Selkoa selkokielestä Pertti Rajala

1. Selkoa selkokielestäPertti Rajala

2. Maailma on sana Mietittyäni asiaa 50 vuotta voin nyt sanoa, että maailma on sana! Samuli Paronen Kielen osaamiselle ei ole mitään ylärajaa, eikä kielitaitoa voi määritellä kielitieteellisesti sanaston, kieliopin tms. tuntemuksen perusteella. Kielen osaaminen on sitä, että pystyy sopeutumaan uusien, erilaisten tilanteiden kielenkäytölle asettamiin vaatimuksiin. Tämä kehitys ei välttämättä pääty koskaan. Matti Leiwo 1989: Lapsen kielen kehitys.

3. Selkokielen määritelmä Yleiskielen määritelmä(Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa (tai ainakin selittää käyttämänsä erikoistermit) ja on virkerakenteeltaan yksinkertaista. Selkokielen määritelmä(Selkokeskus) Selkokieli on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä.

4. Mikä tekee tekstistä vaikeasti ymmärrettävän? Mestarien liiga: Juventus – Real Madrid Suosikkina tähän kahden mahtiseuran kaksiosaiseen mittelöön lähtee jo kohti varmaa Espanjan mestaruutta porskuttanut Real, joka on kuitenkin osoittanut viime aikoina lieviä hyytymisen merkkejä. Ote television ohjelmatiedoista

5. Tekstin ongelmia • Yhteen virkkeeseen on lastattu paljon informaatiota. • Ei ole mainittu, mistä urheilulajista on kyse. • Ei kerrota, että Juventus on italialainen joukkue. • Mittelö on outo sana, samoin vaikeita ovat ilmaisut porskuttanut ja hyytyminen. • Määritteiden ketju ja sanajärjestys vaikeuttavat sen hahmottamista, mistä puhutaan. • esim. jo kohti varmaa Espanjan mestaruutta porskuttanut Real • Ottelun kaksiosaisuutta on vaikea ymmärtää.

6. Sama teksti selkokielellä Jalkapallon Mestarien liiga: Juventus – Real Madrid Ottelun suosikki on espanjalainen Real Madrid. Joukkue johtaa Espanjan sarjaa, mutta se on viime aikoina hävinnyt joitakin otteluja. Vastassa on italialainenhuippuseura Juventus. Peli pelataan Italiassa, ja toisen kerran joukkueet kohtaavat Espanjassa.

7. Näin tekstiä muutettiin • Lisättiin otsikkoon sana jalkapallon. • Tieto jaettiin useaan lyhyeen virkkeeseen, joissa pää- ja sivulauseita. • Selitettiin, että Juventus on italialainen joukkue. • Poistettiin sana mittelö ja ilmaisut porskuttamisesta ja hyytymisestä. • Selitettiin, mitä ottelun kaksiosaisuus tarkoittaa. • Rivitettiin eri lailla.

8. Selkokielen tarpeen syyt (Hannu Virtanen) • lapsuus- ja sikiöajan kehityshäiriöt, perimän vaikutus • sairauden tai ikääntymisen aiheuttamat syyt • ympäristön vaikutus (esimerkiksi kuuluminen kielivähemmistöön) • näiden syiden yhteisvaikutus

9. Selkokielen käyttäjäryhmät • Selkokielestä hyötyviä on ainakin seuraavissa väestöryhmissä (tyypillisesti vain osa ko. ryhmästä): • henkilöt, jotka kuuluvat eri vammaisryhmiin (muun muassa kehitysvammaiset, autistiset, afaatikot, dysfaatikot, monivammaiset) • henkilöt, joilla on vaikeatasoinen lukemis- ja kirjoittamisvaikeus (dysleksia) • vanhukset (erityisesti dementoituneet, hyvin iäkkäät) • henkilöt, joiden äidinkieli ei ole suomi. • Näiden lisäksi selkokielestä voi olla hyötyä muun muassa mielenterveyskuntoutujille, syrjäytyneille, lukemaan tottumattomille ja koululaisille.

10. Selkokielen tarve • Selkokielen tarpeesta ei ole laajoja tutkimuksia. Arvio (Hannu Virtanen 2001) pohjautuu eri tahoilta kerättyihin tilasto- ja tutkimustietoihin. • Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina: • lapset ja nuoret 4–8 % • työikäiset 4–6 % • yli 65-vuotiaat 10–20 %. • Selkokielen kohderyhmiin kuuluu yhteensä noin 200 000–350 000 (4–7 %) suomalaista. • Heistä pieni osa on täysin lukutaidottomia ja pieni osa tarvitsee puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia.

