Näkökulma hankesuunnitteluun ohjelmakaudella 2007-2013

1. Näkökulma hankesuunnitteluun ohjelmakaudella 2007-2013 Kari Tarkiainen EU-hankekoordinaattori Pohjois-Savon liitto 20.1.2009

2. Tutustu.. • Ohjelma-asiakirjoihin - lyhyt pääkohdittainen selaaminen riittää = mistä on kyse? Ohjelma: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite 2007-2013 Ohjelman osat: • Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma • Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma (mieti, sopiiko hankkeesi näiden ohjelmien kriteereihin, sekä rahoittajien painopisteisiin tai kriteereihin) • EAKR-ohjelmaa täydentää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma EMR (sopisiko hankkeesi paremmin tähän ohjelmaan? Lisätietoja TE-keskuksista ja alueellisilta toimintaryhmiltä: Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry, Ylä-Savon veturi ry ja Kehittämisyhdistys Kalakukko ry).

3. Tutustu erityisesti myös.. 2) Maakunnan yhteistyöasiakirjaan (Myak) - laaditaan vuosittain, tarkistetaan tarvittaessa - tiivistää ohjelma-asiakirjojen, maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman (TOTSU) tavoitteet ja määrittelee rahoittajien painopisteet, rahoituskehykset, sekä kuka voi hakea ja miltä rahoittajalta. - viimeisin päivitetty Myak on saatavissa mm. osoitteesta http://rakennerahastot.ita-suomi.fi/alueportaali/www/fi/pohjois-savo/MYAK/index.php tai esim. maakunnan liitosta (ohjelmayksikkö) sitä erikseen pyytämällä

4. Hyvän projektin tunnusmerkistö • Hanke on kohderyhmän tarpeista lähtevä • Perustuu ennakointitietoon, esiselvityksiin tai aikaisempiin kokemuksiin • Projektin kohderyhmä, yhteistyökumppanit ja osarahoittajat tiedossa, sitoutuneita ja vuorovaikutuksessa keskenään • Projektilla on realistiset ja selkeät tavoitteet ja toimenpiteet • Kustannukset ja rahoitus ovat realistiset • Hanke on aikataulutettu selkeästi • Hankkeella on viestintäsuunnitelma • Pysyvät vaikutukset mietitty = mitä hankkeen jälkeen? SUUNNITELMA ON TIIVIS, SELKEÄ, HYVIN PERUSTELTU

5. OHJELMAKAUSI 2007-2013: Onko sinulla/organisaatiollasi hanke tai hankeidea? • Jolla vahvistettaisiin tutkimus- ja innovaatioympäristöjä, osaamisrakenteita sekä verkostoitumista? • Jolla parannettaisiin alueen saavutettavuutta, vetovoimaisuutta, elinympäristön laatua ja palvelujen sisältöjä ympäristöä unohtamatta? • Jolla kehitettäisiin työorganisaatioita, työssä olevaa työvoimaa sekä yrittäjyyttä? • Jolla edistettäisiin työllistymistä ja työmarkkinoilla pysymistä? • Tai jolla kehitettäisiin työmarkkinoiden toimintaa edistäviä osaamis- ja palvelujärjestelmiä sekä jäsenmaiden ja alueiden välistä yhteistyötä?

6. Jos vastasitte kyllä yhteenkin kysymykseen.. • Tutustukaa tarkemmin EU-rakennerahastojen tarjoamiin rahoitusmahdollisuuksiin esim. internet-sivujen kautta: http://rakennerahastot.ita-suomi.fi • Hankevalinnoissa painotetaan teemaohjelmia erityisesti EAKR-toimenpideohjelman toimintalinjalla 2, ja soveltuvin osin muilla toimintalinjoilla ja ESR-ohjelmassa. Teemat ovat: • energia- ja ympäristöteknologia • teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät • mittaus- ja sensoritekniikka • hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen

7. TOIMINTALINJAT: EAKR Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen (Finnvera, Tekes, TE-keskuksen yritystuet)TavoitteetToimintalinjan tavoitteita ovat:· Elinkeinopohjan vahvistaminen ja monipuolistaminen· Innovatiivisten, elinkelpoisten ja kasvukykyisten yritysten syntyminen· Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen, tuottavuuden kohottaminen ja kasvumahdollisuuksien turvaaminen· Yritysten innovaatiotoiminnan lisääminen ja innovatiivisten liiketoimintojen kehittäminen· Uusien markkinalähtöisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaaminen· Vientikaupan kehittäminen

8. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (ISLH/sivistysos., Pohjois-Savon liitto, Tekes, TE-keskus: yritysosasto Tavoitteet Toimintalinjan tavoitteita ovat:· dynaamisten, kansainvälisesti kilpailukykyisten ja vetovoimaisten innovaatioympäristöjen ja -verkostojen kehittäminen· kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisten ja vahvojen osaamiskeskittymien luominen tutkimuksen ja teknologiakehityksen avainaloille· liiketoimintaverkostojen vahvistaminen ja veturiyritysten hankintaverkostojen laajentaminen· kansainvälisesti toimivien koti- tai ulkomaisten veturi/ankkuriyritysten ja muiden merkittävientoimijoiden sijoittuminen alueelle· tutkimus- ja oppilaitosten t&k-toiminnan ja yhteistyön lisääminen· yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen

9. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen(ISLH/sos.ja terv.os., Pohjois-Savon liitto, TE-keskus:työvoimaos., Pohjois-Savon ymp.keskus, Tiepiiri ja Ratahallintokeskus Tavoitteet · Itä-Suomen saavutettavuuden parantaminen· liikenneyhteyksien ja logististen järjestelmien toimivuuden parantaminen erityisesti yritystoiminnan näkökulmasta· tietoyhteiskunta- ja viestintäpalvelujen tasa-arvoinen saatavuus· Itä-Suomen innovatiivinen palvelurakenteen kehittäminen huomioiden harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja väestön ikääntymisen aiheuttamat erityisvaatimukset· hyvä ympäristö. Tavoitteena on luoda Itä-Suomesta vetovoimainen alue, jossa taloudellinen toiminta ja luonnon- ja kulttuuriympäristöstä huolehtiminen sovitetaan yhteen

10. TOIMINTALINJAT: ESR • Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen - (ISLH: sos. ja terv.os, siv.os., TE-keskus, PSL) • Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen - (ISLH: sos. ja terv.os, siv.os., TE-keskus) • Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen - (ISLH: siv.os., TE-keskus, PSL) • Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa - (TE-keskus, ISLH: sivistysosasto)

11. Hankeidea/hankesuunnitelma • Testauta ideasi rahoittajaviranomaisella ennen kuin jätät virallisen hakemuksen - usein näin ei kuitenkaan ole tehty, miksi? • Keskustele hankeideasta joko puhelimessa tai ota yhteyttä sähköpostilla jo varhaisessa vaiheessa suunnittelua - rahoittaja pyrkii jo tässä vaiheessa ohjaamaan ideaasi ”oikeaan” suuntaan, eli ainakin oikeaan toimintalinjaan ja oikealle rahoittajalle. - keskustellaan hankkeen realistisuudesta ja toteuttamiskelpoisuudesta (ymmärrettävissä oleva hanke/ei, kustannustehokas/ei, paikallinen/seutukuntakohtainen, vai maakunnallinen/ylimaakunnallinen hanke?, osarahoitussuhteita mietitty/ei (yksityinen ja kuntarahoitus kasassa/ei… jne… - mietitään idean pohjalta mahdollisen hankkeen rahoituskelpoisuutta: EU- vai kansallinen rahoitusmuoto?

12. Tärkeää muistaa.. • Tavoitteet - Mitä hankkeella aiotaan saada aikaiseksi? - Ovatko tavoitteet ohjelman, ja rahoittajan kriteereiden mukaisia? - Ovatko tavoitteet selkeitä, ymmärrettäviä vai ympäripyöreitä, tai liian monimutkaisia ymmärrettäväksi? Hankejargonia… • Toimenpiteet - Millä keinoilla tavoitteet aiotaan saavuttaa? - Onko keinovalikoima riittävä, vai liian suppea? • Aikataulutus - Milloin ja missä järjestyksessä toimenpiteet suoritetaan? - Tarkennettu aikataulutus tarpeellinen suunnitelmassa

13. Tärkeää muistaa.. • Yleiskustannukset: - (esim. puhelin-, sähkö-, vesi-, kirjanpito-, vuokra- ja siivouskustannukset, sekä toimistokulut ja tietyt hallinto- ja henkilöstömenot kuten taloussihteeripalvelut) - purettava auki, eli esitettävä laskentaperusteet (ns. flat rate -laskentaperuste ei ole vielä yleiskustannusten osalta käytettävissä). Käytä yleiskustannusten laskennassa hyväksi organisaatiosi taloushallinnon asiantuntemusta - Oltava lisäkustannus hankkeelle - Yleisjohdon kustannukset eivät ole tukikelpoisia. Hakijaorganisaation johto on vastuussa organisaationsa toiminnasta ilman erillistä panosta yksittäiseen hankkeeseen.

