Yleisen kielitieteen peruskurssi

1. Yleisen kielitieteen peruskurssi Cyk 110 Sl 06 Laury

2. Kielen kuvaus –tehtävästä (lisäopintopisteet) • Tehtävänä on kuvata jonkun opiskelijalle ennestään tuntemattoman kielen foneettinen, fonologinen, morfologinen ja syntaktinen järjestelmä sekä sen demografisia ja yhteiskunnallisia piirteitä sekä kontakteja muihin kieliin • Tehtävän voi suorittaa ryhmätyönä (esim. eri osa-alueet voi jakaa ryhmän eri jäsenille) – lopullisesta tuotteesta käy ilmi, miten työ jaettiin. • Tässä vaiheessa voi jo muodostaa ryhmän ja käydä kirjastossa tutustumassa referenssikielioppeihin • Referenssikielioppi (reference grammar) on jonkun kielen tieteellinen kuvaus lingvistien tarpeisiin • Projektin onnistuminen riippuu osaksi lähteenä käytetyn kieliopin luonteesta!

3. Kotitehtävät 2. 1. i æ s u vokaaleja 2. pʰ n m w bilabiaaleja pʰ n m w sonorantteja • ʤ ʃ s ʒ frikatiiveja ʤ ʃ s ʒ postalveolaareja • a ɔ u æ väljät ja puoliväljät [-supp.] ɑ ɔ u æ takavokaaleita • b g k d soinnillisia klusiileja • f s z ʃ soinnittomia frikatiiveja f s z ʃ sibilantteja

4. tʰ pʰ t d soinnittomia klusiileja tʰ pʰt d alveolaareja • i æ y u etuvokaaleja i æ y u suppeita vokaaleja • βð ɸ ɣ soinnillisia frikatiiveja • e ɔ ɛ ɪ höllät vokaalit e ɔ ɛ ɪ etuvokaaleja (laveita) e ɔ ɛ ɪ välisiä vokaaleja

5. Wichita • [kʷ] on labiaalistunut, mutta silti velaarinen (koko artikulaatio ei muutu) • nasaalien ja labiaalisen klusiilin puuttuminen on epätavallista (joskin vel. klus. on labiaalistunut!) • vokaalitilaa ei ole maksimoitu (etinen järjestelmä, vrt. konsonantteihin) • Huom. Vokaalit ovat etisiä, konsonantit taas eivät

6. Kertausta – foneemin ja allofonin käsite • Foneemi • äännetyyppi (’äänneperhe’) tietyssä kielessä • Merkitystä erotteleva, kontrastiivinen distribuutio • [bɑɹkɪŋ] vs. [pʰɑɹkɪŋ] • kielen puhujille foneemin eri muunnokset, allofonit ’sama’ äänne • Allofoni • foneemin allofonien distribuutio riippuu foneettisesta ympäristöstä (esim. ru. [ø] > [ɶ] / _ r) • Distribuutiona täydennysjakauma (missä toinen esiintyy, toinen ei koskaan esiinny)

7. Täydennysjakauma (komplementaarinen distr.) ja oppositio (distinktiivisyys) (kertausta) • englannissa: [pʰ] [p] ovat saman foneemin allofoneja • hindissä: /pʰ/ /p/ kuuluvat eri foneemeihin /pʰəl/ ‘hedelmä’ /pəl/ ‘hetki’ /kapi/ ‘kopio’ /kapʰi/ ‘suuri’ • englannissa [pʰ] esiintyy painollisen tavun alussa, [p] taas ei koskaan • Äänteet ovat täydennysjakaumassa • missä toinen esiintyy, toinen ei koskaan esiinny • distribuutio on ennustettavissa • äänteet ovat saman foneemin allofoneja • vaihtelemalla ei saa aikaan eri sanoja

8. Hindissä samat äänteet kuuluvat eri foneemeihin • niiden distribuutio on päällekkäinen, kontrastiivinen • kumpikin voi esiintyä samassa ympäristössä kuin toinen • esiintymät eivät ole ennustettavissa • löytyy minimipareja

9. Foneemit äänneperheinä • Foneemi jossain kielessä muodostaa joukon samantapaisia äänteitä, jotka eivät ole oppositiossa (= saman foneemin allofonit) • Näistä joku on pääallofoni, laajimmin esiintyvä perheen edustaja • engl. vokaalit, joilla myös nasaalinen artikulaatio, eli [æ/æ̃]; näistä nasaalivokaali esiintyy vain nasaalikonsonanttien edellä, joten pääallofoni on oraalinen

10. Fonologiset piirteet • Foneettiset perusominaisuudet • Esim. etinen, suppea, tiukka • Piirteitä, joiden avulla voidaan kuvata eri kielten äännerakenteen johdonmukaisuuksia • esim. engl. [+ tiukka] on piirre, joka liittyy vokaalin esiintymiseen tietynlaisissa tavuissa (sekä avoimissa CV että suljetuissa CVC-tavuissa) • suomessa piirre [+väljä] ennustaa vokaalin piirteeksi [-pyöreä] • Piirteitä kuvataan piirrematriisilla (esim. suomen vokaalit ojenteessa)