11. Kirjoitusohjeet Selkeän kirjoittamisen edellytys on selkeä ajattelu.

12. Neljä askelta selkokieleen (Ari Sainio) 1. Kenelle kirjoitat ja mitä • Mieti, mitä haluat lukijan tai kuulijan todella oppivan, muistavan tai omaksuvan asiasta. • Pidä päätavoite koko ajan mielessäsi. • Määritä lukijakunta, jolle julkaisu on suunnattu. • Voit ottaa kohderyhmän jäsenen mukaan suunnitteluun, jos mahdollista. Ota vastuu siitä, että sinut ymmärretään! Ari Sainio 2001: Tee se helpoksi. Teoksessa Teksti, joka rakastaa lukijaansa.

13. Neljä askelta selkokieleen 2. Suunnittele tekstisi rakenne • Mieti, mitä tietoja lukijalla on aiheesta ennestään. • Päätä sisällöstä, aiheen rajauksesta ja näkökulmasta. • Tee lista tekstin avainkohdista. • Mieti, miten rakenteesta tulee looginen ja helposti avautuva. • Rajaa pois asiakokonaisuuksia, jotka eivät ole suorassa yhteydessä päätavoitteeseen.

14. Neljä askelta selkokieleen 3. Kirjoita teksti • Kirjoita sujuvaa kieltä ja noudata yleisiä kielenhuollon ohjeita. • Selkotekstin kirjoittaminen ei ole pelkkää tekniikkaa ja ohjeiden noudattamista, vaan kirjoittajan luova panos on ensiarvoisen tärkeä samalla tavalla kuin kaikessa kirjoittamisessa.

15. Neljä askelta selkokieleen 3. Kirjoita teksti • Käytä jokapäiväisiä, tuttuja sanoja. • Vältä pitkiä sanoja. • Vältä vierasperäisiä sanoja, erityissanastoa, murresanoja ja lyhennyksiä. • Selitä vaikeat sanat ja ilmaisut tekstissä. • Ole varovainen isojen lukujen kanssa. • Käytä yksinkertaisia rakenteita. • Vältä vaikeita sijamuotoja, esim. vaimoineen. • Vältä vaikeita verbimuotoja, esim. juoksennellessamme. • Vältä passiivia. • Käytä persoonaan viittaavia sanoja.

16. Neljä askelta selkokieleen 3. Kirjoita teksti • Käytä lyhyitä lauseita. • vain yksi tärkeä asia yhdessä lauseessa • tärkein asia päälauseeseen, tarkennukset sivulauseeseen • suora sanajärjestys • Muista johdonmukainen temaattinen rakenne. • tuttu asia yleensä lauseen alkuun, uusi asia loppuun • Käytä sidoskeinoja, joilla lauseet liittyvät toisiinsa. • lauseiden välisiä suhteita osoittavat sanat (konjunktiot): ja, mutta, siksi • viittaukset (referenssit): Matti – hän, Helsinki – siellä

17. Neljä askelta selkokieleen 3. Kirjoita teksti • Kiinnitä asia aikaan ja paikkaan. • Ole konkreettinen: vältä abstrakteja ilmaisuja, viljele käytännön esimerkkejä ja ole varovainen kielikuvien käytössä. • Käytä myönteistä kieltä. • Vältä viittauksia toisiin kohtiin tekstissä. • Käytä aikuisten kieltä, kun kirjoitat aikuisille lukijoille.

18. Neljä askelta selkokieleen 4. Tarkista teksti • Lue teksti uudelleen jonkin ajan kuluttua ja parantele sitä tarpeen mukaan. • Tarkista, että rakenne on looginen. • Käytä apuna kohderyhmän edustajan palautetta, jos mahdollista. • Tekstin ääneen lukeminen auttaa usein viimeistelyssä.

