1 / 17

VALTAKUNNALLISET VANE-PÄIVÄT 6-7.11.2013

VUOKKO NIEMELÄ KIURUVEDEN VAMMAISNEUVOSTON PJ. VAMMAISNEUVOSTON MAHDOLLISUUDET EDISTÄÄ VAMMAISTEN KUNTALAISTEN TYÖLLISYYTTÄ!. VALTAKUNNALLISET VANE-PÄIVÄT 6-7.11.2013. ESITTELY KIURUVEDESTÄ! Pohjana esitykselle!. ASUKASLUKU HIEMAN ALLE 9000 Työttömiä 13,1% (482).

thor
Download Presentation

VALTAKUNNALLISET VANE-PÄIVÄT 6-7.11.2013

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. VUOKKO NIEMELÄ KIURUVEDEN VAMMAISNEUVOSTON PJ. VAMMAISNEUVOSTON MAHDOLLISUUDET EDISTÄÄ VAMMAISTEN KUNTALAISTEN TYÖLLISYYTTÄ! VALTAKUNNALLISET VANE-PÄIVÄT6-7.11.2013

  2. ESITTELY KIURUVEDESTÄ!Pohjana esitykselle! ASUKASLUKU HIEMAN ALLE 9000 Työttömiä 13,1% (482) Teolliset työpaikat Metalli ja puujalostus puolella. Kaupunki on iso työllistäjä Ylä-Savon SOTE Pieniä yrityksiä löytyy monenlaisia Myös erilaisia koneurakointi yrityksiä mitkä on maatalouden apuna. Turvetuotanto , metsätalous Toimi - Säätiön sekä nuorisotyön työhön valmentavaa työpaja toimintaa KIURUVESI ON PIENI MAALAISKAUPUNKI 140 vuotta • Maatalous antaa • Toimeentulon suurimalle osalle • Työikäisistä • Kiuruvesi on naudanlihan - ja maidon tuotanto alueena Suomen kärkisijoilla • Lähi-ja luomuruoka on ensisijaisia • Kiuruvedellä on paljon • isoja monen tilan yhteisiä navetoita mitkä työllistävät tilojen ulkopuolisia henkilöitä paljon.

  3. MITÄ VAMMAISNEUVOSTO ON TEHNYT!Vammaisten työllistämisen eteen! • Ensimmäinen asia osatyökykyisten työllistämiseksi , Ylä-Savon SOTEN aloittaessa toiminnan alkoi tulla vammaisilta yhteyden ottoja ja valituksia päätöksistä mitkä heikensi arjessa selviämistä heiltä oli otettu pois taksikuskin avustaminen asioilla. • Vammaisneuvosto yhdessä kansalaisopiston kanssa päätti • järjestää pikakurssin henkilökohtaiseen apuun kodin ulkopuolella tapahtuvaan asiointiin. Kurssille ilmoittautui 18 osatyökykyistä ja 15 heistä on tällä hetkellä henkilökohtaisena avustajana vammaisille! • Viime syksynä toiminta suunnitelmaan kirjasimme seminaarin järjestämisen. • Miten työelämä ja vammaisuus kohtaavat. • 11.04.2013 seminaari toteutui • Seminaariin osallistui 120 • palautteiden mukaan seminaarista saatiin paljon tietoa mukaan olisi toivottu Kelan edustusta ja enempi yrittäjiä. • Jatkoa tälle seminaarille on 14 .11 • Iisalmessa VÄLITÄ - kaikille työtä ja tekemistä. • Nuorten sekä vammaisten ja osatyökykyisten osallistumiseen tähtäävä seminaari. Iisalmen vammaisneuvosto järjestäjänä

