Terveyserot ja niiden kaventaminen

1. Terveydenhoitajapäivät 8.2.2007 Tampere Terveyserot ja niiden kaventaminen Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö

2. Esityksen rakenne • Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan? • Terveyserot Suomessa • Mistä terveyserot johtuvat? • Miksi terveyseroja pitää kaventaa? • Miten terveyseroja voidaan vähentää? • Mitä terveydenhuolto voi tehdä? • Kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu

3. Väestöryhmien väliset terveyserot Sukupuoli: naiset elävät lähes 7 vuotta pitempään kuin miehet Siviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä kuin yksinasuvat SOSIOEKONOMINEN ASEMA Asuinalue: länsirannikon ja Ahvenanmaan miehet elävät 4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet; naisilla ero on runsaat 2 vuotta; sairastavuudessa ja toimintakyvyssä samansuuntaisia eroja Äidinkieli: ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset Etninen tausta: maahanmuuttajien terveydestä Suomessa on niukasti tietoja

4. 1. Mitä ovat sosioekonomiset terveyserot? • Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien (≈sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa • Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä • Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja

5. Sosioekonomista asemaa määrittävät tekijät • Aineelliset voimavarat • Tulot, omaisuus, asumistaso ym. • Aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet • Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema • Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet ym.

6. Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset

7. Terveyserot ja eriarvoisuus • Sosioekonomiset terveyserot liittyvät sosiaalisiin eroihin ja ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa • Kyse on epäoikeudenmukaisista eroista, jotka ovat vältettävissä ja joiden syntyä ei voida pitää yksiselitteisesti ihmisten vapaan valinnan tuloksina

8. 2. Terveyserot Suomessa Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla: • Kuolleisuus • Sairastavuus • Toimintakyky • Koettu terveys (itse arvioitu terveydentila) Tietoa koottu Terveyserojen kaventamishanke TEROKAn nettisivuille (www.teroka.fi)

9. 35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri sosiaaliryhmissä • Tällä hetkellä 35-vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä 74-vuotiaaksi. • Samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä 80-vuotiaaksi Ero 3,2 vuotta Ero 2,2 vuotta Ero 6,0 vuotta Ero 4,7 vuotta Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Maanviljelijä Työntekijä Valkonen ym.,Hyvinvointikatsaus 2003; 2:12-18

10. Eri kuolemansyiden osuudet (%) työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuolleisuuserosta Keuhkosyöpä 8 % Tapaturmat ja väkivalta 19 % Muut kasvaimet 4 % Kasvaimet 12 % Tapaturmat ja väkivalta 28 % Muut taudit 22 % Verenkiertoelinten sairaudet 37 % Verenkiertoelinten sairaudet 35 % Muut taudit 12 % Alkoholikuolemat 8 % Alkoholikuolemat 13 % MIEHET NAISET Valkonen T. ym., Eur J Public Health 2000; 10:274-280

11. Kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä • Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4 kertaa suurempi kuin suurituloisimpien, naisilla 1,7 kertaa Kuolleisuuserot tuloryhmittäin Kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (=1), yli 30-vuotiaat (luvut ikävakioitu) Martikainen P ym. 2001

12. Koulutusryhmittäiset erot toimintakyvyssä Puolen kilometrin kävelyssä vaikeuksia kokeneiden osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutusasteen mukaan (luvut ikävakioitu) Esim. liikkumisvaikeudet ovat sitä tavallisempia mitä vähemmän koulua käyneestä ryhmästä on kyse Martelin T. ym. 2002

13. Koulutusryhmien väliset erot terveyden vaaratekijöissä: ylipaino • Vähän koulutettujen joukossa on enemmän ylipainoisia • Koulutuksen mukaiset erot painossa ovat viime vuosina kasvaneet Painoindeksi (BMI, kg/m2) koulutusryhmittäin miehillä ja naisilla (Finriski 2002) Miehet Naiset BMI BMI Männistö S. ym. Lihavuus ja sen taustat Suomessa. Suomen Lääkärilehti 8/2004, ss. 777-781.

