1 / 19

RAY:n kanta ja tulevaisuudennäkymät järjestöjen palvelutuotannon ja muun toiminnan tukemisessa

RAY:n kanta ja tulevaisuudennäkymät järjestöjen palvelutuotannon ja muun toiminnan tukemisessa. Raimo Viiansuo Avustusvalmistelija Raha-automaattiyhdistys, Avustus Turuntie 42 PL 32 02601 Espoo ---------------------------------------------- puhelin:+358 9 4370 2049 mobile:+358 40 746 4413

zita
Download Presentation

RAY:n kanta ja tulevaisuudennäkymät järjestöjen palvelutuotannon ja muun toiminnan tukemisessa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. RAY:n kanta ja tulevaisuudennäkymät järjestöjen palvelutuotannon ja muun toiminnan tukemisessa • Raimo Viiansuo • Avustusvalmistelija • Raha-automaattiyhdistys, Avustus • Turuntie 42 • PL 32 • 02601 Espoo • ---------------------------------------------- • puhelin:+358 9 4370 2049 • mobile:+358 40 746 4413 • fax:+358 9 4370 2383 • raimo.viiansuo@ray.fi • www.ray.fi Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  2. ORIENTAATIO ESITYKSEEN • Lait ohjaavat • Toimintaympäristö muutoksessa • Rahoituskarsinamme • Avustukset palvelutuottajajärjestöille • Julkisen tuen yhteensovittaminen • Yhtiöittämiskysymykset Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  3. Lait ohjaavat • Arpajaislaki: raha-automaattiavustukset järjestöjen välityksellä terveys- ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen • Pelitoiminnan tuotto käytetään terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen • Oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille • Avustuslaki • Avustusten käytön tavoitteiden mukaiseen, yhteiskunnallisesti hyväksyttävään toimintaan • Avustuksen myöntämisellä ei arvioida olevan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa • Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten avustusten kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai julkisen tuen enimmäismäärää Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  4. Lait ohjaavat • Järjestö itse on ensisijaisessa vastuussa toimintansa lainmukaisuudesta, siten myös hankintalain noudattamisesta • RAY:n tehtävä suhteessa järjestöön rajoittuu avustuslain säätämään avustusten käytön kontrolliin • avustusten käytölle asetettujen tavoitteiden toteutuminen, avustuspäätöksen mukainen avustuksen käyttö • avustusten käytön vaikutus kilpailuun • jossain määrin järjestön toiminnan laillisuuteen yleensä • Avustusharkintaan liittyy myös tiukka laillisuusharkinta • EY:n julkisia tukia koskevien määräysten noudattaminen Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  5. Lait ohjaavat • Avustuksen saajalla on oltava terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia koskeva aatteellinen tarkoitus – avustuslaki edellyttää samalla yleishyödyllisyyttä • Taloudellisen edun hankkiminen toimintaan osallisille tai toiminnan taloudellinen luonne muutoin ei ole yhtäaikaisesti mahdollista • Yhdistysautonomian käsite: • yhdistys tekee itse tarkoitustaan toteuttavat päätöksensä • julkisen vallan tai muunkaan ulkopuolisen tahon ei tule voida määrätä asiakysymyksissä yhdistyksen päätöksiä • päätöksiä ei tee rahoittajakaan, mutta rahoittaja ratkaisee kuitenkin oman mukaantulonsa • Yhdistyksen toiminnan sisältö voi olla taloudellista, jos yhdistys toteuttaa aatteellista tarkoitusta Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  6. Lait ohjaavat • Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuuksista annetun lain SVOL 1982:n perustelut (nykyisin STVOL 1993) • kunta voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut hankkimalla niitä mm. yksityisoikeudellisiin sopimuksiin perustuen yksityisiltä palvelujen tuottajilta • yksityisiä palvelujen tuottajia ovat myös yksityiset yhdistykset, säätiöt, osakeyhtiöt ja ammatinharjoittajat (esim. päiväkoti-, kehitysvammahuolto-, invalidihuolto-, vanhainkoti- ja sairaalapalvelut) • valtion avustuksia ei enää ohjattu suoraan järjestöille, vaan kunnille, tarkoituksena oli, että kunnat rahoittavat ostopalvelut silloinkin, kun ne hankitaan järjestöiltä • Järjestöt asetettiin yritysten rinnalle, mikäli ne tuottivat palveluja kunnille • Arpajaislainsäädäntö astui kuvaan tässä vaiheessa • RAY-avustuksia ei tule myöntää julkisyhteisöjen vastuulla oleviin menoihin • Uusi arpajaislainsäädäntö 2002 • tarkoitus ei ollut sekoittaa julkisyhteisöjen ja kuntien välistä vastuuta palvelujen rahoituksesta; sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilla, verovaroin ja valtionosuuksin. • Soveltaminen on ollut 1980-luvulta alkaen ajan ”joustavaa”. Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  7. Toimintaympäristö muutoksessa • Toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti 1990-luvun jälkeen markkinoiden toiminnan edistämistä korostavaksi • Myös sosiaali- ja terveyspalveluja järjestämistä sääntelevä lainsäädäntö on kehittynyt siten, että palvelut voidaan tuottaa myös markkinaehtoisesti • Julkisyhteisöjen päätöksenteossa luodaan odotuksia markkinoiden toimivuudelle myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä • Järjestöt on asetettu yritysten rinnalle silloin, kun ne tuottavat palveluja • Järjestöjen edunvalvontarooli on silti kiistaton kaikista näkökulmista • Mikäli järjestö haluaa tuottaa palveluja, ei se voi välttyä kilpailulainsäännöiltä, eikä myöskään verosäännöksiltä Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  8. Toimintaympäristö muutoksessa Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  9. Rahoituskarsinamme • lähtökohtana on avustuslain 4 §: avustuksilla ei saa olla vähäistä suurempaa kilpailuhaittaa, eikä avustus saa ylittää julkisten tukien enimmäismäärää • avustusten kilpailuvaikutuksia on seurattu ja koordinoitu jo vuosia (sopimus yrittäjien kanssa v. 2000) • käytännössä on vetäydytty eräiltä toimintalohkoilta kuten kotipalveluista ja palveluasumisen investointien avustamisesta • taustalla myös EU:ssa tapahtunut kehitys: sosiaali- ja terveyspalvelut taloudellista toimintaa, järjestöt ymmärretään ”yrityksinä” • myös verottaja arvioi, missä määrin järjestön toiminta on verrattavissa elinkeinotoimintaan (Tuloverolaki 22§ – 23§) • avustustoiminnan on jatkuvasti seurattava ja arvioitava avustuskohteiden palvelutuotantovaikutuksia ja vetäydyttävä aloilta, joissa on yksityistä tarjontaa (Avustuslaki 4 ja 21 §) Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  10. Rahoituskarsinamme • Sosiaalilainsäädännön kehittämisen eräänä tavoitteena on ollut turvata asiakkaan ja potilaan edut, mikä on tehnyt myös mahdolliseksi markkinaehtoisen tuottamisen • Myös ostopalveluvaihtoehdossa kunnan vastuu asiakkaista ja potilaista on säilynyt entisellään – ostopalvelusuhde on vaativampi • Raha-automaattiavustusten käyttöä koskevaa lainsäädäntö on perusteiltaan pysynyt ennallaan; • sosiaalipoliittista tavoitetta on käytännössä ”lavennettu” • avustuslakiin lisättiin kilpailulainsäädännön pakottamat reunaehdot avustuksien myöntämiselle, ja hyvän hallinnon takeet • reunaehtojen merkitys jäi vaikeasti tulkittaviksi • Kehityksen seurauksena on selvästi syntynyt tarve uudistaa myös raha-automaattiavustuksia koskevia linjauksia • Useimmista edellä olevista kysymyksissä ei RAY voi olla ulkopuolinen, kun avustusedellytyksiä harkitaan Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  11. Rahoituskarsinamme • Avustuslaki kieltää avustuksien myöntämisen palvelutuotantoon palveluja tuottaville järjestöille siitä riippumatta, tuotetaanko palveluja kotitalouksille tai julkisyhteisöille • Järjestön saama avustus kunnan järjestämässä kilpailutuksessa aiheuttaa hankintalain kieltämän tarjoajien erilaisen kohtelun (tasapuolisen kohtelun vaatimus) • Mikäli raha-automaattiavustus myönnetään järjestölle palveluihin, jotka ovat kunnan järjestämisvastuulla, tuetaan kunnan toimintaa • Arpajaislailla suoraan valtiolle siirrettyjen varojen RAY:n asema kilpailuoikeuden kannalta on ongelmaton (veteraanirahat) Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  12. Rahoituskarsinamme Kilpailuvinoutumien ehkäiseminen • Avustuksia ei suunnata palveluihin, joista on tarjontaa • Mikäli yritystoimintaa on syntymässä, avustuksia vähennetään • Kilpailun vääristymiä hallitaan avustustasoa ja avustusosuuksia laskemalla sekä kohdentamalla niitä uudelleen • Avustuksia ei saa käyttää toiminnoissa ja hankkeissa, joilla