Ennakoivat kotikäynnit Teuvan kunnassa vuonna 2006

1. Ennakoivat kotikäynnit Teuvan kunnassa vuonna 2006 Irma Harjula, Tarja Rinta-Säntti, Hannele Laaksonen & Satu Tamsi

2. Tavoitteet • selvittää minkälainen on ilman palveluja asuvan teuvalaisen 85 vuotta täyttäneen vanhuksen toimintakyky ja itsenäinen selviytyminen • vanhusten tarpeiden kartoitus ja kartoituksen pohjalta antaa ohjausta, neuvontaa ja tietoja • arvioida ennakoivien kotikäyntien hyötyjä vanhukselle, omaiselle ja kunnalle • arvioida ennakoivien kotikäyntien optimaalista ajoitusta

3. Toteutus • ennakoivat kotikäynnit suoritettiin kahdessa vaiheessa; • käynnit toteutettiin vuonna 1920 tai sitä aikaisemmin syntyneille ilman säännöllistä kunnallista palvelua oleville vanhuksille (N=116) • pilottiprojektina toteutettiin käynnit yhden kylän 75-85 -vuotiaille henkilöille (N= 85)

4. Menetelmä • Tutkimus tehtiin haastattelemalla vanhuksia kotikäynnin aikana, haastattelunpohjana käytettiin kyselykaavaketta joka koostui kahdeksasta eri kokonaisuudesta ja 51 eri kysymyksestä • jokainen kotikäynti kesti keskimäärin 1,5 tuntia 7. Lääkkeet 8. sosiaalinen verkosto ja osallistuminen 9. kotiaskareista selviytyminen 10. asuminen ja toimeentulo 11. viestintäyhteydet 12. tulevaisuus • Kyselykaavakkeen osa-alueet olivat: • terveydentila • yleinen toimintakyky, • liikunta ja liikkuminen • näkö, • kuulo, • ravitsemus,

5. Ensimmäisen vaiheen vastaajien taustatietoja • haastateltavia vanhuksia oli 116, joista ennen käyntiä joutui sairaalaan/palvelunpiiriin 10, neljä nukkui pois, ja 23 ei halunnut käyntiä jostakin syystä, joten jäljelle jäi 79 vanhusta • heistä oli naisia 57 ja miehiä 22 • vastaajista 16 oli haastatteluhetkellä 90 -vuotiaita • Vanhuksista 48 asui yksin, 15 puolison kanssa ja 23 jonkun muun kanssa esim. lasten. • 73% (n= 58) vanhuksista asui omakoti- tai maalaistalossa rivitalossa 17 ja kerrostalossa 3

6. Terveydentila • 73% vastanneista koki terveydentilansa tyydyttäväksi • Terveydentila oli parantunut 6%:lla, pysynyt ennallaan 63%:lla, ja huonontunut 30%:lla. • 52%:lla oli sydän ja verenpainetauti, 15%:lla diabetes • Neljällä vastanneista ei ollut mainittavia sairauksia • Joistakin sairauksista ei haluttu tai pystytty puhumaan, (monella huomasi masennuksen ja dementian oireita, mutta eivät itse keskustelussa maininneet sairastavansa niitä)

7. Vastaajien mieliala

8. Säännöllisen avun saanti

9. Apuvälineiden käyttö

10. Asunnon mukavuudet

11. Jatkoavun tarve

12. Pilottiryhmän tulokset • Pilottiryhmään (vuosina 1921-1939 syntyneet) kuului 85 vanhusta • heistä 18 oli jo palvelujen piirissä, joten heidät jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle • Jäljelle jääneistä 3 ei kyennyt vastaamaan ja 3 ei muusta syystä otettu yhteyttä • Haastatteluista kieltäytyi 20 henkilöä, koska he eivät katsoneet tarvitsevansa minkäänlaista apua lähitulevaisuudessa. Kieltäytyjistä yli puolet oli alle 80-vuotiaita. • jatkoavuntarve todettiin yli 80-vuotiailla

13. Pilottiryhmän jatkoavun tarve

14. Yhteenveto • 73% vastanneista koki terveydentilansa tyydyttäväksi ja 97% koki mielialansa tyytyväiseksi > Vastanneista melko suuri osa koki kuitenkin yksinäisyyttä. • yleisimmin vastaajat saivat apua lapsiltaan • keppi ja rollaattori oli yleisimmät apuvälineet • Asunnolla ja terveydentilalla on suuri merkitys kun tiedustellaan vastanneiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. > Suurin osa asui yksin ja tuli toimeen itsenäisesti ilman palveluja. > Lähes kaikki kokivat asuntonsa hyväksi eivätkä suunnitelleet muuttoa mihinkään muualle

15. Jatkuu…. • Tärkeää antaa tietoa ja neuvoja, auttaa ja ohjata vanhusta kuinka ja minne tulee missäkin ongelmassa ottaa yhteyttä. • Erääksi tärkeimmäksi tarpeeksi nousi tiedon antaminen: • Kelan maksamasta hoitotuesta, • Apuvälineistä; mistä saa, kuka toimittaa, jne.

16. Kotikäyntien hyöty • Henkinen hyöty oli hyvänolon tuottamista, välittämistä, • Fyysinen hyöty monelle vanhukselle oli apuvälineiden saannissa. • Taloudellista hyötyä tulee vanhukselle silloin kun haastattelija huomaa, ettei ole anottuna tukea, johon vanhuksella on oikeus. • Tietojen saamisen hyöty auttaa monessa arkipäivän asioinnissa, vaikka tiedottamisen hyötyä on vaikea mitata, on se kuitenkin tärkeässä roolissa kun ennakoivien kotikäyntien hyötyjä mietitään • Eräs tärkeä hyöty on, että kunnassa huomioidaan omaisten suuri panos vanhusten hoidossa

17. Pohdintaa • Hyvin tehdyt alkuvalmistelut ja riittävä määrä oheismateriaalia mukana takasivat osaltaan onnistuneen käynnin. • Tärkeää, että työntekijä teki käynnin yksin, jolloin saavutettiin luottamus joka ennakoivien kotikäyntien kohdalla on ensiarvoista.