Saara-Leena Kaunisto, Eila Estola, Leena Syrjälä, Minna Uitto

1. Havaintoja kertomisesta opettajien keskusteluryhmässä”Täällä sai puhua sen, mitä ei kenties saa muualla” Saara-Leena Kaunisto, Eila Estola, Leena Syrjälä, Minna Uitto Elävä kertomus konferenssi, Oulu 17.02.05

2. Taustaa • Työsuojelurahaston tutkimushanke ”Kerronta opettajien työssä jaksamisen ja uusiutumisen tukena” 2004-2005 • Koulutuspäivät ja pitkäkestoinen INTO-ryhmä • INnokasta Tulevaisuuden Odotusta • Inspirational Narratives of Teaching as an Opportunity

3. Projektin tavoite ja lähtökohtia • Projektissa kehitetään uudenlaista välittämiseen pohjautuvaa keskustelukulttuuria ja arvioidaan kertomisen merkitystä opettajille • Taustalla huomiot puhumattomuuden muurista ja opettamisesta yksinpuurtamisena • Opettajan työn intensiivistyminen ja ammatillistuminen • levottomuus, kiire, ihmissuhteiden vaativuus • edellytetään uusiutumista, mutta opettajien omaa valtaa toimia rajoitetaan • Väsymisen merkkejä ja siirtymistä muihin tehtäviin • uria • Esityksessämme keskitymme ristiriitakerran analyysiin: • 1. Millaisista ristiriidoista opettajat kertovat? • 2. Miten opettajien keskustelu etenee yhden ristiriitakertomuksen pohjalta?

4. Into-ryhmän toiminnan kuvaus • 11 naisopettajaa • 4 päiväkodeista, 5 peruskoulun ala-asteelta, 2 aineenopettajaa • Kokoontumisia 15 kertaa / 1,5 vuotta • Ryhmässä 2 varsinaista ohjaajaa, 1 havainnoiva ohjaaja, 1 aineistonkerääjä • Omista tarinoista työyhteisön ja kulttuurisiin tarinoihin eteneminen • ”Villasukat” ryhmän toiminnan metaforana • Eettisyys - välittäminen, esteettisyys, emotionaalisuus, käytännön esimerkit työskentelyn pohjana, vaihtelevat työtavat, tutkimuksen tuoma tieto opettajan työstä tulkinnoissa • Esimerkkejä teemoista • Muistelu • Muutos ja minä • Paikkani työssä

5. Ryhmän työtavat • Kerronnalliset työtavat • suullisia arjen kertomuksia • pieniä kirjoittamistehtäviä • kuvista ja esineistä kertomista • tv-ohjelman ja tekstin pohjalta keskustelua • Toiminnalliset työtavat • sosiodraama • sosiometriset harjoitukset • forum-teatteri (vierailu) • tilkkutyöpaja (vierailu) • Feldenkrais-tekniikkaan tutustuminen (vierailu)

6. Aineisto • Opettajien keskustelu Into-ryhmässä 9.3.2004, aiheena ristiriitatilanteet työssä, litteroituna 83 sivua • Täydentävänä aineistona ohjaajien nauhoitettu keskustelu

7. Tutkimuskysymykset • Millaisista ristiriidoista opettajat kertovat? • Miten opettajien keskustelu etenee yhden ristiriitakertomuksen pohjalta?

8. Aineiston analyysi • Teema-analyysi • Keskustelun rakenteen ja etenemisen erittely • Lauran kertomuksen ja sitä seuranneen keskustelun tarkastelu merkitys-tihentymänä • keskustelun eteneminen • kertomukset suhteessa toisiinsa • miten puhuttuun reagoitiin

9. Keskustelutilanne ja ryhmän tunnelma 1 • kaikki osallistuivat tasapuolisesti • henkilökohtaista kerrontaa • nauru, ilo ja itku vaihtelivat • ilmaistiin tunteita • puhuttiin myös vaikeista asioista

10. Keskustelutilanne ja ryhmän tunnelma 2 • Laura: .. me uskalletaan niinku…lähtee tuohon, mihin sä uskalsit lähtee. (Katsoo Tiinaan.) • Leena: Joo.(Useat myöntelevät Mmm.) • Virpi: Tuuaan asiat asioina esille …pakottavuus kokonaan niinkö pois, että jos ihminen haluaa avautua, niin ..on hänelle se mahollisuus .. mutta ei yhtään enempää, jos ei halua. Se on itestä kiinni. • Johanna: Musta tuntuu, että kaikkiaan on nauttinu kovasti olostaan • Kirsi: Niin joo • Airi: mut sitte pittää olla tämmösiä ryhmiä että saa voimaa.

