Vihreys rakennetussa ympäristössä -kansanterveydellisiä ja -taloudellisia näkökulmia

1. Vihreys rakennetussa ympäristössä -kansanterveydellisiä ja -taloudellisia näkökulmia Kalevi Korpela Professori, kalevi.korpela@uta.fi http://www.favoriteplace.info/Korpela_Kalevi.htm Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö / psykologia

2. Alankomaalaiset ja brittiläiset laajat tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän asuinalueella on viheraluetta 1-3 km:n säteellä kotoa, sitä • parempaa on koettu terveys • vähäisempää on sairastavuus 24 sairausluokasta 15:ssä tämä yhteys näkyi, mm. sepelvaltimotaudissa, depressiossa ja ahdistuneisuudessa, astmassa, migreenissä ja diabeteksessa. • vähäisempää on kokonais- ja sydän- sekä verisuonitautikuolleisuus.

3. Willis & Crabtree (2011) • Viherympäristöt vaikuttanevat sairastavuuteen ja kuolleisuuteen vähentämällä stressiä, lisäämällä liikuntaa ja sosiaalisuutta sekä vaikuttamalla ilman laatuun. • Lisääntynyt liikunta vähentäisi erityisesti • sepelvaltimotautia • aivoverenkiertohäiriöitä • suolistosyöpiä.

4. Willis & Crabtree (2011) • Kun arvioidaan liikkumattoman / vähän liikkuvan (sedentary) väestön osuudeksi 23% miehistä ja 26% naisista, Isossa-Britanniassa on liikunnan puutteesta johtuvana • 22 992 ennenaikaista/ylimääräistä (excess) kuolemaa sepelvaltimotaudin takia • 6093 ennenaikaista kuolemaa aivoverenkiertohäiriön takia • 2069 ennenaikaista kuolemaa suolistosyövän takia

5. Willis & Crabtree (2011) • Jos viheralueiden avulla houkutellaan yksi (1) prosenttiyksikkö väestöstä liikkumaan (eli liikkumattomia on 22% miehistä ja 25% naisista), sen avulla säästetään 1063 ihmishenkeä, jotka muutoin olisivat kuolleet ennenaikaisesti em. syistä. • Table 13.2

6. Willis & Crabtree (2011)

7. Willis & Crabtree (2011) • Jos oletetaan, että yli 75-vuotiaat eivät kuitenkaan yltäisi suositeltuun liikkumismäärään (väh. 30 min. päivässä 5-7 krt. viikossa), säästö olisi 343 ihmiselämää vuodessa.

8. Willis & Crabtree (2011) • Vastaavat luvut sairastavuuden osalta: Jos viheralueiden avulla houkutellaan 1 prosenttiyksikkö väestöstä liikkumaan (eli liikkumattomia on 22% miehistä ja 25% naisista), sen avulla vältetään • 14 414 sairastumista sepelvaltimotautiin, • 445 aivoverenkiertohäiriötä ja • 137 sairastumista suolistosyöpään.

9. Ennenaikaisten kuolemien ja sairastavuuden ehkäisemisen rahallinen arvoWillis & Crabtree (2011)

10. Esim. Iso-Britannian hallituksen laskelmat perustuvat mm. estettävän kuolemantapauksen arvoon (value of a preventablefatality, VPF), joka on tieliikennekuoleman osalta 1,3 miljoonaa puntaa. Table 13.4 Hinta-arvio sisältää ihmiskulut, menetetyt ansiot/tulot ja terveydenhoitokulut. Ihmiskulut voivat olla mm. halu maksaa vakuutusta riskin varalta, vähentää riskiä; perustuvat WTP, willingness-to-pay -tutkimuksiin

12. Willis & Crabtree (2011) • Em. luvut ovat suuntaa-antavia viheralueiden lisäämisestä johtuvan liikunnan lisääntymisen ja säästyvien ihmishenkien tapauksessa, koska VPF-arvot (jotka perustuvat ihmisten halukkuuteen maksaa) vaihtelevat riskin laadun mukaan. • Se, missä määrin ihmiset ovat valmiita maksamaan riippuu riskille altistumisen säätelyn mahdollisuuksista, riskin näkyvyydestä mediassa, kuolemantapausten vuosimäärästä, riskin ikäspesifisyydestä jne.

