Vantaan kaupungin ajankohtaiskatsaus

1. Vantaan kaupungin ajankohtaiskatsaus kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki

2. Kuntasektorin kumulatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta, lainakannan muutos sekä nettoluotonanto vuodesta 1997, mrd. € 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Vantaan kaupunki, Kari Nenonen Lähde: Vuodet 1997-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot PPO 27.3.2013/Kuntaliitto

3. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus 1997-2013Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100 • Lähde: Vuodet 1997-2012 Tilastokeskus. Vuoden 2013 arviot Peruspalvelubudjetti 18.9.2013. • 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan). Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen

4. Mrd. € • % Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985-2017 • Lähde: Vuodet 1985-2012 Tilastokeskus. • Vuosien 2013-17 painelaskelman arviot Peruspalvelubudjetti 16.9.2013 Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen

5. mrd. € mrd. € Paikallishallinnon kulutusmenot tehtävittäinvuosina 1975-2011, mrd. € (vuoden 2011 hinnoin) 30 25 20 15 10 5 0 Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen • Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

6. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2012: Lainat euroa/asukas (lähde: Heikki Helin, Helsingin kaupunki) Vantaan kaupunki, Patrik Marjamaa

7. Suurten kaupunkien vuoden 2012 tilinpäätökset – vuosikate Vantaan kaupunki, Kari Nenonen Lähde: Helsingin tietokeskus, Helin

8. Suurten kaupunkien vuoden 2012 tilinpäätökset – investointien tulorahoitus Lähde: Helsingin tietokeskus, Helin Vantaan kaupunki, Kari Nenonen

9. Veroprosentit 2013 • Korotussuunnitelmat : • Lahti 2014 +0,75 ->20,25 • Pori vuodelle 2015 +0,50 -> 19,75 • Turku 2014 +1,00 -> 19,75 • Oulu 2014 +0,75 -> 20.00 • *taloussuunnitteluista saadut tiedot syyskuu 2013) Vantaan kaupunki, Taloussuunnittelu

10. Muiden kaupunkien talousarvionäkymiä • Espoo • Ei päätöstä veronkorotuksesta • 2013 tilinpäätösennuste 31,6 milj. euroa alijäämää, investointien omahankintameno 187 milj. eur ja nettolainanotto 72 milj. eur • 2014 raami 42,2 milj. euron alijäämää, investointien omahankintameno 226 milj. eur ja nettolainanotto 118 milj. euroa • Helsinki • Ei päätöstä veronkorotuksesta • Toimintamenojen kasvu rajattu +2,5 % TA2013 :sta Vantaan kaupunki, Taloussuunnittelu

11. Muiden kaupunkien talousarvionäkymiä • Lahti • korottaa ensivuodelle kunnallisveroaan 0,75-prosenttiyksikköä, korotuksen jälkeen prosentti 20,25 • vuoden 2013 tulos noin 20 miljoonaa alijäämää • Tampere • ei päätöstä veronkorotuksista vuoteen 2016 asti • kehyspäätös tuloslaskelman osalta 35 milj. euron alijäämään ja lainamäärän 140 milj. euron kasvuun. • tuloslaskelma-arvio on heikentynyt vielä lisää 25 milj. euroa kesästä 2014 • Taloussuunnitelman toteutuminen vaatisi pysymään 1 % toimintakatteen kasvussa, viimeiset 4 vuotta keskimääräinen kasvu on ollut 5,5 %, • Turku • Vuoden 2014 kehys päätyi 13 milj. euron alijäämän, vaikka sisään oli laskettu kunnallisveron korotus (19,75%:iin). Alijäämä kasvanee kehykseen nähden. Vantaan kaupunki, Taloussuunnittelu

12. Muiden kaupunkien talousarvionäkymiä • Kouvola • Virallinen henkilöstön vähentämistavoite tullee olemaan noin 575 henkilötyövuotta ensi vuoden loppuun mennessä • Alijäämää kertyy noin 10 miljoonaa tältä vuodelta. • Pori • Veroprosentin korotus 0,5 yksikköä 2016 • talousarvio ja suunnitelma on alijäämäinen vuosien 2014 ( yli 10 M€) ja 2015 (alle 10 M€) osalta. vuosi 2016 olisi kutakuinkin tasapainossa. Vantaan kaupunki, Taloussuunnittelu

