitkän) ja painottoman (lyhyen) välillä. • Koska suomi on toisenlainen kieli kuin ruotsi, on suomalaisen vaikea oppia tätä asiaa. • Kuitenkin se on kaikkein tärkein asia!

20. Painolliset ja painottomat tavut • Katsokaamme nyt seuraavia esimerkkilauseita. • Jagskulle vilja ha en öl. • Jagskulle vilja ätalitekorv. • Hanheter Per. • Mietipä, mitkä tavut ovat painollisia. Muista, että ne ja vain ne ovat pitkiä, kaikki muu lauseissa on lyhyttä.

21. Painolliset ja painottomat tavut • Toivottavasti päädyit seuraaviin ääntämyksiin: • (j)a sku villa ha en öööööl • (j)a sku villa ätalitekorrrrv • (h)an (h)etePääääär

22. Sivupainolliset tavut • Tähän saakka on hiukan yksinkertaistettu asiaa, koska puheessa tavut eivät nimittäin aina jakaudu pelkästään painollisiin ja painottomiin, vaan ruotsissakin esiintyy joskus lauseissa nk. sivupainollisia tavuja. • Ne ovat selvästi pitempiä kuin painottomat lyhyet tavut, mutta kuitenkin lyhyempiä kuin pääpainolliset tavut. • Niinpä alla olevassa lauseessa voisi esiintyä sivupaino vaikkapa sanalla 'kanske': • (j)a skukannske villa ha en öööööl

23. Sivupainolliset tavut • Puheen rytmin kannalta tärkeimmät asiat ovat siis: • 1) painollinen on pitkä, • 2) painoton lyhyt ja joskus ruotsissa esiintyy • 3) sivupanollisia tavuja, jotka myös ovat pitkiä. • Meillä on siis kolme prosodista tavua: • pääpainollinen = piiitkä •  sivupainollinen = pitkä • painoton = lyhyt

24. Esimerkkejä: Svensktuttal för finskspråkiga(Kuronen & Leinonen, 2010) • http://butler.cc.tut.fi/~kuronenm/satser150.wav (s. 150). • http://butler.cc.tut.fi/~kuronenm/satser151.wav (s. 151). • http://butler.cc.tut.fi/~kuronenm/satser152.wav (s. 152). • http://butler.cc.tut.fi/~kuronenm/satser153.wav (s. 153).

25. Lähteet • http://olle-kjellin.com/sfiDebatt.pdf • http://sv.wikipedia.org/wiki/Bruten_svenska • http://butler.cc.tut.fi/~kuronenm/aantaminen/ • http://www.bossethoren.se/bosse_Thoren_spr_ktidn_2009_1.pdf