KORKEAKOULUT PARHAIMMILLAAN VUONNA 2012

1. KORKEAKOULUT PARHAIMMILLAAN VUONNA 2012 Korkeakoulujen rooli alueellisessa kehittämisessä, Helsinki,13.5.2008. Valtiosihteeri Heljä Misukka

2. Toiselle asteelle ja korkea-asteelle siirtyvät ikäluokat 2007 - 2025

3. KORKEAKOULUJENRAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Hallitusohjelman mukaisesti korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan. • Päälinjaukset tehty valtioneuvoston 5.12.2007 vahvistamassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosiksi 2008-2012. • Korkeakoulujen toiminnan tehostamisella lisäresursseja opetukseen ja tutkimukseen. • Vahvistetaan • Huippututkimusta ja strategisia painoaloja • Korkeakoulujen roolia innovaatiojärjestelmässä • Korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. • Parannetaan opetuksen laatua. • Turvataan osaavan työvoiman saatavuus. • Monipuolistetaan korkeakoulujen rahoituspohjaa.

4. OPETUSMINISTERIÖN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT 2008-2011 1(2) • Opetusministeriön suuntaviivat siitä, millaisiin tavoitteisiin ja ratkaisuihin korkeakoulujen tulisi rakenteellisessa kehittämisessä pyrkiä. • Tavoitteet, kriteerit ja suuntaviivat käsitelty sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä 25.1.2008 ja 15.2.2008. • Suuntaviivat julkistettiin 7.3.2008. • Monissa korkeakouluissa on jo omaehtoisesti ryhdytty toimeen - nyt viimeisetkin mukaan. • Myös muut vaihtoehtoiset ratkaisut tulevat kysymykseen edellyttäen, että ne • tiivistävät korkeakouluverkkoa • kehittävät korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenteita • parantavat opetuksen ja tutkimuksen laatua • vahvistavat korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

5. OPETUSMINISTERIÖN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT 2008-2011 2(2) • Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat strategiansa vuoteen 2010 mennessä. • Strategiatyössä huomioidaan myös aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. • Strategioiden pohjalta opetusministeriö valmistelee rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman vuosille 2010-2012. • Uudet korkeakoulurakenteet ovat pääosin käytössä vuonna 2012. • Korkeakoulujen mahdolliset yhdistymiset edellyttävät opetusministeriön, korkeakoulujen johdon ja ylläpitäjien tiivistä yhteistyötä ja yhteistä tahdonmuodostusta. • Kansainvälinen kokonaisarviointi toteutetaan vuonna 2020.

6. ASETETTUJA TAVOITTEITA JA TOIMENPITEITÄ • Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen pohjana • duaalimalli • alueellisesti ja aloittaisesti vahvemmat korkeakouluprofiilit. • Korkeakoulujen tavoitekoko • yliopistot pääosin 3 000 kokopäiväopiskelijaa • ammattikorkeakoulut pääosin 2 500 kokopäiväopiskelijaa • strategisen yo-amk -liittoutuman pääosin 8 000 kokopäiväopiskelijaa. • Uusia tutkinnonanto-oikeuksia ei pääosin myönnetä. • Alueellisesti kattava korkeakoululaitos turvataan maan eri osissa. • Opetuksen ja tutkimuksen laatua parannetaan sisäisiä koulutus- ja tutkimusrakenteita uudistamalla. • Yhteiset kirjasto- ja tietopalvelut ja yhteiset tietojärjestelmät.

7. VISIO KORKEAKOULUVERKOSTA 2020 • Korkeakouluja ja yksiköitä nykyistä vähemmän • vahvempi taloudellinen kantokyky. • Yksiköt nykyistä suurempia • kansainväliset yhteistyöedellytykset paranevat • edellytykset poikki- ja monitieteisyyteen vahvistuvat • opiskelijoille lisää valintamahdollisuuksia. • Enintään 15 yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua • näillä 3-5 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategista liittoutumaa.

8. RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN KEVÄÄN TULOS- JA TAVOITENEUVOTTELUISSA • Rakenteellinen kehittäminen tärkein keskustelunaihe kevään neuvottelukierroksella • sovittiin rakenteellista kehittämistä edistävistä tavoitteista kunkin korkeakoulun kanssa. • Kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa sovittiin, että ne uudistavat strategiansa siten, että ne ovat käytettävissä vuonna 2010 käytävissä neuvotteluissa. • Innovaatioyliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Turun uusi yliopisto aloittavat toimintansa 2010. • Pirkanmaan ja Tampereen ammattikorkeakouluista muodostetaan yksi ammattikorkeakoulu. • Lapissa ja Kaakkois-Suomessa syntymässä vahvat korkeakoulutuskokonaisuudet korkeakoulujen yhteisen strategiatyön pohjalta. • Useita muita korkeakoulujen välisen yhteistyön syventämismahdollisuuksia koskevia selvityksiä käynnistetään.