19. Selkokielen periaatteita tiivistetysti • Mieti, mitä haluat sanoa ja kenelle • Rajaa aihe. • Tarkista tekstin johdonmukaisuus. • Sanasto • Käytä yleistä, tuttua sanastoa. • Vältä pitkiä sanoja ja selitä vaikeat ilmaisut. • Yksinkertaiset rakenteet • Korvaa vaikeat sijamuodot tai verbirakenteet helpommilla. • Vältä passiivia, käytä persoonaan viittaavia sanoja. • Lyhyet lauseet • Kirjoita vain yksi tärkeä asia yhteen lauseeseen. • Käytä suoraa sanajärjestystä. • Kirjoita tärkein asia päälauseeseen ja tarkennukset sivulauseeseen.

20. Selkokielen periaatteita tiivistetysti • Teksti kokonaisuutena • Sido lauseet toisiinsa eri sidoskeinoja käyttäen. • Tarkista, että tekstin rakenne on looginen. • Kiinnitä asia aikaan ja paikkaan. • Ole konkreettinen ja anna esimerkkejä. • Vältä viittauksia toisiin kohtiin tekstissä. • Käytä myönteistä kieltä. • Käytä aikuisten kieltä, kun kirjoitat aikuisille. • Tarkista teksti • Hanki palautetta kohderyhmiltä!

21. Selkokielen periaatteita tiivistetysti • Älä pakkaa liikaa asiaa yhteen virkkeeseen. • Vältä hankalia ja pitkiä lauserakenteita. • ei kapulakieltä tai monimutkaisia rakenteita • laita tekijät esiin ja syy–seuraus-suhteet näkyviin • Vältä pitkiä määriteketjuja pääsanojen edellä. • esimerkiksi verbien partisiippeja (vaikeasti puhdistettavissa oleva ruostunut pata) • Vältä vaikeita rakenteita, joita esiintyy vain kirjoitetussa kielessä. • paperinmakuisia lauseenvastikkeita (Pulssi nousi korkealle laskeakseen taas normaaliksi; Hän kokee tulleensa iloiseksi; Sieltä luultiin löydetyn avain) • potentiaalia (Ehdotus hyväksyttäneen; Hän tullee huomenna) • verbien infinitiivimuotoja (luistelemaisillaan, tehden, seisoskelemassa) • Vältä vaikeita sijamuotoja abstrakteissa yhteyksissä. • esimerkiksi essiivi voi olla vaikea (EU näyttäytyy hankalana kansalaisille), mutta se voi olla myös käyttökelpoinen rakenne (Pirjo on koulussa opettajana)

22. Esimerkki hyvästä selkotekstistä Mikael Agricola ja ABC-kirja Kustaa Vaasan aikaan Suomen piispana oli Mikael Agricola. Hän kirjoitti ABC-kirjan eli ensimmäisen suomenkielisen aapisen. Agricola loi perustan kirjakielelle eli sille kielelle, jota kirjoitamme. Hän halusi, että suomalaiset voisivat lukea myös Raamattua omalla kielellään. Siksi hän käänsi Uuden testamentin suomen kielelle. Pertti Rajala 1989: Suomen historia selkokielellä.

23. Mikä tekee esimerkistä hyvän? • Alussa kuvataan lukijalle aika ja paikka. • Tekstin teemana on Mikael Agricola, joka esitellään heti alussa. • Uudet käsitteet (ABC-kirja, kirjakieli) määritellään tekstissä. • Teeman kuljetus ja lauseiden sidosteisuus on loogista. • Laajasta historiallisesta tiedosta on valittu oleellisin. Leena Laurinen, Jyväskylän yliopisto.

24. Selkojulkaisujen taitto ja kuvitus

25. Ymmärrämme vain osan siitä, mitä näemme • Näköaisti on kenties kaikkein keskeisin tiedonsiirron väylä ulkomaailmasta ihmisen aivoihin. • Visuaaliset ympäristöt sisältävät yleensä paljon informaatiota. Tietoa on kullakin hetkellä rajattava ja valikoitava erittäin voimakkaasti. • Voimakkaasti huomiota keräävät kohteet voivat estää tai häiritä huomion kohdistamista oleelliseen informaatioon. • Yksilöiden välillä on suuria eroja näkökyvyssä; myös ikä tuo erilaisia muutoksia näkökykyyn. Risto Näsänen 2007: Visuaalisen käytettävyyden opas 2007. www.ttl.fi/NR/rdonlyres/85F6B4CF-9C0C-4482-AB43-48BF17DFDD77/0/Opas2007.pdf

26. Selkojulkaisujen ulkoasu • Teksti on ladottu oikealta liehuksi. • Tavujakoja ei juuri käytetä. • Tekstin rivitykseen kiinnitetään erityistä huomiota. • Peruskirjain on tavallista suurempi, yleensä 11–16 pistettä. • Kirjaimet ovat yleistä kirjaintyyppiä, leipätekstissä usein päätteellinen kirjain.