13. Willis & Crabtree (2011) Table 13.5 • Yhden prosenttiyksikön vähennys liikkumattomassa väestönosassa tarkoittaa 1,4 miljardin punnan vuosittaisia säästöjä vähentyneen sairastavuuden ja kuolleisuuden ansiosta. • Tämä tarkoittaa kunkin liikkuvaksi saadun hlön osalta keskimäärin 2423 punnan säästöjä vuodessa. • Jos yli 75-vuotiaita ei lasketa, säästöt ovat 479 miljoonaa puntaa.

14. Willis & Crabtree (2011)

15. Willis & Crabtree (2011) • Erään toisen laskelman mukaan, kun suhteutetaan säästöjä liikunnassa saatujen vammojen hoitokuluihin, saavutetaan ainakin 500 miljoonan punnan nettohyöty vuosittain. • Tosin viheralueilla varsinkin vanhemmilla ikäluokilla yleisin liikuntamuoto on kävely, jossa vammautuminen melko vähäistä, joten nettohyöty voi olla suurempi.

16. Onko näyttöä siitä, että liikkumattomia saataisiin houkuteltua liikkuviksi viheralueiden avulla?

18. COSTE39 –kirja deVries ym. 2011 Viherympäristöjen, erityisesti puistojen läheisyys, saavutettavuus ja miellyttävyys näyttää nykytiedon valossa lisäävän liikunnan määrää eri ikä- ja sosiaaliryhmissä. Tutkimustulokset eivät täysin ristiriidattomia; joissakin tutkimuksissa yhteys löytyy (näitä eniten!), harvemmissa ei. Valikoitumisefektiä (rikkaat, liikkuvat ja hyvinvoivat asuvat lähempänä viheralueita) vaikea kontrolloida.

19. Viheralueet tärkeitä kansanterveydelle liikunta-aktiivisuuden lisääntymisen kautta. Terveyskäyttäytymisen muuttamiseksi ja erityisesti liikunnan määrän lisäämiseksi väestössä rakenteelliset, siis ympäristön rakenteeseen liittyvät (ja lainsäädännölliset) keinot ovat tehokkaampia (ja luultavasti enemmän terveyden tasa-arvoa lisääviä) kuin laajat tiedottamiskampanjat tai yksilöllinen neuvonta.

20. Godbey & Mowen (2010) National Park and Recreation Association (USA): The benefits of physical activity provided by park and recreation services 8-12-v. lapsilla 1% lisäys lähiviheralueissa tarkoittaa n. 1,2% - 1,4% lisäystä liikunnassa. Jos asuinalueella paljon viheralueita, asukkaan tn liikkua on kolminkertainen verrattuna vähäiseen viheralueen määrään (Ellaway ym., 2005)

21. Metsäntutkimuslaitoksen tekemä kyselytutkimus Helsingistä (N=367; Neuvonen, Sievänen ym. 2007) ja sen pohjalta tehty mallinnus osoitti, että viheralueen etäisyyden kasvaessa käyntiuseudet ja kävijämäärät vähenevät: jos asuinalueella on 60% viheraluetta alle 500 metrin päässä kotoa, odotettavissa olevat käyntiuseudet ovat 4,1-4,4 krt. viikossa. Odotettu kävijämäärä on 70% asukkaista. Jos taas viheraluetta on 30% ja se on 2 km:n päässä kotoa, käyntiuseus putoaa 2 kertaan viikossa ja kävijämäärä 44%:iin alueen asukkaista.

22. Neuvonen, Sievänen ym. 2007

23. Godbey & Mowen (2010) National Park and Recreation Association (USA): The benefits of physical activity provided by park and recreation services • $10 panostus / hlö / vuosi viheralueisiin tarjoaisi merkitsevän lisäyksen fyysiseen aktiivisuuteen (lisää liikunta-aikaa / vko); pohjana lukiolaisilla tehty tutkimus. • Vrt. $60-70 hlökohtainen treeniohjaaja, $100 lääkärikäynti tai $8000 /hlö / vuosi terveydenhoitoon.

24. Godbey & Mowen (2010) National Park and Recreation Association (USA) • Lisäpanostus tarkoittaa enemmän viher- ja virkistysalueita, niiden parempaa ylläpitoa ja liikunnallisia ohjelmapalveluita. • Mitä lähempänä ja helpommin päästävä puisto / viheralue on, sitä enemmän se lisää liikunnan määrää eri ikäryhmissä. • Viheralueella tulisi olla monipuolisia ja liikuntaa tukevia mahdollisuuksia.

