Seinäjoki Seurakunta diakoniatyö 27.3.2014

1. Seinäjoki Seurakunta diakoniatyö27.3.2014 Veli-Matti Saarinen psyk. sh. perhepsykoterapeutti (VE) perhe- , verkosto- ja lapsikeskeiset menetelmät väkivalta / turvallisuustyöskentely

3. Tiedon merkitys

4. VÄKIVALTATYÖtyöntekijällä valmius: • tunnistaa väkivaltaa, päihteidenkäyttöä • puuttua aktiivisesti • antaa tietoa ja apua eri osapuolille • huomioida turvallisuus • ohjata eteenpäin ja huolehtia hoidon jatkuvuudesta • tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa

5. VÄKIVALTATYÖtyöntekijällä valmius: • tietää oman tehtävänsä ja vastuualueensa rajat • tuntee omat mahdollisuutensa palvelujärjestelmässä • ymmärtää yhteistyövelvoitteensa luo työyhteyden sidosryhmiin/-työntekijöihin • tiedostaa omat henkilökohtaiset esteet ja ennakkoluulot

6. Väkivaltatyö työpaikalla: • väkivallan ehkäisy on osa perustyötä • toimintaedellytysten luominen • tuki, suoja, ilmapiiri • työntekijän turvallisuudesta ja jaksamisesta huolehtiminen • koulutus ja työnohjaus

7. Perhettä ympäröivät systeemit poliisi osasto terveyskeskus -lääkäri, psykologi Pekka Marja Joonas seniorimenot seurakunta mtk

8. Perhettä ympäröivät systeemit Työyhteisö Työyhteisö Työyhteisö poliisi osasto terveyskeskus -lääkäri, psykologi Pekka Marja Joonas seniorimenot Työyhteisö Työyhteisö seurakunta Työyhteisö mtk

9. Arvo / asennekeskustelu kaikilla tasoilla Ylin johto Väliportaan hallinto Koko työryhmä Työryhmä

11. Väkivaltatyön keskeiset ongelmat • Viranomaisten vaikeus tunnistaa väkivallan eri muotoja ja tyyppejä ja niiden vaikutuksia, jonka seurauksena • Vähättely: Puuttuvat tai liian vähäiset rajoitukset sekä pitkittyneet ratkaisut • Ylilyönnit: Hätiköidyt ratkaisut ja liian järeät rajoitukset • Avun saannin sattumanvaraisuus: Jos kohdalle osuu osaava työntekijä • Puutteet lainsäädännössä ja lakien noudattamisessa • Väkivaltaan liittyvien erityiskysymysten näkymättömyys • Lapsen asema huolto- ja tapaamisprosessissa -> ei asianosainen -> ei mahdollisuutta edunvalvojan sijaiseen -> ei puhevaltaista edustajaa prosessissa Lähde: Oranen / Ensi- ja turvakotien liitto 2010 11

12. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan hoidon keskeisiä elementtejä Turvallisuuden ensisijaisuus Väkivalta on aina ihmisoikeusrikkomus ja sen käyttö on kriminalisoitu.

13. Turvallisuus Mitä ymmärrät turvallisuudella? Mitä ymmärrät turvallisuudella kasvuperheessäsi? Mitä turvallisuus merkitsee sinulle tänä päivänä? Miten olet oppinut olemaan turvassa? Miten otat vastuuta omasta ja toisten turvallisuudesta? Miten suojelet ja suojaat omaa turvallisuuttasi?

14. Turvallisuustekijät- keskeiset periaatteet Riskien arviointi Riskien hallinta Vastuu Yhteistyö

15. Väkivallan ylisukupolvinen siirtyminen • Väkivallan tekijä väkivallan kokija

16. Väkivallan muodoista 1 Fyysinen väkivalta Henkinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta Taloudellinen väkivalta ja hyväksikäyttö Hoidon laiminlyönti ikääntyneen perustarpeisiin kohdistuvaa hoidon vähäisyyttä tai hoitamatta jättämistä, jolloin hoitovastuussa oleva henkilö epäonnistuu tahattomasti tai tarkoituksellisesti hoitotehtävässään Lähde: Kaija Perttu Diat 16 - 25 16

17. Väkivallan muodoista 2 Kansalais- ja ihmisoikeuksien loukkaaminen Ikääntyneen henkilön oikeuksien loukkaamista liittyen esimerkiksi lainsäädäntöön, oikeuteen saada tietoa, informaatiota ja palveluja sekä ikään liittyvä syrjintä ja ikääntyviin kohdistuvat väheksyvät ja välinpitämättömät asenteet yhteiskunnassa. Laitosolosuhteissa tapahtuva kaltoinkohtelu Laitosmaiset, virikkeettömät olosuhteet Rutiiniomainen persoonaton hoito Henkilöstön käyttäytyminen 17

