230 likes | 240 Views
Learn about the common pests in Kiribati and effective pest control methods to protect crops and gardens. This guide provides information on pests such as ship rats, mealy bugs, spiraling whiteflies, and more.
E N D
Maninaoaorakintaianaroka Katauraoaki man manganteUnuniki are e tabeibukintotokoanmaankeaorakintaianarokamaitinanikun Kiribati aokateimatoanmaeuraoinkemarurunginarokam
Kanoantemaroro • Ointabera • Anga n totokoao n tararua • Manin/aorakinarokaake a tia n rokoi Kiribati • Manin/aorakinarokaake a tuairokoi Kiribati • Tuan uotakinaroka • Kauring
Ointabera • Totokoanrokonmaninaoaorakintaianarokamaitinanikuake a tuairokoiabara • Karaoakintekakaeiaonmaninaoaorakintaianarokaake a tia n rokoi Kiribati • Kakaeanangaake a nakona n: • totokoabutinakonmanin/aorakintaianarokanakontaaboake a tuairokoiai • Kauarerekeanmwaitina • Kamaunanakoanmatana
AekakinteTararua: • Tina riai n totokoirokonmaninaoaorakinarokaake a tuairokoiabara • Katoto:maankeaorakinarokaakeiaiitinanikun Kiribati ao a tuai man kaoti I abara • Tina riai n tararuaiake a tia n rokoiabaraao n totokoibwaanaakibutinakonakontaaboakea tuairokoiai. • Katoto:maankeaorakiake a tia n kaoti n tabeuaabamwakoro ma a tuairokoiaonabamwakorotabeuakeeatia n kaoti n tabeuakawanteabamwakoro ma e tuaibutanakonkaawaaketabeua.
Maninkeaorakinarokaaika a tia n roko I Kiribati aonikakoauaakakibwa a rang n urubwainakontaianaroka • Kimoantekaibuke (Ship rat) • Te bekabeka (Mealy bug) • Te nangomainaina (Spiraling whitefly) • Bwabwaibiitere (Taro beetle) • Ina iaonuanikai (Scale insect) • Nangonteuanikai (Fruitfly) • Bwatani Mai (Breadfruit rot)
Kimoantekaibuke (Ship rat) Teina: E roro n buraaun, abwakinbukina e ananaurikinakonabwakinrabwatana, e kona n roko n teabwaki ae 20cm Urubwai: E tenatenaiuaantaianniiaika a tuaiben Arokaaika e urubwainakoiai: Te niiao a konanaba n urubwaiinanontemwenga Kawaina n roko: rinanontekaibukekewanikibaaoribuakonkaakoake a uouotaki man teabateuananakonteuana
Te bekabeka (Mealy bug) Teina: Iaiiranakeburaeraenaaika a mainaina Urubwai: E temekaranintearoka Arokaaikaanarotaki: Banana, babaia, benekaaoarokaaika a uarerekemaeuia (vegetables)
Te nangomainaina (Spiraling whitefly) Teina: Bon aekakinteintenangoma e mainainaao e kibakibanaba, e bungibunnimoananikatobibiaaontebanikai E kukuneakiiaantenanbanikaiaorikingkana e riringa Ana urubwai: E temekaranintaianbanikaiaongkana ea rang korakoraao a bwatabaantearokaao n mate Arokaaika e kona n maeuiai:Banana, babaia, benekaaoarokaaika a uarerekemaeuia (vegetables)
Bwabwaibitere (Taro beetle) Teina: E roroao n raneaneaboranaao man matoatoa, 1.5-2.5cm abwakina Ana urubwai: E amwarake n bukintebwabwai, man tebwangabwangaaioao ea konan momokatebwabwai, n ongaao n aki tau ibukintekanaki Arokaaika e maeuiai: Bwabwai , taororoaotabioka Taaboaika a rootaki n anaurubwaitebiitere: Bon tiaon Tarawa (Teinainano & kaawanTeinaietatabeua) Angaaika e kona n rokoiai: Uotakinarokaaikaimai Tarawa , uouotakinaroka ma tanoia, aououotakintekamkamkaibukinkanantearoka
Ina iaonteuanikai (Scale insect) Teina: Ti tebotarakina ma inanteikaaika a uarereke, te man aetitebo ma iairabunankekatananaonabwa kanga teinteina. E kona n tarakibwatitebo e kirikiriiaonteuanikaiaomaanaikai a bon akinabakona n nakonako. Ana urubwai: E temekanabaranintearokaaongkana ea rang n mwaitiao e konanaba n rootauaantaianaroka Arokaaika a maeuiaona: BwabwaiaaouaanteNii Angaaika e kona n rokoiai: Uotakintaianarokakeuantearokaake a kamantia n maeuiai man tetaboteuananakonteuana
Bwata n Mai (Breadfruit rot) Teina: E roroiaonkunintemaiao ea rikirakenababuburana E momokatemaiao e aki tau ibukintekanaki Arokaaika e maeuiai: Ti temai are akeakorana Angaaika e kona n rokoiai: Man uotakinuaantemai are a tia n ituaki n teaoraki Abaaika a rotaki: E moan kaotimaiButaritariaongkai e a rootiiaba n teiterameangnakonteIteranuuka.