13. Elinkeinoelämän murros ollut vahva • Suomesta kadonnut viimeisen 10 vuoden aikana 100.000 teollista työpaikkaa, suurin osa pysyvästi. • Metsäteollisuus on valunut rajojen taakse, Nokia klustereineen mureni ja elektroniikkateollisuus on kutistunut. • Maamme vaihtotase on miinuksella viennin kutistuessa, sillä viemme tavaraa, joiden hintakehitys on laskeva. • Huoltosuhteen heikkeneminen, kansantalouden supistuminen ja työttömyyden kasvu heijastelee suoraan myös kuntien tulopohjaan sekä kykyyn vastata velvoitteistaan. • Tarvitaan sekä rakenteellisia uudistuksia, toimintatapojen muutoksia että toisaalta panostusta uuteen kasvuun. Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen

14. Talouden tasapaino on Vantaan kriittinen menestystekijä • Kaupungin korkea velkaantuneisuus ja nopea velkaantumistahti ovat vakavasti otettavia ongelmia, joihin on vastattava kaupungin omin toimenpitein • Vantaa täyttää kolme kuudesta kriisikuntakriteeristä • Asukaskohtainen lainamäärä yli kaksinkertainen kuntien keskiarvoon nähden • Vuosina 2011 – 2013 velkaantumispaine ilman kertaluonteisia tuloja n. 80 – 100 milj. euroa per vuosi • Kaupungin tulorahoituksen haasteita suurten investointipaineiden keskellä ovat mm. pääkaupunkiseudun vertailussa alhainen verotulotaso sekä nykyisen valtionosuusjärjestelmän vaikutukset • Pitämällä talous hallinnassa on mahdollista varmistaa edellytykset kaupungin tulevalle menestykselle ja parantaa Vantaan asemaa suurten kaupunkien joukossa Vantaan kaupunki, Kari Nenonen

15. Vantaan talouden haasteita valtuustokaudella 2013–2016 • Yleinen talouskehitys: verotulojen kasvu maltillista • Valtionosuusleikkaukset: vuonna 2014 jo 1,1 mrd. euroa • Korkea velkaantuneisuus: lainamäärä vuoden 2012 lopussa 925 milj. euroa • Investointipaineet • Kehärata ja Kehä III • Toimitilojen rakentaminen ja kunnossapito • Tuottavuutta lisäävät tietojärjestelmät • Kivistön rakentaminen • Ennustettu väestönkasvu noin 2 300 asukasta per vuosi • Vieraskielisen väestön osuus kasvaa nopeasti • Väestön ikääntyminen • Uudet lakisääteiset velvoitteet (esim. vanhuspalvelut) Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen

16. Elinvoimapolitiikan ulottuvuudet • Kaupunki ei omin voimin pysty rakentamaan elinvoimaa; kyse on aktiivisesta kumppanuudesta • Kaupungin tarjoamia kumppanuusmuotoja ovat mm. seuraavat (Holstila 2013): • Saavutettavuus ja sijaintietujen tarjoaminen, • Kaupungin vetovoima ja viihtyvyys, • Osaamispääoma ja osaava työvoima, • Yrittäjyyden ja yritysten uusiutumiskyvyn edistäminen, • Kunnan hankinnat elinkeinopolitiikan vipuna. Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen

17. Elinvoimapolitiikan ulottuvuudet • Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen edellytyksenä on kukoistava elinkeinoelämä. • Keskeinen kysymys on, mitä kunta lopulta voi tehdä yritysten kilpailukyvyn ja kasvun hyväksi. • Yritysten näkökulmasta hyvä kumppanuus tarkoittaa ennustettavia päätöksiä, notkeita prosesseja, joustavaa kaavoitusta ja osaavan työvoiman saatavuutta. • Perinteinen kuntien EK-politiikka keskittyy tontteihin ja toimitiloihin. • Elinvoimapolitiikka käsitteenä laajempi sisältäen mm. osaamisen, tapahtumat, matkailun ja uudet kärjet. • Vantaa uudistaa parhaillaan elinvoimaohjelmaansa. Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen

