Dos Markus Henriksson Sotilaslääketieteen Keskus

1. STM:n opas (2009:16) traumaattisten tilanteiden psykososiaalista tukea ja palveluita varten – kirkon rooli Markus Henriksson Ylilääkäri, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto; konsultoiva psykiatri, Sotilaslääketieteen Keskus Dos Markus Henriksson Sotilaslääketieteen Keskus

2. YETT-strategia (23.11.2006): OPM • Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan kansakunnan kykyä kestää turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Kriisinkestävyyttä ylläpidetään sosiaalisen eheyden, viestinnän, opetuksen, kulttuuri-identiteetin ja kulttuuriomaisuuden suojelun, hengellisen toiminnan, maanpuolustustahdon sekä kansalaistoiminnan avulla. • Opetustoiminnan ylläpitäminen • Kulttuuri-identiteetin vahvistaminen ja kulttuuriomaisuuden suojelu • Hengellisten palveluiden turvaaminen Dos Markus Henriksson

3. Mielenterveys onnettomuustilanteissa ja niiden jälkeen: yhteenvetoa tutkimustiedosta ja kansainvälisistä suosituksista • Hyvä pelastustoiminta, ensihoito, evakuointi, akuuttihoito, viiveetön käytännön apu ja oikeudenmukaiset korvausmenettelyt ovat keskeisen tärkeitä • Asianmukainen kriisiviestintä sekä omais- ja läheisyhteyksien järjestäminen on tärkeää • Onnettomuuksien uhrien on saatava puhua ja heitä on kuunneltava, mutta ketään ei pidä pakottaa puhumaan; apua on tarjottava aktiivisesti mutta ei tungettelevasti; jälkipuinti on tehtävä ”kontekstitietoisesti” • Vakavat akuutit stressireaktiot sekä traumaperäinen stressihäiriö on (etsittävä ja) hoidettava tehokkaasti • Lasten huollon kysymykset ratkaistava pitkäjännitteisesti • Rituaalit ja vertaistuki ovat tärkeitä Dos Markus Henriksson

4. Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, joka järjestetään järkyttävien (traumaattisten) tapahtumien ihmisiin kohdistuvien seuraamusten rajoittamiseksi ja tapahtuman aiheuttaman psyykkisen stressin seuraamusten torjumiseksi ja lievittämiseksi. Psykososiaalinen tuki ja palvelut voidaan karkeasti jakaa psyykkiseen tukeen, sosiaalityöhön ja –palveluihin sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja muiden uskonnollisten yhteisöjen tarjoamaan hengelliseen tukeen. Jälkipuinti on vain yksi psykososiaalisen tuen työmuoto, jota sovelletaan tilannekohtaisesti. Dos Markus Henriksson

5. Mikä on traumaattinen tapahtuma ? Minkälaisia ovat ne traumaattiset tapahtumat, joiden yhteydessä ja jälkeen tarvitaan ammatillisesti järjestettyä psykososiaalista tukea ja palveluita ? Onko näillä kysymyksillä merkitystä ? Yksiselitteistä, kaikkiin tilanteisiin sopivaa määritelmää sille, mitkä ovat (ja mitkä eivät ole) traumaattisia tapahtumia ei ole. Kuitenkin traumaattisia tapahtumia aivan varmasti on olemassa. Sellaisia traumaattisia tapahtumia, joissa ”normaaliajan” palvelut ja niiden järjestelyt eivät riitä, on myös aivan varmasti olemassa. Suunnittelun on perustuttava joihinkin skenaarioihin ja toiminnan johonkin tilannekuvaan, vaikka ne ovat puutteellisia ja muuttuvia. Dos Markus Henriksson

6. Kriisi-intervention periaatteita • Kuuntele; edusta rauhallisuutta, järjestystä ja elossa olemista; älä vähättele • Anna selkeätä informaatiota tilanteenmukaisin annoksin • Käytä konkreettisia apuvälineitä • Yhdistä ihmisiä toisiinsa • Älä tue muiden syyttämistä • Hyväksy rajallisuutesi Dos Markus Henriksson

7. Psykososiaalinen tuki ja palvelut: aiempia STM:n asiakirjoja • Kriisitilanteiden mielenterveystyön asiantuntijaryhmän esitys 1993 • Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut 1998 • Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuuksissa 2006 • Sosiaalitoimen valmiussuunnitteluopas 2008 Dos Markus Henriksson

