130 likes | 241 Views
Kuopion kaupungin vakinainen palokunta vuonna 1913. Kuopion keskuspaloasema 2001. Onnettomuusriskit hallintaan - keskeiset kehittämiskohteet. Ennaltaehkäisevän työn laiminlyönnit (palotarkastus).
E N D
JUKKA KOPONEN Kuopion kaupungin vakinainen palokunta vuonna 1913
JUKKA KOPONEN Kuopion keskuspaloasema 2001
Onnettomuusriskit hallintaan - keskeiset kehittämiskohteet • Ennaltaehkäisevän työn laiminlyönnit (palotarkastus). • Valtaosa kunnista on taloudellisesti ja toiminnallisesti liian pieniä järjestääkseen oman pelastuslaitoksen. • Vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön määrän supistuminen • Palkatun henkilöstön työajan käytön ongelmat. Palopäälliköiden työajasta puolet kuluu hallintotehtävien hoitoon. Vuorokausityöajan henkilöstö ei yleensä osallistu ennaltaehkäisevään työhön. • Kaluston on ikääntynyttä. Lisäksi pelastustoimesta puuttuu yhtenäinen hankintapolitiikka. • Päätoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön keskinäisten suhteiden ongelmat vaikeuttavat yhteistoimintaa. • Pienehköjen palolaitosten kiireettömät sairaankuljetukset aiheuttavat ongelmia hälytysvalmiuteen. (Myllyniemi 2000). JUKKA KOPONEN
Pohjois-Savon pelastuslaitos 2014 • Alueena Pohjois-Savon maakunta, 20 kuntaa • 248 430 asukasta • Talousarvio n. 25 M€ • 28 paloasemaa ja lisäksi sopimuspalokunnat • 275 päätoimista työntekijää • n. 600 sivutoimista pelastustyöntekijää • n. 140 sopimuspalokuntalaista • 147 pelastusajoneuvoa • 44 alusta ja venettä • Kontteja, perävaunuja ja muuta kalustoa JUKKA KOPONEN
Pohjois-Savon pelastuslaitos Paloasemaverkosto Ympärivuorokautinen, välitön lähtövalmius Virka-ajan lähtövalmius ja muina aikoina varallaolo Sopimuspalokunta Riistavesi Neulamäki VPK Petonen
Alueellinen pelastustoimi (P-S) • Hallintoasioita on keskitetty ja hallinto hoidetaan keskuskuntamallilla. • Voimavaroja hallintotehtävistä onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Lähtökohtaisesti koko pelastustoimen henkilöstö osallistuu ennaltaehkäisevään työhön. Erikoistuminen ja osaamisen syventyminen. • Maakunnan alueelle luotu yhtenäisiä turvallisuusnormeja (tulkinnat) ja yhdenmukaistamista tehty myös valtakunnallisesti. • Pelastustoiminta tehostunut, kun pelastusmuodostelmia ja päällystötasoista henkilöstöä hälytetään automaattisesti lähimmiltä paloasemilta. • Riskeihin ja toimintaan perustuva kalustosijoittelu. Keskitetty kaluston ja varusteiden hankintajärjestelmä säästänyt rahaa ja työaikaa sekä ajoneuvokaluston keski-ikä alentunut. • Päätoimisen ja sopimushenkilöstön suhteet ovat pääosin kunnossa • Suurempi organisaatio mahdollistaa erilaisia urapolkuja • Joillakin pienemmillä paloasemilla on edelleen liian vähän sopimushenkilöstöä.
Organisaatio muutoksessa • Henkilöstö ikääntyy, toimintakykyrajoitteita • Rekrytointiongelmia pienillä paloasemilla • Talouspaineita ja kireä taloustilanne • Teknologia kehittyy • Väestörakenne muuttuu • Osaamisen jatkuva kehittäminen • Työhyvinvoinnin merkitys korostuu • Lisää yhteistyötä pelastuslaitosten kesken Jukka Koponen
Kustannustehokkuuden parantaminen ja toiminnan kehittäminen Nykyinen yhteistyö ja palvelutuotanto: • Yhteinen päällystöpäivystys (P-S ja E-S) ja pelastustoimintaa naapurilaitosten kesken • ISTIKE – yhteiset tilannekeskuspalvelut (alk. 1.1.2014) • Henkilöstökoulutusmateriaalin tuottaminen (10 pelaa) • Yhteiset kalusto- ja varustehankinnat (8 pelaa+ PeO) • Suunnitelmien laatiminen (I-S) • Lisäksi valtakunnallinen kumppanuusverkosto JUKKA KOPONEN
Mitä jatkossa? Suunnitteilla lisää yhteistyötä (Itä-Suomen laitokset): • Palvelutuotannon yhtenäistäminen (hinnat, tuotteet ja tulkinnat), säästöjä mm. muutamasta päällystövirasta • Pelastustoiminnan vasteiden ja johtamisjärjestelmän yhtenäistäminen • Yhteinen P2-päivystys ja pelastustoiminnan johtaminen kaikilla johtamistasoilla • Pelastustoimen yhteiset tukipalvelut • Itä-Suomen pelastuslaitosten ICT-keskus? • ICT-järjestelmien ylläpito (VIRVE-, PEKE/KEJO-, ERICA- yms. pääkäyttäjät), väestöhälytysjärjestelmien ylläpito... • Lisäksi ISTIKEn päivystäjän työpanos. JUKKA KOPONEN
Kehittämisessä ja säästämisessä huomioitava • Organisaation suorituskyvyn ylläpitäminen sekä ydintehtävien laadun kehittäminen • Johtamisvalmiuden turvaaminen suurempia onnettomuuksia ja häiriötilanteita varten • Henkilöstön työkyvystä ja -hyvinvoinnista huolehtiminen • Kuntien varautumisen tukeminen ja yhteistyö kunnan muiden viranomaisten kanssa • Kustannustehokkuutta on parannettu jo 10 vuotta, pelastustoimen kustannuskehitys ollut maltillista. JUKKA KOPONEN
ITÄ-SUOMEN ALUE • 47 kuntaa • 567.774 asukasta • budjetti n. 63 M€ • pinta-ala 60.720 km² • pelastushenkilöstöä 2449 • paloasemia 122 • pelastusajoneuvoja 500 • ITÄ-JA KAAKKOIS-SUOMEN ALUE • (Kuopion hätäkeskuksen ja ISTIKEn alue) • 63 kuntaa • 882.914 asukasta • budjetti n. 92 M€ • pinta-ala 73.544 km² • pelastushenkilöstöä 3945 • paloasemia 234 • pelastusajoneuvoja 844 JK 6.2.2014
Jukka Koponen Pelastusjohtaja Puhelin: (017) 188 101 Gsm: 044 718 8101 Email: jukka.koponen@kuopio.fi Volttikatu 1 A, 70150 Kuopio vaihde (017) 188 100 Kiitos! Jukka Koponen