9. KORKEAKOULUJEN ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS • Korkeakoulujen alueellinen vaikuttavuus syntyy ennen kaikkea niiden perustehtävien koulutuksen, tutkimuksen ja T&K-toiminnan kautta. • Korkeakoulujen yhteistyön syventämisen ja työnjaon tavoitteena on vahvistaa alueiden kilpailukykyä ja menestysedellytyksiä. • Kunkin korkeakoulun strategisten painoalojen vahvistaminen merkitsee myös joistakin toiminnoista luopumista ja korkeakoulujen välistä työnjakoa. • Laadukkaat korkeakouluyksiköt kiinnostavat yhteistyökumppaneita ja vetävät puoleensa alueen ulkopuolisia korkeakouluja ja innovaatiojärjestelmän muita toimijoita. • Yliopistokeskusten toimintaa on kehitetty pääosin alueiden rahoituksella ja rakennerahastovaroin. • Jatkossa on tärkeä kiinnittää huomiota myös alueen itsenäisten korkeakoulujen toimintaedellytyksiin. • Ammattikorkeakouluilla päävastuu alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaamisesta. • Ammattikorkeakoulujen monipuolinen omistajarakenne säilytetään.

10. YLIOPISTOLAIN UUDISTAMINEN • Uudistuksen aikataulu • Yliopistolain uudistamisen keskeisiä linjauksia käsiteltiin hallituksen iltakoulussa 21.11.2007. • Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi yliopistojen taloudellisia edellytyksiä 18.12.2007 ja pääomittamisen periaatteita 11.4.2008. • Opposition välikysymys yliopistouudistuksesta toukokuussa. • Innovaatioyliopiston säätiö perustetaan eduskunnan hyväksyttyä vuoden 2008 II LTAE:n. • Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen pääomittamista kesäkuussa 2008. • Uusi yliopistolaki lausunnolle viimeistään elokuussa 2008. • Hallituksen esitys Eduskunnalle kevätistuntokauden 2009 alussa. • Uusi yliopistolaki voimaan 1.8.2009. • Lain mukainen toiminta täydessä laajuudessa 1.1.2010 alkaen.

11. KESKEISIÄ LINJAUKSIA YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEKSI 1(2) • Kaikkien yliopistojen oikeudellinen asema uudistuu • joko säätiömuotoon tai julkisoikeudelliseksi laitokseksi. • Toistaiseksi sitouduttu yhden säätiöyliopiston - TKK, HKKK ja TaiK muodostaman innovaatioyliopiston – perustamiseen sekä varauduttu säätiövarallisuuden muodostamiseen ja toiminnan lisärahoitukseen. • Säätiömuotoon siirtyminen on mahdollista muillekin yliopistoille. • Yliopistojen ilmaistava OPM:lle halukkuutensa 30.9.2008 mennessä. • Oltava riittävän vahva, vähintään 3 000 opiskelijan yhteisö, jossa alkupääomaa vähintään 25 M€ tuhatta kokopäiväopiskelijaa kohti. • Valtion ulkopuolisen alkupääoman tulee olla aidosti uutta yksityistä pääomaa. • Valtio päättää erikseen osallistumisestaan yksityisoikeudellisena säätiönä toimivan yliopiston pääomittamiseen. Valtion osuus on sama kuin Innovaatioyliopistossa eli 5:2 säätiön koko peruspääomasta. • Valtio voi tehdä finanssisijoituksia kaikkiin julkisoikeudellisina laitoksina toimiviin yliopistoihin.

12. KESKEISIÄ LINJAUKSIA YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEKSI2(2) • Yliopistojen perusrahoituksen pitkäjänteisyys turvataan. • Valtio varautuu pääomittamaan julkisoikeudellisina laitoksina toimivia yliopistoja siten, että niiden vakavaraisuus, maksukyky ja luottokelpoisuus turvataan. • Uudessa yliopistolaissa määritellään yliopistojen valtion rahoituksen mitoitus ja rahoitusperusteet. • Yliopistolaissa turvataan yliopistojen toiminnan rahoitus vähintään kustannustason muutos huomioon ottaen. Samalla kumotaan laki korkeakoululaitoksen kehittämisestä. • Oikeushenkilöaseman muutoksesta aiheutuva uusi verotuksellinen asema otetaan huomioon mitoitettaessa yliopistojen rahoitusta. • Innovaatioyliopiston toiminnan rahoitukseen tuleva lisäys siirretään yliopistojen kilpailtavaksi vuoteen 2020 mennessä siten, että siirtäminen alkaa vuodesta 2015. • Yliopistojen hallinto- ja johtamisjärjestelmät uudistetaan. • Henkilöstön palvelussuhde muuttuu virkasuhteisesta työsopimussuhteiseksi.