14. Tärkeää muistaa… • Resurssit - Hankehenkilöstö. Paljonko, koko- vai osa-aikaisia? Substanssi- vai hankeosaajia? - Ostopalveluita. Ovatko kustannustehokkaita, tarpeellisia? - mikä on hankehenkilöstön ja ostopalveluiden kustannuksellinen suhde suunnitelmassa? • Hankinnat (Julkisten hankintojen lainsäädäntö koskee hankintoja aina) - vähäisiä kone-ja laitehankintoja, vai käyttöomaisuusinvestointeja? EAKR:ssa ja ESR:ssä erilainen tukikelpoisuusmenettely. - ESR:ssä vain aineelliset pienhankinnat ok - EAKR:ssa myös käyttöomaisuushankinnat, sekä rakennukset ja maa-alueet (Soveltuvin osin. Neuvottele rahoittajan kanssa.)

15. Tärkeää muistaa.. • Luontoissuoritukset - voivat olla tukikelpoisia, mutta luontoissuorituksia vastaan ei makseta tukea. - luontoissuoritusten määrästä neuvotellaan hanke- ja tapauskohtaisesti (Hyväksytäänkö vai ei, ja paljonko ylipäätään voidaan hyväksyä?) • Viestintä - suunniteltava - huomioitava ohjelmakauden 2007-2013 EU-tiedotusohjeistus

16. Tärkeää muistaa.. • ALV - jääkö alv lopulliseksi kustannukseksi vai ei = sisällytetäänkö alv budjettiin, vai ovatko kustannukset alvittomia? - Pyydä tarvittaessa verottajalta ennakkopäätös • Poistot - voivat olla tukikelpoisia toteuttamisajan puitteissa - käsitellään kansallisten, yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti • Hankinta vai leasing? - kustannukset kohtuullisia - tarpeellisia hankkeen kannalta, välttämättömiä toteutuksen kannalta?

17. Otettava huomioon myös • Tulot - Tulo-käsitteen piiriin kuuluu mikä tahansa palvelun suorittaminen maksua vastaan. - tulot vähennetään hankkeen tukikelpoisista kustannuksista (etukäteisarviointi, tai jälkikäteisseuranta 5 vuotta hankkeen päättymisestä) - Hakijan esitettävä tulot hakemuksen yhteydessä • Tuloja tuottavien hankkeiden päätösprosessi on ongelmallinen. • Neuvottele hankkeestasi/tulo -käsitteestä rahoittajan kanssa.

18. Erittäin tärkeää • Hankkeiden pysyvyys - hankevalinnassa kiinnitetään huomiota pysyvien vaikutusten aikaansaamiseen hankkeen avulla. - omistussuhteiden muutos 5 vuoden sisällä voi aiheuttaa takaisinperinnän - Esimerkki: Toimija perustaa internet-sivut tai sähköisen kauppapaikan, jota on tarkoitus hyödyntää tuensaajan toiminnassa. 1. Tuensaajan toiminta lakkaa ennen kuin 5 vuotta on kulunut hankkeen päättymisestä: Tuki perittävä takaisin. 2. Internet-sivuja ei ylläpidetä hankkeen päättymisen jälkeen: Tuki perittävä takaisin. Huom: Tukea saaneen velvollisuus ilmoittaa muutoksista tuen myöntäneelle viranomaiselle.

19. Kun hankeidea vaikuttaa ”varmalta” • Suunnittele hanke mielestäsi valmiiksi. • Tee suunnitelma ja budjetti huolella EURA2007 –järjestelmään, ja jätä hankehakemus viranomaiskäsittelyyn sähköisesti. - Järjestelmä ohjaa hakemuksen täyttämistä. Ohjeistus tulostettavissa järjestelmän kautta. Tarkista –painikkeen kautta voi tarkistaa täyttämättä jääneet kohdat hakemuksesta. • Tulosta hankehakemuksesi. - tarkista viimeistään tässä kohdin, että hakemuksen yläkulmassa lukee ”jätetty viranomaiskäsittelyyn”.