18. Elinvoimaohjelman teemoista • Saavutettavuudeltaan paras • Notkea kaavoittaja • Yrityspalveluiltaan ykkönen • Aktiivinen työllistäjä • Kasvava liiketoiminnan keskus • Tiivis ja eheä suurkaupunki • Osaava ja oppiva • Mainettaan parempi • Nouseva matkailukaupunki Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen

19. Vantaa on merkittävä työpaikkakeskus • Vantaan työpaikkaomavaraisuus on 104 % (2010). • Vantaalla käy yli 60 000 henkilöä töissä muista kunnista; (24 500 Helsinki, 17 500 kehyskunnat, 8 300 Espoo). • Työpaikkojen määrän ennustettu kasvuprosentti on 20 % vuoteen 2020 (seudun isojen kaupunkien suurinta). • Lentoaseman välittömässä läheisyydessä sijaitseva Aviapolis on Suomen nopeimmin kasvava yritysalue . • Aviapoliksessa sijaitsee 1/3 Vantaan kaikista työpaikoista ja viimeisen kymmenen vuoden aikana 63% kaupungin uusista työpaikoista on muodostunut sinne. Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen

20. Kehärata tekee Vantaasta raidekaupungin • 18 km pitkä kehärata on seudullinen jätti-investointi, joka maksaa 760 miljoonan euroa. • Kehärata kulkee kaksoistunnelissa yli kahdeksan kilometriä ja siihen tehdään maamme ensimmäiset maanalaiset juna-asemat (Lentoasema ja Aviapolis). • Vuonna 2014 Vantaan keskukseen, Tikkurilaan, valmistuu maan toiseksi suurin ja vilkkain rautatieasema (360 m ja 12. krs). • Kehärata yhdistää useasta osakeskuksesta muodostuneen hajanaisen kaupunkirakenteen tiiviisti yhteen. • Vuoden 2015 jälkeen Vantaan kaupunki onkin maantieteellisesti tiiviimpi, kaupunkina tunnistettavampi ja myös kaupunkilaisten arjessa yhtenäisempi kuin koskaan aikaisemmin. • Kehärata yhdistää myös itäisen ja läntisen Helsingin toisiinsa ja luo aivan uusia mahdollisuuksia Vantaan elinvoiman kasvulle. Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen

21. Kehärata – moderni kaupunkirata • Kehärata on valtion ja Vantaan kaupungin yhteishanke. Se valmistuu vuonna 2015 ja muodostaa yhteyden pää­radan ja rantaradan välille. • Kehärata parantaa koko seudun joukkoliikenne-tar­jontaa, yhdistää seudun asuin- ja työpaikka-­alueet sekä tuo raideyhteyden lentoasemalle. Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen

22. Aviapolis – seudun suosituin yritysalue • Aviapoliksen erinomaiset liikenneyhteydet, sijainti, monipuolinen yritysprofiili, sekä palvelut ja asuinalueet yhdistettynä luontoon ja virkistysalueisiin tekevät alueesta ainutlaatuisen ja toimivan. Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen

23. Aviapoliksen alue 2030 2010 2020 2000 25 000 37 000 Työpaikat 70 000 50 000 1,5 milj. m2 3,3 milj. m2 Rakennetut neliöt 4,3 milj. m2 6 milj. m2 30 000 16 000 5000 Asukkaat 22 000 10 milj. 13 milj. 23 milj. Matkustajat 20 milj. 3000 M€ 1000 M€ Investoinnit 6000 M€ 4000 M€ Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen

24. AVIAPOLIS-STATION Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen

25. Vantaan ydinkysymyksiä • Vantaan vahvuus suhdannevaihteluissa on ollut elinkeinorakenteen monipuolisuus; tästä pidettävä kiinni myös jatkossa! • Jatkossa huomio tulee kiinnittää asukashankintaan, korkean osaamisen työpaikkojen täsmähankintoihin sekä nykyisten alojen kehittymisedellytyksiin. • Tämän rinnalla meidän tulee osaltamme tehdä kaikki sen eteen, että Vantaalla jo nyt olevat yritykset voivat hyvin. • Vantaalle elintärkeätä saada irti kaikki mahdollinen alueen miljardi-investoinneista (Kehä III, Aviapolis, Kehärata, HKI-Vantaa, uudet asuinalueet, jne.). Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen

26. Kiitos! Aviapolis, alue lentokentän kainalossa Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kari Nenonen