Tabeuakatotoiaonmaanaoaorakiaika a tuairokoi Kiribati……..ti bon riai n taratararaoi ! • Kinnongouraura ae tenamwaaka (Red imported fire ant) • Tinerante aba (Giant African snail) • BiiterenteNii (Coconut rhinoceros beetle)
Kinnongouraura ae tenamwaaka (Red imported fire ant) Tarakina: Bon titeboraoi ma tekinnongouraura, e kona n rokonteabwakiae 5 mm Ana urubwai: a kona n buraokinake n uruibwaibu n ran ke n uruateiti, a kona n buakaniabuninmaankeaika a tibwabungiakin arontebeekiketenan moa ke man nikiba, e kona n tenateaomataao man karikatekiritibutibu (titebo ma e mirakintebingita) Aabaake ea tia n rokoiai: Biiti, Kuam, Hawaii, Matiare, Nauru, Niukaretonia, Babuanukin, Samoa, Toromon, Tokelau, Tonga, Vanuatu & Wallis & Futuna Aangaake a kona n rokoiai: Rabanakoribuakonkaako, taiankaa, aobwainnanonteautikeamwarakeaotetano
Tineerante aba (Giant african snail) Teina: Te tinera ma e kona n rokonteabwaki ae 15cm. Iaiana man nikarikiteaineaotemwaaneirounama ngkana e nakarikiao e nakainnanoi man nikariki man 2 man aikakakaokoro. Temanntetineera e kona n karina 1000 tebunimoanikatoaririki. Ana urubwai: E amwarakeiaonkaai n aekaianakoniikotaki ma temai, bwabwaia, tabioka. Aabaaika ea tia n rokoiai: Matiare, Tonga, Tamoaaoai Federated States of Micronesia Aangaaika e kona n rokoiai: bunnimoanaribuakontetano, nim ma tenankaonteinanikaako, nim ma tenankaa
BiiterenteNii (Coconut rhinoceros beetle) Teina: E roro, iaikoronaao e matoatoaborana, 4cm abwakina Ana urubwai: Amarake n marewentenii, ngkana a otinakobaanteniiao a makorokoro E kauarerekeamaitinbaanteniiao e konanaba n kakerikakauaanaaomaeuraointenii Aba aika ea tia n rokoiai: Biti, Toromon, BabuaNukin, Tamoa, Tokerau, Kuam,Aotiteria Aangaaika e kona n rokoiai: Rabanakoibuakonkaako, kanantearokaaika a mka, bubu n taoaoarokaakeinanonnneia (pot plants)
Uouotakinarokanakoaonnabaaototokoanuouotakinte man/aoraki • Tera tebwai ae koriainikaraoiangkanaiaiarokam ae kokanuotianakon am abamwakoro? • ImwaainuotakinarokamnakoaonnabaaouotiarokamnakonteBotaki n ununikitebonginaimwainmwanangam • N rokonarokamao e nakaraoakitetutuonakonarokam. Iaiarokaaikaa nakona n kariaiakakiuotakiiaaoiaiarokaaika a naaki moa kariaiakakiiaanbukina are a kona n uouotate man. • A natiku am aroka n teUnunikiibukintekaitiakiaokaraoakinbebwanaketebebwa n kakoauabwa a tia n tuoakiarokamaoakeate man keteaoraki ae a uouotia. • Rookoanaiarokamimwainmwanangam • Tabentetiaununikiiaonabamwakorobwa e natuoiarokamao n tuoanababebwana • E nakaraoatekauoua n tutuotetiaununiki, imwiinanatutuoaokona n angaanababairebwa e kariaiauotakinarokamkeaki.
Bwaiaekakawaki: • TiakititabenteBotaki n Ununikikamanoanabara man rokonmaanaoaorakinaroka I abarabwa bon tabennabatebotanaomataaongaira n tatabemaniranako • Kokantaningakibwangkanaiaiaekakinmaankeaorakinarokaaikakokuba n boo ma ngaiaao n boou n am tarataraaotebwai ae koriai n karaoia, ribootinakon am Tia Ununiki are iaon am abamwakoro • Ribootininabakanganganakonarokam n mwengam are ko nori
Te uaia n ikarekebaiibukinkamanoanabaraaika a kakatekeaikai bon tetibwangaae moan tekakawaki.
Te kinnongoaebabobo man biriaitua Teina: E babobo n buraunao a rang n ananauwaena Ana urubwai: Urubwainakonkainamwarakeao man konanaba n urubwainakoiamaan n aronbunintenan moa ke man nikiba (a rotakiaiataratara) ngkana e katinakoaana ran aeboitin, aiaronnaba ma temwanaiae a kona n rotakiaiatarataraaotokinte tai a mate, ao man karikatekanganganabanakontemwenga n taintematurikinakoiaataeiaika a uarerekeaontetabo n amwarakengkana ea rang n rawata Abaaika a rotaki: AmerikanTamoa, Aotiteria, Te aono n Kuuka, Niukaretonia, Niutiran, BabuaNukin, Tamoa, Toromon, Toonga, Tuvalu, Wanuatu, Wallis & Futuna
TineikintekaiaeBuraun Teina: Kanga teinraoitetineiki ma e babobo n buraun Ana urubwai: e amwarake n uanikaiaokaairikiake a bon kona n rikinteaba Aabaaika ea rokoiai: Aotiteria, Kuam, Matiare, Palau, Toromon, Wallis & Futuna Angaaika e kona n rokoiai: Rabanakontewanikiba, kaakoake a uouotakintekaibuke, bao n mamananga I taariaoaitaiankaiaika a beibeti