18. Ikääntyneisiin kohdistuvan parisuhde- ja perheväkivallan väkivallan yleisyydestä • Perheväkivaltaa 65. ikävuoden jälkeen oli kokenut naisista 7 % ja 2,5 % miehistä (Kivelä ym. 2001; alkuperäinen tutkimus julkaistu 1992) • Suurin osa parisuhdeväkivaltaa • Yli 65 v:n naisten pahoinpitelijöistä 44 % aviopuolisoita 16 % aikuisia lapsia 15 % muita sukulaisia (Kivelä S-L 1992) 18 18

19. Väkivallan riskitekijöitä 1 Merkittävin riskitekijä on toistuva pahoinpitely: mitä useammin pahoinpitelyä on tapahtunut aikaisemmin sitä suurempi on uusiutumisen riski Eroaminen parisuhteesta: useimmat tapot, tapon yritykset ja vakavat pahoinpitelyt tapahtuvat uhrin aikoessa erota/erotessa väkivallan tekijästä Riskiä erotessa lisää, jos väkivallan tekijän käyttäytymiseen liittyy erityisen kontrolloivia piirteitä Tutkimukset osoittavat, että uhrit ovat usein ennen tappoa ottaneet yhteyttä johonkin auttavaan tahoon Palvelujen nopeus ja laatu saattavat olla yhteydessä siihen, muuttuuko vakava pahoinpitely tapoksi

20. Väkivallan riskitekijöitä 2 Pahoinpitelyn vakavuus ja useus: vakava väkivalta sisältää ampuma-aseiden sekä muiden välineiden käytön aseina uhrin vahingoittamiseksi, kuristaminen Aikaisemman/aikaisempien kumppaneiden tai perheenjäsenten pahoinpitely Väkivallan tekijän muiden perheenjäsenten tekemä pahoinpitely: perheen/suvun kontrolli estää uhrin pakenemisen Väkivallan tekijä pahoinpidellyt perheen ulkopuolella: useimmiten pahoinpitely tapahtuu perheen sisällä; ulkopuolisten pahoinpitely kertoo väkivaltaisesta toimintamallista

21. Väkivallan riskitekijöitä 3 Väkivallan tekijä omistaa ampuma-aseita (laillisia tai laittomia) Alkoholin tai huumeiden käyttö Pahoinpitelyllä uhkaaminen: otettava vakavasti, kysymys ei ole “vain” uhkailusta Tappamisella uhkaaminen tai uhrin vakava pakottaminen/rajoittaminen Itsemurhalla uhkaaminen ja masennus Äärimmäinen mustasukkaisuus ja omistushaluisuus: erityisesti harhainen mustasukkaisuus

22. Väkivallan riskitekijöitä 4 Äärimmäisen joustamattomat patriarkaaliset käsitykset ja asenteet: naisen itsenäisyys ei sallittua, saattaa johtaa esim. eron yhteydessä vakaviin uhkauksiin Henkinen terrori ja häirintä: väkivalta saattaa jatkua vuosia eron jälkeen Ei noudata lähestymiskieltoa: osoittaa, ettei väkivallantekijä ole halukas muuttamaan käyttäytymistään Mahdolliset muutokset perheen tilanteessa riskitekijöinä: kohde tekee jotakin vastoin väkivallan tekijän tahtoa: hakee apua, kertoo väkivallasta esim. lapsille

23. Erityisiä ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan riskitekijöitä Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan iäkästä äitiään tai isäänsä pahoinpitelevällä aikuisella pojalla on muita useammin alkoholiongelmia, mielenterveysongelmia, työttömyyttä tai toimeentulovaikeuksia ja taloudellista riippuvuutta vanhemmasta. He asuvat usein vanhemman kanssa ja ovat joko naimattomia tai ovat kokeneet avioeron, jonka jälkeen he ovat saattaneet muuttaa vanhemman luo takaisin. Näitä piirteitä ei voi kuitenkaan yleistää kaikkiin vanhempiansa kohtaan väkivaltaisesti käyttäytyviin aikuisiin lapsiin, vaan he saattavat olla myös hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa.

24. Kysymisen menetelmistä: rutiinikysyminen kysytään kaikilta potilailta/asiakkailta tietyissä sosiaali- ja terveyspalveluissa (esim. terveystarkastuksen yhteydessä, sairauskäynnin yhteydessä) kysytään riskiryhmään kuuluvilta kysytään tietyn ikäisiltä Käytetään strukturoitua instrumenttia Instrumenttia käytetään systemaattisesti: Jos kysytään vain epäiltäessä väkivaltaa / työntekijällä on huoli, ei ole rutiinikysymistä Voidaan tehdä haastatellen kasvotusten tai potilas/asiakas itse vastaa kirjalliseen/tietokoneohjattuun kyselyyn Itse vastattuihin kyselyihinkin yhdistettävä haastattelu ja keskustelu Ikääntyneisiin kohdistuva väkivaltaErityiskysymykset parisuhde- ja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Erityiskysymykset parisuhde- ja perheväkivallassa, Sirkka Perttu Seinäjoki 30.9.2009Seinäjoki 30.9.2009 Seinäjoki 30.9.2009 24 24