8. POTHNK Psykososiaalisen tuen ja palveluiden työryhmä (2007 – 2009): tehtävänä STM:n ao. ohjeistuksen päivitys ja parannusehdotukset Dosentti, ylilääkäri Markus Henriksson (Valvira & SOTLK) pj. Ylitarkastaja Anne Hujala (STM) Psykologi Tuula Hynninen (Joensuun yliopisto) Erityisasiantuntija Päivi Muma (Vantaan kaupunki)) Psykiatrian toimialueen joht. Timo Männikkö (KSSHP) Dosentti, psykologi Salli Saari (YTHS) Lääninlääkäri Jari Vepsäläinen (ISLH) LT, erikoislääkäri Tanja Laukkala (Duodecim & SOTLK) siht. TT Martti Esko (Kirkkohallitus) Ylilääkäri Liisa Viheriälä (HUS LNS) (+ hallitussihteeri Lotta Silvennoinen STM) Dos Markus Henriksson

9. Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut: Opas kunnille ja kuntayhtymille (STM 2009:16) Sisällys • Traumaattiset tilanteet ja traumaattisen kriisin kulku; toimintamallit eri vaiheissa • Psykososiaalisen tuen järjestämisen toimijat, toiminta ja johtaminen • Viranomaisvastuun periaate; valmiussuunnittelu • Paikallinen taso • Alueellinen taso • Valtakunnallinen taso • Kirkko; SPR, SMS, muut • Toiminta suuronnettomuuksissa • Viestintä • Jälkihoito - Pidemmän aikavälin tuki • Lasten ja nuorten tuen erityispiirteet • Tuki ja palvelut paiväkodeissa ja oppilaitoksissa • Tuki ja palvelut työpaikoilla • Etniset, kulttuuriset ja uskonnolliset näkökohdat • Kustannuskysymyksiä • Lainsäädäntö • Kansainväliset verkostot ja suositukset • Liitteet (mm. terminologia, verkko-osoitteita, koulutussuositus) • HUOM. KEHITTÄMISEHDOTUKSET ERILLISENÄ ASIAKIRJANA (STM Selvityksiä 2009:41) Dos Markus Henriksson

10. Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut (STM Opas 2009:16): perusperiaatteita • Onnettomuuksien välitön psykososiaalinen tuki ja palvelut ovat ensisijaisesti terveydenhuollon koordinaatiossa – sosiaalitoimen toiminta ja palvelut ovat kuitenkin keskeisiä ja välttämättömiä; paikallisesti voidaan sopia sosiaalihuollon koordinaatioroolista; ensihoitopalvelulla on vastuu ”linkittämisestä” palveluihin • Psykososiaalinen tuki on moniammatillista toimintaa, jossa ammattihenkilöinä tarvitaan lääkäreitä, psykologeja, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, kirkon (kirkkojen) työntekijöitä ja tilannekohtaisesti muitakin • Suuronnettomuustilanteen välitön psykososiaalinen tuki on lääkintäjohtajan alaista toimintaa • Ns. kolmannen sektorin toimijat (SPR ym.) ovat erittäin tärkeitä, mutta he toimivat viranomaisten koordinaatiossa (”tilaaja – tuottaja” - malli) kuten kirkollinenkin sektori soveltuvin osin • Tuen ja palveluiden on oltava osa valmiussuunnitelmia ja niiden harjoittelua Dos Markus Henriksson

11. Psykososiaalisen kriisituen porrastus 1: oma apu, “itsehoito” 2: lähiyhteisön tukiverkosto 3: peruspalvelut/lähipalvelut 5: kriisipalvelut ja kirkko edellisten tukena 6: psykiatrinen erikoissairaanhoito 7: traumapsykoterapia ja erikoisyksiköt Dos Markus Henriksson

12. Psykososiaalinen tuki ja palvelut järjestetään (kuten asiat yleensäkin sosiaali- ja terveydenhuollossa): • paikallisen tason (= terveyskeskuksen ylilääkäri kunnanjohtajan alaisena tai erikseen sovittuna sosiaalihuollon esimies) johdolla, kun tapahtuma on paikallinen ja paikalliset johtamisvoimavarat riittävät; pienet kunnat tarvitsevat kuntayhteistyötä • alueellisen tason (= sairaanhoitopiirin nimeämä johto) johdolla, kun tapahtuma on koko aluetta koskeva tai kun niin laaja, että paikalliset voimavarat eivät riitä • valtakunnallisen tason johdolla (= STM tai sen nimeämä ERVA-alue), kun tapahtuma on valtakunnallinen Dos Markus Henriksson