11. Luonnollinen luokka • Ryhmä äänteitä tietyssä kielessä, joiden määrittelyyn tarvittava piirteiden määrä on pienempi kuin yksittäisen jäsenen kuvaamiseen tarvittavien piirteiden määrä • esim. suomen pyöreät etuvokaalit [y, ø], jotka eroavat piirteen [suppea] suhteen • Eri kielissä eri luonnolliset luokat ja eri jäsenet samoissa luokissa • esim. suomen klusiilit [ptk, d] vrt. engl. [ptkbdg] • suomesta puuttuvat soinnilliset klusiilit (ainakin joistakin murteista) • etuvokaalit: suomessa on pyöreitä etuvokaaleja [y, ø], jotka puuttuvat englannista

12. Vastauksia/reaktioita viime luennon kysymyksiin ja kommentteihin • s/ʃ japanissa ja englannissa • engl. /sɪp/ /ʃɪp/ (kaksi eri foneemia) • japan. [ʃimasɯ] [sɯʃi] (saman foneemin allofoneja) • cf. <susi> (japan. rav.), mutta <shushi> (Hels. Kauppatorilla) • engl. soinnittomien klusiilien aspiraatio tavunalkuisina • it. kanadanenglannissa myös [kɑɹ] pro [kʰɑɹ]? • kontakti ra. kanssa? • Englanti aspiraatiokielenä • Sanoissa cap ja gap kontrasti on aspiraatio; tavunalkuiset <bdg> ovat foneettisesti soinnittomia, mutta aspiroimattomia (vrt. [pʰɑɹkɪŋ] [bɑɹkɪŋ])

13. Tavu • Koostuu äänteistä • Rakenne σ (tavu) O (onset) R (rhyme) N (nucleus) C (coda) s p r ɪ n t

14. Kaikissa kielissä on tavuja • Tavallisinta on, että tavun ydin on vokaali, mutta se voi olla myös sonorantti: [bɹd] bird σ O R N C b ɹ d

15. Tavussa on aina ydin (nucleus) • Tavuissa on tavallisesti yksi konsonantti alussa (onset) • Tavuissa on usein yksi konsonantti lopussa (coda • Tavallisin tavutyyppi on siis CV, ja CVC • Tavunalkuiset konsonanttiyhdistelmät ovat harvinaisempia kuin tavunloppuiset • Kielen puhujat tietävät millainen tavutyyppi omassa kielessä on, ja he mukauttavat outoja tavuja • Engl. [skʌt] Scott > [kotsi]

16. Fonotaksi • Yhdistelymahdollisuudet/rajoitukset • vrt. wichita! • Konsonantti- ja vokaaliyhtymät • Kuinka monta konsonanttia voi esiintyä peräkkäin tavun tai sananalkuisina tai -loppuisina, ja missä järjestyksessä • Tendenssejä: • Kasvava sonorisuus tavun ydintä kohti • Soinnilliset seuraavat soinnittomia alussa • eng. [sw-, pl-, kr-, *lp-, *rk-] • Likvidat edeltävät klusiileja ja frikatiiveja lopussa • su. [-rs, -ŋk, *-sr, -kŋ]

17. Vokaalit • Vokaalisointu: suomessa ei samassa sanassa sekä [u o ɑ] että [y ø æ] - ’Layry’ pro Laury

18. Fonologisista säännöistä • Fonologisten sääntöjen voi ajatella toimivan foneemitason ja allofonitason välillä, täten: /α/ > [β] / __ γ > [α ] muualla Esim. /ø/ > [ɶ] / __ r > [ø ] muualla

19. Säännöt voivat toimia tavun tasolla • Engl. svaavavokaalin [ ə ] kato painollisen tavun edellä: • esim. sanoissa police, parade (ei pakollinen sääntö) [ ə ] > 0 / C0 __ σ C0 V [+painollinen] eli svaavavokaali katoaa painollisen tavun edellä (tavun edellä jonka vokaalilla on paino) [plís, pɹéd]

20. Fonologisten harjoitusten ratkaiseminen • Tagalog h/ʔ kahon ’laatikko’ hariʔ ’kuningas’ ʔumagos ’virrata’ ʔaɾi ’omaisuus’ kaʔon ’hakea’ humagos ’maalata’ 1. Etsi minimipareja. Jos niitä on, äänteet ovat eri foneemeja (eri foneemien allofoneja), distribuutio on distinktiivinen (kontrastiivinen).

21. Tagalogin d/ɾ datiŋ ‘saapua’ dami ’määrä’ dumi ’lika’ daɾatiŋ ‘saapuu FUT’ manduɾukot ’taskuvaras’ daɾaʔiŋ ‘valittaa FUT’ maɾumi ‘likainen’ maɾami ‘monta’ daʔiŋ ‘valittaa’ mandukot ‘käydä taskuvarkailla’

22. Etsi minimipareja • Jollei niitä löydy, tee lista ympäristöistä, joissa äänteet esiintyvät d ɾ # __ a a ___ a # __ u u ____u n __ u a ____u 3. Tee yleistys

23. /d/ > [ɾ] / V ____ V > [d] muualla Entä / ɾ / > [d] / # ___ n ___ > [ɾ] muualla Kumpi sääntö on parempi, ja miksi?

24. Kotitehtävät • Palautettava tiistaina • Kaikki tehtävät on palautettava ennen tenttiin tuloa • Osasuorituksetkin hyväksytään • Fonologian tehtävissä ainakin ympäristöt on listattava