Presidentin asema:

1. Presidentin asema: • Perustuu perustuslakiin (HM, VS) • Uudistettu 2000 • Suomessa perinteisesti ollut vahva presidentti (kompromissi, kun monarkiaa ei saatu 1918). Lisäksi esikuvina Tsaari ja Ruotsin kuningas. Ideana myös, että vahva presidentti olisi arkisten puolueriitojen yläpuolella. • Suomessa on ollut presidenttijohtoinen parlamentarismi, demokratian ytimessä ollut eduskunta ja hallitus, mutta myös presidentillä on ollut paljon vaikutusvaltaa. presidentin asema on ennen v. 2000 uudistusta muistuttanut paljon USA:n ja Ranskan malleja. V. 2000 jälkeen valta-asema kaventunut

2. Millainen presidentti? Kolme mallia: • 1) Ristiriitojen sovittelija (Pouvoir Moderateur): Presidentti pyrkii jättäytymään takaa-alalle, on käytettävissä sovittelijana ja johtajana, kun tarvitaan • Ståhlberg: ensimmäinen presidentti, antoi hallituksen ja eduskunnan rutiinien muovautua • Paasikivi: YYA, sotakorvaukset, vaaran vuodet => Yritti pitää poliittista kenttää koossa, jotta kriiseistä selvittiin. Toisaalta muodosti useita vähemmistöhallituksia • Koivisto: Kekkosen jälkeen paluu parlamentaristisempaan suuntaan • Ahtisaari: EU – suomeen siirtyminen, hyväksyi pääministeri ja muun hallituksen vahvan roolin. - Halonen? Toisaalta käytti valtaa lujasti Suomen pankin johtokunnan nimitysasiassa, toisaalta parlamentarismi toimii nyt hyvin. Ottanut itselleen roolin ulkopoliittisissa suhteissa, jotka eivät suuntaudu EU:hun

3. 2) Parlamentaarinen malli. Presidentti antaa eduskunnan ja hallituksen toimia käytännön vallassa, on itse muodollinen keulakuva. • Kallio: Heikon terveyden takia • Mannerheim: Oli vanha, tuli presidentiksi lähinnä velvollisuuden tunteesta • Relander: Lapuan liikkeen kanssa ongelmia, keskittyi paljon pohjoismaisten suhteiden rakentamiseen

4. 3) Aktiivinen ja vahva johtaja • Svinhufvud: Kukisti Lapuan liikkeen, eväsi demareilta hallitukseen pääsyn 1936 • Ryti: Sota-ajan presidentti. Loi ”sisärenkaan” (Ryti, UM, PuolustusM, Mannerheim) joka päätti asioista • Urho Kekkonen: Presidentti 25 vuotta. Hajotti hallituksia ja eduskunnankin. Käytti paljon henkilökohtaisia suhteita ja ”Moskovan korttia”

5. Presidentin tärkeimmät valtaoikeudet: • Puolustusvoimien ylipäällikkö. Kriisiaikoina todennäköisesti joku muu (vrt. Mannerheim) • Päättää sodasta ja rauhasta yhdessä eduskunnan kanssa • Johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa • Nimittää hallituksen virkaan ja myöntää sille eron • Voi hajottaa eduskunnan ja määrätä uudet eduskuntavaalit pääministerin perustellusta pyynnöstä • Nimitysoikeudet (piispat, ministeriöiden kansliapäälliköt, SP, PV, jne.) • Armahdusoikeus • Allekirjoittaa lait • Päättää sellaisista Ahvenanmaan asioista, jotka eivät kuulu itsehallintolain piiriin ( = muu kuin talous)

6. Presidentin toiminta: • Perjantaisin kokoontuminen hallituksen kanssa (= presidentin esittely). Allekirjoittaa lait + muut päätökset, jotka kuuluvat hänelle (ministerit asioiden esittelijöinä)