13. Psykososiaalisen tuen ja palveluiden paikallisen tason rakentaminen kriisiryhmien avulla on perusteltua: • pitkäjännitteisyys • valmiussuunnittelu ja –harjoittelu • verkostoituminen • sopivien henkilöiden valinta • koordinoitu koulutus ja työnohjaus • verkostoituminen • pitkän aikavälin kustannukset (?) Dos Markus Henriksson

14. Tiedottaminen onnettomuuksista • Onnistunut kriisitiedottaminen ehkäisee ja poistaa huhuja sekä edistää vaaratilanteiden asianmukaista hoitamista. • Onnettomuuksista ja kuolemantapauksista tiedon hankkiminen ja tiedottaminen edellyttää erityistä hienovaraisuutta. • Uhrien haastatteleminen tai kuvaaminen ei saa lisätä heidän tai heidän läheistensä kärsimystä; uhreille ja kansalaisille on aktiivisesti kerrottava, että haastatelluksi tuleminen on vapaaehtoista • Toimittajan on hankittava tietonsa avoimesti ja rehellisin keinoin. • Onnettomuuksien uhrien kuvien julkaisemisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. • Salassa pidettäviä tietoja ei saa paljastaa; omaisille tiedot ensin • Suuronnettomuuksien yhteydessä on perustettava tiedottamisyksikkö; myös nettitiedottaminen on keskeistä Dos Markus Henriksson

15. Tiedottaminen onnettomuuksista: vastuullisen uutisoinnin tunnusmerkkejä • Annetaan asiallista tietoa siitä, miten ihmiset yleensä reagoivat järkytystilanteissa • Tarjotaan tietoa avunsaantimahdollisuuksista • Vältetään dramaattisen ja rikollisen teon vaikutuksia dramatisoivan kuva-aineiston julkaisemista • Muokataan sisältöä kohderyhmän mukaan: esim. lasten TV- katseluaikojen huomioiminen • Surraan menetyksiä, myös rikoksen tekijän elämän menetystä, mutta ilman ”surupornoa” • Uutisoidaan ihmisten toipumisesta myös myöhemmin Dos Markus Henriksson

16. Kriisien ja onnettomuuksien ammattilainen: kun teet viestintäsuunnitelmaa, muista, että • Onnistunut kriisitiedottaminen ehkäisee ja poistaa huhuja sekä edistää vaaratilanteiden asianmukaista hoitamista. • Median työ on välttämätöntä myös viranomaisten oman tilannekuvan muodostamiseksi • Suomen perustuslaissa on säädetty sananvapaudesta • Elämme (osittain säädellyssä) markkinataloudessa • Toimittajat tarvitsevat asiallisia työskentelyolosuhteita • Myös toimittajien toiminnasta lähtee nopeasti vääriä huhuja • Toimittajatkin tarvitsevat ruokaa, juomaa ja joskus kriisitukea paikalla • Nuorille ja nuorille aikuisille (tulevaisuudessa kaikille?) tärkein media on ns. sosiaalinen media (verkko, twitter ym.) Dos Markus Henriksson

17. Kehittämisehdotuksiamme (STM Selvityksiä 2009:41) • Psykososiaalisen tuen ja palveluiden harjoittelu valmius- ja onnettomuusharjoituksissa • Tietosuojakysymysten jatkotarkastelu • Kriisiviestintäkoulutusta ja yhteistyötä kriisityöntekijöille ja viestinnän ammattilaisille • Verkostomallinen tutkimus- ja kehittämiskeskus; sen tukikohdan perustaminen THL:een • Kiinteämpi yhteistyö STM:n ja OPM:n (alojen) välille • Työterveyshuollon roolin selkiyttäminen; TTL mukaan yhteistyöhön • Kehitetään kriisipsykoterapian koulutusohjelmia • Psykososiaalisen tuen ja palvelujen aseman selkiyttäminen tulevassa terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa • Pysyvä asiantuntijatyöryhmä STM:n valmiuspäällikön alaisena tukemaan psykososiaalista tukea ja palveluja valtakunnallisesti

18. STM:n ohjeistus (2009) traumaattisten tilanteiden psykososiaalista tukea ja palveluita varten: Keskustelua/kysymyksiä? www.stm.fi/julkaisut Dos Markus Henriksson Sotilaslääketieteen Keskus