14. 3. Mistä terveyserot johtuvat? • Sosioekonominen asema ei sinänsä vaikuta suoraan terveyteen, vaan taustalla on monimutkainen syytekijöiden verkosto • Kehkeytyvät pitkän ajan kuluessa • Tiedot vaikuttavista mekanismeista puutteelliset • Vaikuttavia tekijöitä ovat esim. vähäinen koulutus, raskas ja epävarma työ, toimeentulovaikeudet, huonot asumisolot, sosiaalisten tukiverkostojen vähäisyys, epäterveelliset elintavat • Nämä tekijät saattavat kasautua elämänkulun aikana ja jopa yli sukupolvien • Vastaavasti terveyttä vahvistavat tekijät kertyvät hyödyttämään hyväosaisimpia ryhmiä

15. Viitekehys terveyseroihin vaikuttavista tekijöistä YKSILÖ YHTEISKUNTA Sosiaalinen asema Sosiaalinen ympäristö Esim. asumisolot, työolot, elintavat Spesifiset altistukset Tauti tai vamma Politiikka-ympäristö Huonon terveyden sosiaaliset seuraukset Modifioitu: Diderichsen, Evans ja Whitehead 2001

16. Terveyserojen rakenteelliset taustatekijät • Yhteiskunnalliset tekijät, syiden syyt, ”yläjuoksun tekijät” (upstream factors) • Rakenteellisilla tekijöillä tarkoitetaan elinoloihin vaikuttavia tekijöitä, kuten tulonjakoa, varallisuuden jakautumista, työelämän rakenteita, koulutusjärjestelmää, terveydenhuoltojärjestelmää, asumiseen liittyviä järjestelmiä jne.

17. Terveyserojen taustatekijöitä: työolot Erityisesti työntekijäammateissa terveyttä heikentävät • Fysikaalinen ja kemiallinen altistuminen • Fyysinen rasitus, huono ergonomia • Psykososiaalinen rasitus, kuten liian suuret psyykkiset vaatimukset, epävarmuus, heikot vaikuttamismahdollisuudet • Elintavat: tupakointi, runsas alkoholin käyttö, vähäinen vapaa-ajan liikunta, huono ravitsemus

18. Alkoholin käyttö • Eri sosiaaliryhmät kuluttavat alkoholia suurin piirtein yhtä paljon, • …mutta haitat ovat monta kertaa yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä • Miksi? • Rankemmat juomatavat • Huonompi sosiaalinen tuki oma-aloitteiselle vähentämiselle ja hoitoon hakeutumiselle • Heikompi sairaanhoidon taso • Turvattomat juomisympäristöt Mäkelä P. Alkoholiin liittyvät kuolemat. Stakesin tutkimuksia 105. 1999

19. Päivittäinen tupakointi eri koulutusryhmissä • Alimmassa koulutusryhmässä naisten tupakointi on lisääntynyt Miehet Naiset Helakorpi S ym., kirjassa: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2003. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2003

20. Terveyserojen kehitysnäkymiä Suomessa (1) Sosioekonomisten kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos • joukkotyöttömyys pitkittyy • tuloerot kasvavat edelleen • köyhien lapsiperheiden määrä kasvaa • kasvava maahanmuuttajaväestö ei kotoudu • ehkäisevien palvelujen, kuten neuvolatoiminnan ja oppilasterveydenhuollon, voimavarat pysyvät liian niukkoina

21. Terveyserojen kehitysnäkymiä Suomessa (2) Sosioekonomisten kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos • alkoholin helppo saatavuus ja halpa hinta lisäävät kulutusta ja haittoja etenkin huono-osaisemmissa ryhmissä • tupakoinnin väestöryhmittäiset erot säilyvät tai kasvavat • väestöryhmien väliset erot terveydessä ja sen märittäjissä ovat jyrkimmät nuorilla aikuisilla = huomisen keski-ikäisillä ja iäkkäillä • terveydenhuollon uudet tehokkaat ja kalliit menetelmät eivät kohdennu eniten tarvitseville

22. 4. Miksi terveyseroja pitää kaventaa? • Ne ovat epäoikeudenmukaisia • Ne tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä  kansanterveys kohenee parhaiten silloin, kun onnistutaan parantamaan niiden ryhmien terveyttä, joihin ongelmat kasautuvat  palvelujen riittävyyden turvaaminen  sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy  työvoiman riittävyyden turvaaminen  taloudelliset säästöt yhteiskunnalle

23. Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali) Jos 30 vuotta täyttäneessä väestössä kaikkien koulutusryhmien sairastavuus olisi v. 2000 ollut yhtä pieni kuin korkea-asteen ryhmän, olisi… • …sydäninfarktin sairastaneiden määrä ollut 37 000 (28 %) pienempi • diabetesta sairastavien määrä 63 000 (33 %) pienempi • keuhkoahtaumatautia sairastavien määrä 37 000 (17 %) pienempi • polviartroosia sairastavien määrä 66 000 (36 %) pienempi • kävelyvaikeuksia kokevien määrä 194 000 (54 %) pienempi … kuin mitä se todellisuudessa oli