25. Psykologisten hyötyjen osalta ei edellä olleita vastaavia analyyseja vielä voida tehdä, koska Willisin ja Crabtreen (2011) mukaan ei ole tutkimustietoa halukkuudesta maksaa esim. vähentyneestä psyykkisen sairauden riskistä tai lisääntyneestä toipumistodennäköisyydestä psyykkisistä häiriöistä.

26. Tätä voidaan mielestäni tehdä epäsuorasti: on tietoa viherympäristöaktiviteettien vaikutuksesta mm. depressioon ja on tuoretta tietoa mielenterveyshäiriöiden ehkäisemisen taloudellisista vaikutuksista (Knapp ym., 2011)

27. Depression ja ahdistushäiriöiden seulonta ja kurssitus työpaikalla • Seuraavassa on mallinnus (säästöt terveydenhoitokuluissa ja yrityksen kuluissa: poissa- ja läsnäolosta johtuvat), jossa 500 hlön yrityksessä täytetään depressioseula (= kysely) ja riskiryhmälle tarjotaan kognitiivisen käyttäytymisterapian mukainen kuuden kerran kurssi, joka kestää 3 kk. • Oletuksena on, että kurssi lisää työssäoloa 2,6 tuntia viikossa, vaikutus näkyy 9 kk kurssin jälkeen ja säästyy 27 poissaolopäivää / vuosi.

28. Knapp ym. (2011). Miinusmerkki tarkoittaa säästöä

30. Tutkittiin, miten kognitiivinen käyttäytymisterapia vaikuttaa depression oireiden lievenemiseen (remissioon) sovellettuna eri ympäristöissä: luontoympäristössä kasvipuutarhassa (arboretum), sairaalassa ja kontrolliryhmässä. • 63 kahden psykiatrin diagnosoimaa yliopistosairaalan depressiopotilasta (majordepressivedisorder) osallistui: 23 metsäryhmään, 19 sairaalaryhmään ja 21 outpatient kontrolliryhmään. • Kaikilla potilailla oli lääkehoito 3 kuukauden ajan ennen kokeen alkamista; oireet eivät olleet lieventyneet remissiovaiheeksi eikä Hamilton RatingScale for Depression (HRSD) –pisteet (> 25) olleet muuttuneet 2 vkon aikana ennen koetta.

31. Hong-Reung metsäarboretum, Soul, Etelä-Korea

32. Hong-Reung metsäarboretum 440 000 m2, esillä 20 000 kasvia

33. Hong-Reung metsäarboretum, Soul

35. 4-viikkoisen kokeen aikana potilaiden lääkehoito jatkui muutoksitta. • Henkilöt osallistuivat neljän vkon ajan kerran viikossa 3 tuntia. • Terapiakokoontumisen aikana pyrittiin puutarhassa kävelyn ja puita koskevien tarinoiden jälkeen pohtimaan omia ongelmia ja niissä olevia kognitiivisia vääristymiä. Lisäksi tehtiin mindfulness-meditaatiota keskittymällä hengitykseen, tuuleen ja ääniin. Kolmantena pyrittiin lisäämään positiivista mielialaa keskustelemalla kiitollisuudesta muille ja omien vahvuuksien käyttämisestä. • Sairaalahuoneessa katseltiin huoneen esineitä tai ikkunasta ja kuviteltiin jotakin miellyttävää meditaatiossa. • Kontrolliryhmä sai normaalin outpatient managementin eli ohjausta ja neuvontaa.

36. Mittareina HRSD (sis. myös fyysisiä oireita) , MADRS (psykologiset oireet), BDI (Beck’s depression inventory), SF-36 sekä sykevaihtelu (HRV) ja syljen kortisoli.

38. Sekä fyysiset (HRSD) että psyykkiset oireet (MARSD) paranivat eniten arboretumryhmässä • SF-36 eli yleisen terveydentilan itsearviossa ei ollut eroja.

39. Oireiden lieventymistä (remissiovaihetta) osoittavien hlöiden (HRSD <7) määrä suurempi (14 hlöä) kasvipuutarharyhmässä kuin sairaala- (4 hlöä) tai kontrolliryhmässä (1 hlö)

40. Vain metsäpuutarharyhmällä stressin määrä (kortisoli) oli vähäisempi ohjelman jälkeen kuin sitä ennen.

41. Puut, ilman saasteet ja sydäntaudit • Nowak ym. (2006). tutkimuksessa laskettiin että Yhdysvaltojen kaupunkipuut poistavat 711 000 metric tonnia = 711 miljoonaa kiloa ilmansaasteita vuodessa. • Tämän poiston rahallinen arvo on 3,8 miljardia dollaria. Tällä tarkoitetaan arvioitua yhteiskunnalle koituvaa saasteiden hintaa, jota ei ole sisällytetty saastetta tuottavien tuotteiden tai palvelujen markkinahintaan.

42. Saasteista mitattiin otsoni O3, alle 10 μm pienhiukkaset, typpidioksidi (NO2), rikkidioksidi (SO2) ja hiilimonoksidi eli häkä (CO). • Esim. Washington DC:n kohdalla luvut olivat 558 000 kg ja 2,85 miljoona dollaria. Puulajit eroavat siinä, missä määrin parantavat tai jopa huonontavat ilman laatua (Willis & Crabtree, 2011)

43. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että ilman pienhiukkaset lisäävät todennäköisyyttä kuolla tai joutua sairaalahoitoon sepelvaltimotaudin takia (Lanki ym., 2008). • Brittiläisessä arviossa v. 2004 laskettiin, että yli 2 hehtaarin kokoisten metsien ilman saasteiden poisto vähensi näistä johtuvia ennenaikaisia kuolemia 5-7 kpl./ v. ja sairaalajaksoja 4-6 kpl./ v. Näistä saatava säästö olisi n. 900 000 puntaa vuodessa.

44. Arvioitiin myös, että tätä pienemmillä viheralueilla voisi olla vielä suurempi vaikutus, koska alueiden reunalla olevat puut poistavat enemmän saasteita kuin sisäosissa olevat. Lisäksi pienemmät viheralueet ovat usein lähempänä kaupunkilaisia, saastelähteitä ja kaupunkien sisäosia.

45. Godbey & Mowen (2010) National Park and Recreation Association (USA) Viheralueiden ilmaisuudessa tärkeä arvo: niiden käyttö näyttäisi lisääntyvän taloudellisen laman aikana varsinkin lapsiperheissä (The Trust for Public Land, 2009): v. 2009 USAssa lapsiperheissä • 30% käytti enemmän kuin aiempana vuonna • 60% saman verran • 10% vähemmän kuin aiempana vuonna

46. Kiitos!

47. Godbey & Mowen (2010) National Park and Recreation Association (USA) Toimintapolitiikat: • Ohjeistukset riittävän lyhyistä välimatkoista viheralueille • Ohjeistukset aukioloajoista • Puistojen , asuin- ja työpaikkojen välisten yhteyksien ja väyläverkostojen luominen/kehittäminen • Uudet rahoitustavat • Tiedotuskampanjat • Terveys-, puisto- ym. sektoreiden yhteistyö • Koulutus

48. Ruotsalainen tutkimus 4,5 - 6,5-vuotiailla (n = 197) esikoululaisilla. Vertailtiin 11 Tukholman alueen esikoulua. • Pihoilla, joissa oli puita, pensaikkoja ja epätasaisuutta lapset liikkuivat keskimäärin 20% enemmän (21,5 askelta/min.) askelmittarilla (pedometri) mitattuna kuin niissä, joissa ei ollut (17,7 askelta/min.). Lisäksi he saivat selvästi vähemmän UV-säteilyä.

49. Viherympäristöjen liikuntaa lisäävässä vaikutuksessa on erotettava Omaehtoinen käyttö, joka ei edellytä yhteiskunnalta lisäinvestointeja. Tässä saatavuus (etäisyys viheralueelle) ja viheralueiden ominaisuudet (vetovoimaisuus, esteettisyys verrattuna muihin tarjolla oleviin liikuntamahdollisuuksiin, turvallisuus) vaikuttavat. 2. Liikuntaohjelmat ja saatavuuden parantaminen

50. Suomalaisista 95% harrastaa lähiulkoilua luonnossa kodin lähialueilla (LVVI 2000, Metla). Lähiulkoilua on keskimäärin 167 krt. / v. eli lähes joka toinen päivä. Valtaosa (71%) lähiulkoiluun käytetyistä luontopaikoista on kävelyetäisyydellä. Kolmannes lähiulkoilusta on kävelyä. Kävelylenkkeilyä harrastaa kaksi kolmesta suomalaisesta.