  4. MIKÄ ON SYY ETTEI ,VAMMAISET/OSATYÖKYKYISET HAE TYÖTÄ? • Vammaisia/osatyökykyisiä tulee kuulemma TE - toimistoon vähemmässä määrin. • Luonne , on arka , ujo • Ei ole tietoa miten menetellään. • Palkka tuetut työt ovat lyhyt aikaisia eli pätkätöitä. • Työpaikoilla työ tahti on niin kova ettei vajaakuntoinen pääse niin nopeasti mukaan kuin pitäisi. • Syy ettei lähde työn hakuun voi olla myös se että saa eläkettä tai korvausta muualta ei voisi saada työttömyys etua työnhakijana. • Ammattia ei välttämättä tarvitse olla työn hakuun • Oppivat työtä tehdessä. • Työolosuhteita, - aikoja ja • tehtäviä voi muokata niin, että työ onnistuu osatyökykyisenä

  5. MITEN LÖYTYY OIKEA TYÖ VAMMAISILLE HENKILÖILLE! • Osatyökykyisissä ,vammaisista löytyy monenlaisia eri ammatteihin valmistuneita • On ammattikoulutus ja työ kokemusta olemassa. Uudelleen koulutettuja , osa pystyy työhön itsenäisesti kun alkuun opastetaan. • Kehitysvammaisia (vanhempia) joilla ei kaikilla välttämättä ole luku- ja kirjoitustaitoa. • Työnantaja, joka on valmis ottamaan työhön.

  6. VAMMAISNEUVOSTOSSA MIETITTYÄ!ERI TAHOILTA KYSYTTYÄ! TIETOA LISÄÄ! TE- toimistolta Toivottiin tiedottamista Erilaisista tukimuodoista Mitä on palkkatuki ja Työ olo suhteiden järjestely tuki Minkälaisiin tarkoituksiin niitä saadaan. Myös paikalliselta säätiöltä enempi tietoa yrityksiin. MITEN TIETO KULKEE! • Miten tieto nykyisin menee vammaisille, • Yrittäjille, • Työnantajille • Tieto ei tavoita kaikkia työnantajia • Ei myös vammaisia • Lehdissä tulisi olla enempi juttuja jo vajaakuntoisia työllistäneiden kokemuksista • Myös työllistettyjen kokemuksista se rohkaisisi.

  7. MISTÄ,MINNE,MENEN? • Vammaisneuvoston kokouksessa mietittiin • Miten elämän erivaiheissa vamma tai • sairaus voi heikentää työ- ja toimintakykyä. • Työelämässä mukana ollut hakeutuu ensiksi työterveyshuoltoon • Missä mietitään jatko • Millainen työ/koulutus sopii , mikä on oikea työkyvyn arviointi/kuntoutustaho • Jos ei kuulu työterveyshuollon piiriin on Kela • Kelalla on työkykyneuvonta/ • yksilöllinen tuki • Edistää asiakkaan työhön paluuta • Ehkäisee työelämästä syrjäytymistä • Myöhentää eläköitymistä • Sitten vielä TE - toimisto , sama kuvio • Voinko jatkaa entisessä työssä vai onko tarpeen harkita ammatinvaihtoa.

  8. PIRSTALEINEN KENTTÄ! • Varmaan hämmentää kaikkia osapuolia • Mietimme voisiko esimerkiksi Ammattikorkeakoulun oppilaat tehdä opinnäyte työnä ,tällaisen opas kirjasen missä • kaikki tieto olisi yksissä kansissa yhteen kerättynä. • Kenen puoleen käännytään missäkin vaiheessa. • Mikä on työterveyshuollon rooli, • mikä Kelan rooli ,mikä TE- keskuksen rooli • Mikä säätiöiden , työpajojen rooli • Mikä työnantajien ,yrittäjien rooli? • Miten ilmoittaudun työnhakijaksi • Ohjeita mahdollisuudesta työkokeiluun • Ammatillisesta kuntoutuksesta, • Ammattipaja toiminnasta, työnohjauksesta työpaikalle • tuetusta työtoiminnasta/työpajoissa • Kun tieto olisi kerätty yhteen , jokainen taho voisi laittaa • kotisivuilleen ,kaikissa toimipisteissä olisi paperiversiota saatavina ,ja vammaisjärjestöt jakaisivat jäsenistölleen.