24. 5. Miten terveyseroja voidaan vähentää? Politiikan vaikuttamiskohdat YKSILÖ YHTEISKUNTA Sosiaalinen asema Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen Sosiaalinen ympäristö TH! Vähennetään altistuksia Spesifiset altistukset EHKÄISY Vähennetään haavoittuvuutta TH! Tauti tai vamma TH! Estetään eriarvoiset seuraukset Politiikka-ympäristö HOITO Huonon terveyden sosiaaliset seuraukset Modifioitu: Diderichsen, Evans ja Whitehead 2001

25. Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen Esim. koulutuspolitiikka, tulonjako, työllisyys Vaikutetaan altistuksiin Esim. työ- ja elinolot, elintavat Vaikutetaan erilaiseen haavoittuvuuteen Esim. tehostettu tyky-toiminta ikääntyville raskasta työtä tekeville, varhainen puuttuminen Ehkäistään huonon terveyden sosioekonomisia seurauksia Esim. terveydenhuolto, eläkejärjestelyt Kohdistetaan erityistä huomiota huono-osaisten tavoittamiseen ja heidän hoitonsa onnistumiseen eli harjoitetaan positiivista syrjintää Esim. terveydenhuollossa Miten terveyseroja voidaan vähentää?

26. Myönteisiä kehityskulkuja: Imeväiskuolleisuuden alueelliset ja sosioekonomiset erot lähes hävinneet • Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet yleinen elintason nousu, äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä, lapsilisäjärjestelmä ja muu sosiaaliturvan kehittäminen

27. Myönteisiä kehityskulkuja: Koulutuspolitiikka • Suomen erinomaiset PISA-tulokset 15-vuotiaitten koululaisten taidoista ovat pohjautuneet paljolti siihen, että • huonosti menestyvien osuus, • koulujen väliset erot ja • suoriutumisen yhteys vanhempien sosioekonomiseen asemaan ovat olleet vähäiset Suomessa

28. Myönteisiä kehityskulkuja:Ravitsemus • Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan ja samanaikaisesti sosioekonomiset erot ruokatottumuksissa ovat kaventuneet • Ruokatottumuksiin ovat vaikuttaneet • yleinen valistus sekä tietoiset että ei-tietoiset poliittiset toimet • yhteiskunnan muutokset, kuten siirtyminen maatalousammateista muihin, ovat tukeneet kehitystä • hinta ja saatavuus: esim. margariinin hinta voihin nähden laskenut, voin vaihtoehtoja saatavilla runsaasti, kasvisten ja hedelmien saatavuus ja valikoimat parantuneet • ravitsemussuosituksiin perustuva koulu-, työpaikka- ja laitosruokailu edistänyt terveellisiä valintoja

29. Toiminnan kohdentaminen • Terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman myötä • Huomiota on kiinnitettävä sekä kaikkein huonoimmassa asemassa oleviin että koko väestöön Ideaalitila: terveyden tasainen jakautuminen Nykyinen tila: eriarvoisuus suurta

30. Millaiset toimintamallit tehoavat? (1) • Universalististen (koko väestöön kohdistuvat) peruspalveluiden säilyttäminen ja vahvistaminen tärkeää • Universalistisuus saattaa kuitenkin olla ”epätasa-arvoista” eli toimet auttavatkin parhaiten niitä, joilla jo ennestään menee hyvin  Universalististen järjestelmien täydentäminen positiivisella diskriminaatiolla (erityiskohtelulla) • esim. neuvolassa enemmän aikaa lapsille ja perheille, joilla näkyy hälytysmerkkejä ongelmista • esim. korotetun tuen antaminen kouluille, joissa enemmän maahanmuuttajalapsia

31. Millaiset toimintamallit tehoavat? (2) • Palvelujen oltava kulttuurisesti sensitiivisiä ja tarjottava eri väestöryhmille erilaisia ratkaisuja tarpeiden mukaan • Synergiaetu: samanaikaisesti eri yhteiskunnan aloilla tehdyt samansuuntaiset terveyttä edistävät ratkaisut • Moniammatillinen yhteistyö • Varhainen puuttuminen • Vertaistuki

32. Millaiset toimintamallit eivät tehoa? • Yksilökohtainen valistus ilman samanaikaista olosuhteisiin vaikuttamista • Lyhytjänteiset, yksinkertaiset toimintamallit, ”temput”