11. Opettajien kuvaamat ristiriidat • Suhteet oppilaiden vanhempiin ja kollegoihin • Opetussuunnitelman uudistamiseen liittyvät kysymykset • Omaan itseen ja jaksamiseen liittyvät seikat: riittämättömyys, väsyminen, palautteen puute, vaikeiden tunteiden kohtaaminen

12. Lauran kertomus • Tämän hetken akuutista tilanteesta jotakin. Mulla on ollu kaks tapausta, jotka on ollu vaikeampia vanhempien kanssa ja en oikeestaan vieläkään oo käsitelly niitä. Oon ajatellut, että mun ehkä pitäs mennä puhumaan ne puhki jonkun kanssa. Meillä oli arviointikeskustelut.. ja mä jännitin jo etukäteen tätä yhtä äidin tapaamista. Me käytiin sen lapsen asioita läpi se normaaliaika mikä oli puoli tuntia varattu. Sen jälkeen alko sitten se äitin osuus ja mun arviointi. Oletusarvo oli se, että minä en ole opettanut tiettyjä asioita ja miten mä sen nyt oikein opetan. Kyselykritiikkimeininki. Äiti on täydellisyyden tavoittelija. • Mutta siinä tuli sitten ilmi se, että munpersoona on sellanen… tavallaan se kohdistu mun persoonaan. Hän vertasi, että nyt on eka luokalla toinen lapsi ja sen kans on niin paljon helpompaa. Niin mä vaan heitin että sehän on myöski eri persoona. En ajattele että mä olisin ees huono opettaja mutta että sillon ku se kohistuu tavallaan että mun pitäis olla erilainen kun mitä mä oon.

13. Lauran kertomus ja siihen liittyvät teemat 1 • opettajan persoonaan kohdistunut äidin kritiikki • opettajan haavoittuvuus • persoonallista ja ammatillista identiteettiä on vaikea erottaa • epäonnistumiset ja onnistumiset työssä herättävät voimakkaita tunteita • vanhemman kritiikki alkoi heijastua opettajan ja lapsen väliseen suhteeseen

14. Lauran kertomus ja siihen liittyvät teemat 2 • riittämättömyyden tunne puhutti monia, • epäiltiin, jaksaako tätä työtä, jos ei koskaan riitä, vaikka tekee kaikkensa, on löydettävä jotakin siihen työhön • palautteen puute osaltaan riittämättömyyden taustana • opettajat etsivät vahvistusta toisilta, mutta tunnustuksen saamista vaikeuttaa ammatillisessa eristyksessä tapahtuva työskentely

15. Lauran kertomus ja siihen liittyvät teemat 3 • syyllistyminen • kielteisistä oppilaiden ruumiillisuuden herättämistä tunteista • siitä, että tavallaan mustamaalaa tai jopa siitä, että kertoo omasta pahasta olostaan

16. Opettajat aktiivisina kuuntelijoina • tarina synnyttää halun kuulla ja reagoida • Lauran kertomuksessa oli jotain tuttua…, esim. tilanteen ollessa päällä on vaikea löytää oikeita sanoja • aktiivinen kuuntelu ilmenee kommentointina ja tiedon pyytämisenä sekä tarjoamisena

17. Eläytyminen toisen kerrontaan • ”Jokainen toisen lausuma sana liikauttaa jotakin lausetta sinussa.” Samaistuminen synnyttää yhteyden tunteen kertojaan • Tunnistamisen kokemus, narratiivinen yllyke - > tarinaan vastaaminen • Esim. Lauran kertoessa miettineensä tapahtumaa loman aikana Anni muisteli • Anni: -ja sitte siitä herkkyydestä..niinku sääkin sanoit, että koko hiihtoloman sitten mietit. Minullakin on ollut vastaavia kokemuksia, että viime keväänä oli semmonen.. minua harmittava juttu. Minä aattelin, kun kesäloma alko, että saa nähä, kerkiääkö koko loma mennä ennen kun pääsen tuosta ohi että se niin harmitti...

18. Pohdintaa 1 • Opettajat elävät työssään ristiriitojen keskellä. Kuitenkin on muistettava, että suurin osa opettajista viihtyy työssään • Ongelmia syntyy, kun opettajien asiantuntijuus kyseenalaistetaan, ja jos jokin ulkopuolinen asia (hallinto, tutkimus, ops-uudistus) alkaa häiritä sitä työtä, jota opettajat luokissaan tekevät suhteissa oppilaisiinsa

19. Pohdintaa 2 • Tunteet ovat keskeinen osa opettajien työtä • opettajan työn perustavoite on tehdä hyvää, siksi kielteiset tunteet, mm. syyllistyminen ovat tuskallisia • opettajan on peitettävä työssään siihen liittyviä tunteita • tunteista puhuminen ja niiden hyväksyminen on vaikeaa • Opettamiseen liittyvät tunteet sidoksissa myös siihen, miten opettajan työ on ulkoisesti järjestetty, mikä usein unohdetaan

20. Johtopäätöksiä 1 • Tarvitaan kertomisen paikkoja opettajille • vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, avoimuus, sitoutuminen, säännöllisyys, tietty aika ja paikka, vertaistuki, toiminnallisuus, asiantuntija- ja kokemuksellisen tiedon yhdistyminen • lupa puhua myös vaikeista tunteista ilman suorittamista ja pakkoa • Opetussuunnitelman uudistamisessa tarvitaan aikaa ja tilaa monenlaisen tunteiden käsittelyyn

21. Johtopäätöksiä 2 • Opettajien tieto ja kokemukset tulisi ottaa vakavasti vaientamatta niitä • Naisopettajien väsymys ei välttämättä näy ulospäin, eikä tule esiin tavassa, jolla opettaja tekee työtään • Tarvitaan uudenlaista tutkimusta väsymisen ja burn out -käsitteen määrittelemiseksi, joka huomioi naisten persoonalliset narratiivit • Kertominen on pohjimmaisin tapa, jolla ihminen merkityksellistää kokemuksiaan, kertominen kasvattaa