  9. YHTEINEN TAHTOTILA LÖYTYYKÖ? • Jokainen meistä tietää että vammaisten ja osatyökykyisten työllistäminen • ei tapahdu päivässä eikä kahdessa, vaan siihen tarvitaan aikaa ja eritahojen yhteistä • tahto tilaa siitä miten tätä asiaa viedään eteenpäin. • Tuntuu että julkisella sektorilla aina ensimmäisenä vedotaan siihen että ei ole rahaa luoda tällaisia osa aikaisia työtapoja. • Hankkia apuvälineitä mitä vammainen mahdollisesti tarvitsisi työssään. • Yrityksissä asia nähdään toisin! • Olin kiertämässä kentällä siellä kukaan ei puhunut rahan puutteesta vaan siitä, ettei heillä ole henkilöä kuka kerkeäisi opastamaan vammaista työhön , heillä on niin mitoitettu henkilökunta aikaa vain ei ole . Halua kyllä on jos ratkaisu löytyy työn ohjaukseen. • Mietelause • ”Kukaan ei voi tehdä kaikkea • mutta jokainen voi tehdä jotain . Jos jokainen tekee jotakin tulee kaikki tehdyksi.”

  10. TOIVEITA TE-PALVELUIHIN TE- palvelut siirtyneet kauemmaksi isoihin kaupunkeihin lähipalvelut vain tiettyinä päivinä. Toivottavaa olisi että TE- toimisto olisi omalla paikkakunnalla missä tuttu turvallinen ihminen hoitaisi asioita. Paikka muuttuu vammaisten vaikea löytää , muutoksen myötä esteettömyys saattaa hävitä. Tiedottaminen lehdissä aukiolo ajoista/paikasta Palvelut siirretty tietokoneella hoidettavaksi, kaikilla ei ole konetta eikä osaamista. Onko mahdollista virkailijan mennä kotiin asiakkaan luo? Kela/TE-palvelut voisi vaikuttaa pieniin eläkkeisiin isompi ansio mahdollisuus!

  11. Työn tekoa rajoittavat tekijät! • Työntekoa rajoittavat tekijät! • Näkeminen ,näkee rajallisesti tai on sokea • Kuuleminen , kuulee huonosti tai on kuuro • Liikkuminen , voi olla pyörätuolissa tai liikkuu keppien kanssa • Allergiat , pölyt • Hajut , home • Toiminta kyky hidastunut , oma aloitteisuus puuttuu • Mielenterveys ongelmat Kehitysvammaisuus • Ei osaa lukea , ei tunne numeroita , värejä ei tunnista

  12. TYÖNANTAJA PUOLI / VAMMAISET TYÖN SAANTIA RAJOITTAVAT TEKIJÄT! Ennakkoluulot, Asenteet , suvaitsevaisuus Yrittäjällä / työn tekijöillä oltava ymmärtämystä ,tietoa rajoittavista tekijöistä Hyväksyttävä erilaisuus , oltava pitkä pinnainen Valmiutta kertoa uudestaan ja uudestaan Ei ole ammattia vammaisella Terveet työttömät/ ja työssä olevat ihmiset Ei tiedetä että vammaisella on samat oikeudet tehdä työtä ja ansaita toimeen tulonsa kuin kellä tahansa ihmisellä. ”Kaikki olemme samanlaisia, vaikka olemmekin erilaisia”

  13. VAMMAISNEUVOSTONTYÖTÄ VOI VERRATA PUUTARHAN HOITOON! Tiedon jakaminen on kuin kylväisi siemenen. Asenteisiin vaikuttaminen on kuin kitkisi rikkaruohoja. Vähitellen kasvu alkaa , positiivinen ilmapiiri lisääntyy. Asenteet on muokattu ja kasvi kukoistaa!