27. Selkojulkaisujen ulkoasu • Rivien välit ovat ilmavia. • Välit ovat 2–6 pistettä kirjainkokoa suurempia. • Palstan leveys määräytyy kirjaimen koon mukaan. • Liian leveä palsta hankaloittaa lukemista. • Suositeltava merkkimäärä on 50 merkkiä rivillä, enintään 60 merkkiä. • Taitossa eri elementtien välinen hierarkia on oikea. • Esimerkiksi pääotsikko, väliotsikko, ingressi ja leipäteksti erottuvat riittävästi toisistaan.

29. Tavallinen lehtitaitto (Uutislehti 100) Selkouutisten taitto Typografialla on suuri merkitys

30. Rivitysharjoitus Katri Helena oli seurustellut 13-vuotiaasta alkaen. Hän meni naimisiin nuorena, niin kuin silloin oli tapana. Avioliitto kesti vain pari vuotta. Katri Helena on sanonut, että hän ei ollut vielä valmis perustamaan perhettä. Hän aavisti, että nuoruuden rakkaus ei sittenkään ole se oikea.

31. Selkoperiaatteiden mukainen rivitys Katri Helena oli seurustellut 13-vuotiaasta alkaen. Hän meni naimisiin nuorena, niin kuin silloin oli tapana. Avioliitto kesti vain pari vuotta. Katri Helena on sanonut, että hän ei ollut vielä valmis perustamaan perhettä. Hän aavisti, että nuoruuden rakkaus ei sittenkään ole se oikea. Johanna Kartio 2000: Suomalaisia viihdetähtiä.

32. Yleiskielinen esite eduskunnasta

33. Selkokielinen esite eduskunnasta

34. Tämä on surkea yhdistelmä. Onko tämä hyvä yhdistelmä? Tämä on erittäin hyvä yhdistelmä. Värien käyttö • Tekstin ja taustan kontrasti voi helpottaa tai vaikeuttaa lukemista. • Paras yhdistelmä on musta teksti valkoisella taustalla. • Seuraavaksi parhaita ovat: • musta teksti keltaisella • vihreä teksti valkoisella • sininen teksti valkoisella • valkoinen teksti sinisellä taustalla. Harald Arnkil: Värit havaintojen maailmassa, Taideteollinen korkeakoulu 2007.

35. Värien käyttö • Tekstin ja taustan kirkkausero vaikuttaa luettavuuteen. • Neutraali, paljon valkoista sisältävä taustaväri parantaa tekstin luettavuutta. • Taustan ja kirjainten kontrasti pitää olla sitä suurempi, mitä pienempi on kirjainkoko. • Kirjava tausta vaikeuttaa lukemista lähes kaikissa tapauksissa. Harald Arnkil 2007: Värit havaintojen maailmassa. Taideteollinen korkeakoulu.

36. Muista lisäksi • Kaikki yleiset, luettavuutta lisäävät ohjeet pätevät myös selkojulkaisuihin. • Karsi pois kaikki turha, kuten ylimääräiset kehykset, liian monet väripohjat ja linjat. • Tavoitteena on yksinkertaisen selkeä mutta tyylikäs taitto.

37. Lisätietoja typografiasta • Selkojulkaisujen ulkoasu • artikkeli internetsivuilla www.selkokeskus.fi → teoriaa • Typografia ja luettavuus • Markus Itkosen artikkeli kirjassa Leealaura Leskelä & Hannu Virtanen (toim.) 2006: Toisin sanoen – selkokielen teoriaa ja käytäntöä. Opike. • Typografiasta • Markus Itkonen 2007: Typografian käsikirja, 3., laajennettu painos. RPS-yhtiöt.

38. Selkokuva • Erityisryhmien tapaa ymmärtää kuvia on tutkittu vähän. • Informoivalle kuvalle voidaan nimetä joitakin vaatimuksia: • Valitse laadultaan korkeatasoisia kuvia. • Tarkista, että painojälki on korkeatasoinen. • Valitse kuva, joka on yhtenevä tekstin kanssa, ei esimerkiksi vastakohta. • Vältä erikoisia kuvakulmia. • Vältä symbolisia kuvia. • Rajaa turhat yksityiskohdat pois. • Tarkkaile kuvien suhdetta toisiinsa, esimerkiksi hiiri ja norsu vierekkäisissä kuvissa. • Huomio! Kaikki ohjeet eivät koske esteettisiä, ”taiteellisia” kuvia.