20. ..jatkoa • Hae hakemukseesi allekirjoitus - kenellä olikaan organisaatiosi nimenkirjoitusoikeus? • Laita hakemuksesi postiin tai toimita hakemus muulla tavoin rahoittajaviranomaisen kirjaamoon käsittelyyn ottoajan puitteissa (seuraa ilmoittelua lehdissä ja internetissä). http://rakennerahastot.ita-suomi.fi/alueportaali/www/fi/pohjois-savo/hakeminen/index.php • Hankehakemusten käsittelyajankohdat Pohjois-Savossa vuonna 2009 ovat 30.1., 31.3., 29.5., 30.9. ja 30.11.2009

21. Hakemukseen liitettävää • MUISTA LIITTEET: - verovelkatodistus ja kaupparekisteriote (pakollisia) - tai YTJ-järjestelmän ote hakijoilla joiden ei ole mahdollista saada verojäämätodistusta ja kaupparekisteriotetta (esim. kunnat) - Muut mahdolliset liitteet, hankekohtaisesti (esim. tarkentava hankesuunnitelma, tarvitaanko/ei? Kysy rahoittajalta mitä edellytetään).

22. Muuta muistettavaa • Jos suunnittelemassasi hankkeessa on useita toteuttajia, on toteuttamisesta tehtävä sopimus. Sopimusmalleja hakijoiden käyttöön löytyy mm. osoitteesta: http://rakennerahastot.ita-suomi.fi/alueportaali/www/fi/pohjois-savo/hakeminen/index.php (aiesopimusmalli, sekä konsortio-/yhteistyösopimusmalli) • Osatoteuttajat merkitään päähakijan/päätoteuttajan kanssa hankehakemuksen kohtaan 4.xx, ”Hakijaorganisaation ja yhteistyötahojen kuvaus”. • Päätoteuttaja ja osatoteuttajat allekirjoittavat rahoittajalle lähetettävän hakemuksen (ei onnistu sähköisesti…vielä). = Kaikki hakijat ovat vastuussa hankkeen toteuttamisesta.

23. Tukikelpoisista menoista • Voidaan hyväksyä menot, jotka ovat syntyneet hankehakemuksen jättämisen jälkeen • Menojen tulee sisältyä päätöksellä hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan • Menot ovat hyväksyttyjä hankkeelle hyväksytyn toteutusajan puitteissa. • Hankkeen toteutuksen kannalta tarpeellisia ja kohtuullisia

24. Syntyvät hanketyyppisestä toiminnasta, joka eroaa organisaation vakiintuneesta toiminnasta. Menojen tulee aiheutua hankkeesta. Hanke täydentää tavanomaista toimintaa tai kansallista toimintaa = tuo lisäarvoa. - Huom. Hankkeet ja hankkeiden jatkohankkeet, joissa hyvin pitkälti aikaisemmin toteutettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toistoa pidemmällä aikavälillä. VOIDAAN KATSOA, ETTÄ TOIMINTA ON MUUTTUNUT ORGANISAATION TAVANOMAISEKSI TOIMINNAKSI = EI HYVÄKSYTÄ RAHOITETTAVAKSI

25. Hankeviestintä jo suunnittelussa huomioon • Viestintäohjeistus muuttunut tavoite 1 –ohjelmaan verrattuna! • Kaikessa rakennerahastoviestinnässä tulee käyttää EU-lipputunnusta + rakennerahastokohtaista tekstiä. • Viestintäohjeistus, logot ja mallit saatavissa kokonaisuudessaan osoitteesta: • http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/fi/03_hakijalle/06_viestinta_ja_graafinen_ohjeistus/index.jsp • Investointikohteissa huomioitava lisäksi rakentamisaikaisen tietokyltin pystyttämisestä ja kohteen valmistumisen jälkeen paikalle saatava pysyvä tietokyltti.

26. Kiitos! Kari Tarkiainen Pohjois-Savon liitto kari.tarkiainen@pohjois-savo.fi p. 044-714 2647 Tarkempia ohjeita ja yksityiskohtaista neuvontaa antavat mm. TE-keskusten, Tekes:n, Maakunnan liittojen, lääninhallitusten ja ympäristökeskusten hankevalmistelijat. Sen lisäksi EMR-ohjelma, alueelliset toimintaryhmät.. jne…