33. Pystyykö palvelujärjestelmä vaikuttamaan ihmisten elintapoihin? ”Hirveän paljon ei auta sysätä huono-osaisten niskaan vastuuta elintapojen muuttamisesta. Köyhillä pitää olla ensin taloudelliset edellytykset valita, ja tiedollisen valistuksen pitää olla sellaista, että se koskettaa näitä ihmisiä.” - Vappu Taipale, Dialogi 8/2006

34. 6. Kuinka terveydenhuolto voi vähentää terveyseroja? (1) • Voimavaroja kohdennettava sinne, missä niitä eniten tarvitaan – kunhan näitä voimavaroja ylipäätään olisi riittävästi • Pääpaino ennaltaehkäisyyn • Kattavien peruspalvelujen tukeminen ja rahoitus ensisijalla • Eri osajärjestelmien toiminta sovitettava yhteen • Monitorointi ja systemaattinen seuranta järjestettävä

35. Kuinka terveydenhuolto voi vähentää terveyseroja? (2) • Terveydenhuollon ammattilaisten toiminta terveyden ja terveyserojen kaventamisen ”asianajajana” muilla sektoreilla • Henkilöstön koulutus järjestettävä • Terveyssisar-malli, etsivä työ, kotikäynnit • Perhetyön sijoittaminen neuvolan yhteyteen • jne, jne.

36. Kuinka terveydenhuolto voi vähentää terveyseroja? (3) • Työterveysneuvolat työttömille, pätkätyöläisille, mikroyritysten työntekijöille • Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen ammatillisissa oppilaitoksissa • Terveystiedon opetuksen kehittäminen

37. Kuinka terveydenhuolto voi vähentää terveyseroja? (4)  KAIKKEEN TÄHÄN TARVITAAN VAHVEMPAA STRATEGISTA OHJAUSTA KANSALLISELLA TASOLLA

38. Kolme toimintakokonaisuutta terveyden tasa-arvon parantamiseksi 1. Ehkäistään köyhyyttä ja syrjäytymistä mm. työ-, palkka-, vero-, koulutus- ja sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä 2. Säilytetään ja/tai vahvistetaan järjestelmiä, joissa terveyden heikkenemiseen voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa, esim. neuvola ja kouluterveydenhuolto 3. Vahvistetaan ympäristöä, joka tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ihmisen koulutuksesta, asuinpaikasta, tulotasosta ja sukupuolesta riippumatta Fogelholm M. Helsingin Sanomat 28.9.2006

39. Terveyserot terveyspolitiikan haasteena • Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta vuodelta 2001, yksi päätavoite • Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015: terveyserojen kaventaminen yksi strategisista linjauksista • Valtioneuvoston sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä 4/2006: käynnistetään toimintaohjelman valmistelu

40. Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu • Kansanterveyden neuvottelukunta koordinoi • Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan laitokset (KTL, Stakes, TTL) • Poliittinen tuki • Eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma • Yhteistyö kuntien kanssa • Tuki muilta sektoreilta ja toimijoilta • Terveys kaikissa politiikoissa • Järjestösektori

41. Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu – etenemissuunnat • Terveys kaikissa politiikoissa -teeman vahvistaminen ja terveyseronäkökulman kytkeminen siihen kiinteästi • Terveyserojen kaventamistyön vahvistaminen kunnissa • Alkoholi- ja tupakkapolitiikka • Palvelujärjestelmän tasa-arvon lisääminen • Lasten ja nuorten elintavat ja syrjäytymisen ehkäiseminen • Työikäisten terveyden edistäminen • Terveyserojen seurantajärjestelmän kehittäminen

42. Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu • Etenemissuunnille nimetty vastuuhenkilöt, kevään aikana valmistelevat muistioluonnoksen alueeltaan • Luonnosten käsittely neuvottelukunnan valtakunnallisen yhteistyön jaostossa, sen jälkeen kesäkuussa neuvottelukunnassa • Työstäminen jatkuu syksyllä • Etenemissuuntien muistioista kootaan varsinainen strategia vuoden loppuun mennessä • Loppuvuodesta kuulemistilaisuuksia • STM, KTL, Stakes, TTL ja TEROKA-hankkeen asiantuntijat • Sihteeristö, jossa edustajat kaikista edellä mainituista

43. Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu: sisältö • Nykytila ja keskeiset haasteet, kustannukset yhteiskunnalle • Strategiset linjaukset • Tärkeimmät toimenpiteet • Keskeiset vastuu- ja yhteistyötahot, mahdolliset resurssitarpeet • Toteutusaikataulu • Toteutuksen seuranta