osallistutaan tarjouskilpailuihin (pääsääntö) • Avustusten saajien on pidettävä liiketoimintansa erillään aatteellisesta toiminnasta • Liiketoiminnan kuluja ei saa vyöryttää muille toiminnoille • Jos kilpailuongelmia havaitaan, avustuksista voidaan luopua kokonaan Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  13. Avustukset palveluntuottajaorganisaatioille RAY on pakotettu punnitsemaan hakemuksia usealta kantilta • 1) Järjestö aikoo tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelua kunnalle, josta kunta järjestää hankintalainsäädännön mukaisen kilpailuttamisen • 2) Järjestö hankkii kolmansilta osapuolilta palveluja, jota se tarvitsee toteuttaessaan yleishyödyllistä toimintaansa • 3) Järjestö myy palveluja suoraan joko henkilöasiakkaille tai yhteisöille • 4) Järjestö tuottaa palveluja, jotka kuuluvat sosiaalilainsäädännön mukaan kunnan vastuulle, mutta nimenomaista sopimusta kunnan ja järjestön välillä ei ole solmittu • 5) Osa Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta siirretään suoraan valtion käyttöön (veteraanirahat nyt, uudet suunnitelmat) Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  14. Avustukset palveluntuottajaorganisaatioille • Kilpailusääntöjä sovelletaan ”yrityksiin” ( = elinkeinonharjoittajiin) • Yritys määräytyy toiminnan tosiasiallisen sisällön mukaan • Oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa ovat ”yrityksiä” • Taloudellista toimintaa on kaikki se toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla; mm. terveyteen liittyvät palvelut ja iäkkäiden henkilöiden avustaminen • Ratkaisevaa ei ole palvelujen rahoitustapa • Merkityksellistä ei ole myöskään toiminnan aatteellinen tai sosiaalinen tarkoitus, johon palvelujen järjestämisellä pyritään • Merkityksellistä ei ole myöskään yleishyödyllisyys • Palveluja tuottava järjestö on ”yritys” kilpailusääntöjen ja julkisia tukia koskevien sääntöjen soveltamisessa, joten se on asetettu myös kilpailulainsäädännössä yritysten rinnalle. • Julkisessa hankintamenettelyssä järjestö on ”palvelun tarjoaja” ilman erityisasemaa – myös uudessa lainsäädännössä Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  15. Julkisen tuen yhteensovittaminen • Miten tarjoajan saama julkinen tuki otetaan huomioon tarjouksia verrattaessa? • Uuden Hankintalain esityksessä ei erityisemmin säädetä mitään julkisten tukien esim. raha-automaattiavustusten osalta • julkiset tuet mainitaan EY-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevassa osassa 63 ja 64 §:ssä, jotka eivät kuitenkaan koske toissijaisia palveluja kuten sosiaali- ja terveyspalveluja • 63 §:n mukaan hankintayksikkö voi hylätä tarjouksen, joka on hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman lainvastaisen (= ei EY:ssa notifioitu kansallinen tuki = mm. RAY) valtiontuen vuoksi • 64 §:ssä säädetään, että jos tarjoaja saa hankintayksiköltä (esim. kunta) taloudellista tukea, tulee tuo tuki ottaa huomioon • Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä ja toimivalta arvioida tukien hyväksyttävyys on EY:n komissiolla, joka päättää jäsenvaltioilta tulevien ennakkoilmoitusten perusteella tukien hyväksyttävyydessä Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  16. Julkisen tuen yhteensovittaminen • Avustuslain kannalta olennaista on niiden läpinäkyvyyden lisääminen, avustuksellisten kustannusten seuranta ja eriyttäminen • Yleishyödyllinen toiminta ja palvelutoiminta on pidettävä kirjanpidossa erillään • Käytännössä erillään pito tapahtuu omilla kustannuspaikoilla ja tuloslaskelmassa em. pidetään erillään omina kokonaisuuksina • Tuotot ja kulut kohdistetaan oikeanmääräisinä • Palvelutuotannolle kohdennetaan myös hallinto-, toimisto-, kiinteistö- ja huoneisto- yms. kuluista niille kuuluva osuus Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  17. Yhtiöittämiskysymykset • RAY ei edellytä yhtiöittämistä eikä yhtiöittäminen ole este järjestön muun toiminnan avustamiselle • Merkittävän liiketoiminnan yhtiöittämistä pidetään suositeltavana • Järjestön palvelutoiminta on joka tapauksessa eriytettävä järjestön muusta toiminnasta • Yhtiömalli on ulospäin selkeä ja yksiselitteinen • