110 likes | 353 Views
The Global Burden of Disease. Maailman Pankki 1990: Depressio aiheuttaa 4. suurimman sairaustaakan (DALYn) maailman v?est?lle ja nousee 2. suurimmaksi vuoteen 2020 menness?Havainto toistettiin my?hemmin useissa maissaVuonna 2000 depression t?rke? merkitys on edelleen sama (Ustun ym. 2004)Ruotsi:
E N D
1. Masennus yhteiskunnan haasteena vai taakkana ? Jouko Lönnqvist
LKT, professori
Kansanterveyslaitos
Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
2. The Global Burden of Disease Maailman Pankki 1990: Depressio aiheuttaa 4. suurimman sairaustaakan (DALYn) maailman väestölle ja nousee 2. suurimmaksi vuoteen 2020 mennessä
Havainto toistettiin myöhemmin useissa maissa
Vuonna 2000 depression tärkeä merkitys on edelleen sama (Ustun ym. 2004)
Ruotsi: Depressio on 6.6% miesten ja 10.9% naisten kokonaissairaustaakasta korostuen ammattitaidottomilla naisilla (18.5%)
3. Mielenterveys Suomessa:Terveys 2000 Väestön oiretaso ei ole kasvanut vuodesta 1980 vuoteen 2000
20-25%:lla väestöstä on edelleen runsaasti psyykkisiä oireita
Diagnosoitavia mielenterveyden häiriöitä on meillä samassa määrin kuin muissakin läntisissä väestöissä: depressio 6%, alkoholiriippuvuutta 5%, ahdistuneisuushäiriöitä 3-5%, psykooseja 3%
Vakavaa työuupumusta on vähän (3%),
mutta lievää on runsaasti (25%)
4. Depression asema Suomessa Depression yleisyys sama kuin muualla, vakavaa masennustilaa vuodessa 5%
Havaitseminen, diagnostiikka ja hoito paranee, mutta depressio on edelleen alihoidettu
Depression Käypä Hoito –periaatteet 2004
Alueelliset depressio-ohjelmat
Depressiolääkkeiden käyttö noussut vuodesta 1994 vuoteen 2004 kaksinkertaiseksi
2004: 316 000 henkilöä sai sv-korvausta, miehistä 4.5%, naisista 7.6%
5. Hoitamaton depressiotulee kalliiksi Elämänlaadun menetys on depression osalta Suomessa Terveys2000 –tutkimuksen ennakkotietojen mukaan noin 10% ja ahdistuneisuushäiriöiden osalta noin 5% kaikkien kroonisten sairauksien aiheuttamasta menetyksestä (QALY)
Sairauspäivistä depressioperusteisia 15%
Eläkkeistä depressiosta johtuvia yli 20%
6. Depressio ja työkyky: Stewart et al. JAMA 2003:289:3135 Depressiivinen työntekijä tekee yhden työpäivän viikossa vähemmän kuin ei-depressiivinen ilman että sairauspoissaoloja on lainkaan huomioitu (5.6t vs. 1.5t per viikko)
Kustannukset syntyvät alentuneesta toimintakyvystä (lost productive time)
Vakavan masennustilan osuus puolet
Vain alle 30% saanut hoitoa
Työnantajalle koituisi Suomen oloissa noin 600 miljoonan euron ylimääräinen kustannus
7. Mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyseläkkeen syynä Masennusdiagnoosilla myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kaksinkertaistui 1990-luvulla samaan aikaan, kun työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismäärä vähentyi
Vuonna 2003 mielenterveyseläkkeistä 49% myönnettiin masennusdiagnoosilla
Depression yleisyys ei ole kuitenkaan lisääntynyt väestössä
Eikö depressiivisenä voi enää selviytyä työelämässä?
8. Kansliapäällikkötyöryhmän suositukset (Lehto ym. 2005) Ongelmien ehkäiseminen tukiohjelmien avulla
Varhainen puuttuminen työpaikan ongelmiin
Sairauslomalta palaamista edistävän vaihemallin rakentaminen
Pitkittyneen, yli 3kk kestäneen sairasloman jälkeen tarvittavat erityistutkimukset ja toimenpiteet hoitotakuun mukaisesti
Depression Käypä Hoidon periaatteiden juurruttaminen sairaanhoitopiireissä
Jatkotoimenpiteet erillisessä työryhmässä
9. Depressiolle altistuminen
Elämäntapahtumien yhteisvaikutus ja pitkittynyt stressi, MYÖS TYÖELÄMÄSSÄ, estävät luontaisen palautumis- ja uudistumiskykymme ja altistavat meitä depressiolle, etenkin jos olemme depressioon geneettisesti tai kehityksellisesti altistuneita.
10. Masennuksen ehkäisy Uusimman meta-analyysin (Jane´-Llopis ym. 2003) mukaan preventiolla saadaan aikaan 11% parempi tulos kuin verrokkiryhmässä (yht. 69 ohjelmaa)
Kaikkiin kohdistuvan yleisohjelman ja kohdennettujen riski-ryhmä-ohjelmien yhdistäminen suositeltavaa
Riittävä intensiivisyys (yli 8x) sekä tiedon ja taidon yhdistäminen tarpeen
Maallikkoja voidaan käyttää, mutta yhdessä asiantuntijoiden kanssa
11. Depression käypä hoito 2004 Akuuttihoito: masennuslääkkeet ja psykoterapia ovat spesifejä ja yhtä tehokkaita hoitomuotoja lievissä sekä keskivaikeissa depressioissa
Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää antidepressiivistä lääkehoitoa
Psykososiaalisen tuen tarjoaminen kuuluu hoidon keskeisiin tehtäviin