  14. TÖITÄ ENEMMÄN TARJOLLA KUN TEKIJÖITÄ! • Ylä-Savossa asenne avotyön teettämiseen on • Positiivinen. • Kaikille halukkaille ei heti löydy työntekijää. • Vajaakuntoisen täytyy • Olla ensin Toimisäätiöllä • Työvalmennuksessa. • Siellä nähdään pystyykö hän avotyöhön. • Työntekijälle on erilaisia vaatimuksia ,jotka hänen täytyy täyttää. • Pitää pystyä säännöllisesti käymään töissä. • Fyysinen kunto oltava hyvä. • Sosiaaliset taidot • Omasta hygieniasta pystyä huolehtimaan. • Myös keittiötyöhön oltava hygieniapassi.

  15. Ylä-Savossa toimivan TOIMI-säätiön tavoitteetaloittanut säätiönä 1.1.2013 • ”Tavoitteena on lisätä asiakkaan omien kykyjen • mukaista työ - ja toimintakykyä, • Itsenäistä työllistymisaktiivisuutta, • ja elämän hallinnan parantamista • Sosiaalisuuden vahvistamista. Työn tekemistä tuotannollisissa olosuhteissa , yksilöllinen ohjaus valmentautujan työkyvyn mukaan, • Sopeutuminen työyhteisöön ja työelämän pelisäännöt • Ohjaaminen työvoimahallinnon erityispalvelujen piiriin edellytysten luominen koulutukseen tai työelämään siirtymiseen.” • TOIMI- säätiön kautta on Ylä-Savossa avotyössä 23 henkilöä joista Kiuruvedellä 4 työpaikat on kaupassa, vanhustenhuollossa, atk työssä ,keittiöllä ja maatilalla, kiinteistönhuollossa hyvin monenlaisissa töissä. Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä , toiset työntekijät ovat ottaneet hyvin vastaan. Työpaja toiminnassa n.100. • Kuntoutettavat ja valmennettavat henkilöt toiminta suunnitelman mukaisesti 2014/340 henkilöä eri mittaisilla jaksoilla.

  16. Työpaja toiminnan hyvät puolet! Näkisin työpaja toiminnan yhtenä hyvänä työ muotona niille vammaisille ja osatyökykyisille ketkä eivät jaksa olla avotyössä säännöllisesti , vaan työaikaa on mahdollista muutella voinnin mukaa ,mutta päivä rytmi pysyy ja sosiaaliset taidot. Monelle osatyökykyiselle on tärkeää ruokailu mahdollisuus päivittäin. Mielenterveys kuntoutujat ovat yksi tällainen ryhmä. Toimi-säätiöllä tehdään monille isoille yrityksille alihankinta töitä työvalmennukseen tulee asiakkaita hyvin monelta taholta ja palkka määräytyy eläkkeen mukaan. Vaikeavammaisilla on päivätoiminta ,mikä on vammaispalvelun tuottamaa.

  17. Osatyökykyisten määrä/syyt Tilastoa Osatyökyvyttömyyden syyt Tuki- ja liikuntaelin sairaudet 36.5% Mielenterveyden häiriöt 23,8% Hengityselinsairaudet 8,9% Hermosto ja aisti sairaudet 8,5% Ihosairaudet 5,6% Vammat myrkytykset 4,3 Verenkiertoelinten sairaudet 3,5% lähde TEM 2011 Motiivi lehdestä • 93 000 osatyökykyisiä työttömiä oli TE- toimistojen kirjoilla . Työttöminä 68 000 • Kaikista pitkä aikais työttömistä • Osatyökykyisiä on kolmas osa 23 000 • Kaikki osatyökykyiset eivät kuitenkaan ole työttömiä. • Aikuisia kehitysvammaisia on • 23 000 joista 400 on palkkatyössä ja • Avotyössä 3000

More Related