39. Vihdoinkin hiihtosäät! Onko kuva hyvä suhteessa otsikkoon?

40. Vihdoinkin hiihtosäät!

41. Viestivätkö otsikko ja kuva samaa? Saksa siirtyy nyt EU:n johtoon Vaasa täyttää 400 vuotta Kuvateksti: Myös Ruotsin kuningaspari osallistuu Vaasan juhlallisuuksiin.

42. Selkosovellutukset

43. Selkosovellutukset lehdet vuorovaikutus näytelmät, esitykset esitteet, tiedotteet kirjat tv-ohjelmat, elokuvat internet ääniohjelmat, radio-ohjelmat multimediaohjelmat, cd-rom-ohjelmat

44. Selkokielen historiaa 1978 Selkokirjallisuus-sana otetaan käyttöön. 1981 Ensimmäinen selkoseminaari järjestetään Oriveden opistolla. 1983 Leija alkaa ilmestyä, ensimmäinen varsinainen selkokirja ilmestyy. 1986 Ensimmäinen teoriakirja ilmestyy. Pohjoismainen yhteistyö alkaa. 1990 Selkouutiset ja LL-Bladet alkavat ilmestyä säännöllisesti. Opetusministeriön kirjatyöryhmä aloittaa toimintansa. 10 selkokirjaa ilmestyy.

45. Selkokielen historiaa 2000 Selkokeskus perustetaan. 2001 Ensimmäinen internetin selkosivusto avataan. 2005 Selkokirjoja on julkaistu yli 200. 2007 Kansainvälinen ETR-verkosto aloittaa toimintansa. 2007 Radion selkouutiset alkavat Radio Suomessa. 2007 Selkokieli ja vuorovaikutus otetaan huomion kohteeksi. 2007 Internetissä on jo kymmenkunta selkosivustoa.

46. Selkotunnukset • Selkojulkaisun tunnistaa logosta. • Tunnus toimii laadun takeena. • Tunnuksen selkokirjoille myöntää Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä. • Selkokeskus myöntää tunnuksen muille selkojulkaisuille • esitteille • lehdille • internetsivustoille (yhteistyössä Papunet-verkkopalvelun kanssa). • Lasten selkokirjoilla on oma logonsa. Lastenkirjojen logo

47. Selkokieliset lehdet • Leija • perustettu 1983 • kehitysvammaisten aikakauslehti • Selkouutiset • perustettu 1990 • ajankohtaislehti, suunnattu useille lukijaryhmille • LL-Bladet • perustettu 1990 • Selkouutiset ruotsiksi • Eräissä muissa lehdissä on pyritty selkeään ilmaisuun tai kokeiltu selkosivuja.

48. Leija • Leija on kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten aikakauslehti, jossa on asiaa ja viihdettä selkokielellä. • Lehteä julkaisee Kehitysvammaisten Tukiliitto yhteistyössä Me Itse -yhdistyksen kanssa. • Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. • Muualla Euroopassa kehitysvammaisille julkaistaan omia sivuja osana omaisjärjestön lehteä (ainakin Saksassa ja Ruotsissa).

49. Selkouutiset

50. Selkouutiset • Selkouutiset on 8–12-sivuinen ajankohtaislehti, joka kertoo kotimaan ja ulkomaiden tapahtumista, kulttuurista, urheilusta ja viihteestä. • Siinä käsitellään samoja aiheita kuin muissakin tiedotusvälineissä, mutta kokonaiskuva on myönteisempi. • Lehti on suunnattu monille eri lukijaryhmille. • Se ilmestyy joka toinen viikko. • Lehden välissä on usein liitteitä eri aihepiireistä. • Lehden julkaisija on Selkokeskus/Kehitysvammaliitto. • Se julkaistaan myös ruotsiksi nimellä LL-Bladet (yhteistyössä FDUV:n kanssa). • Verkkosivut ovat luettavissa internetissä osoitteessa www.papunet.net/selko/selkouutiset. • Selkouutiset ilmestyy myös näköislehtenä.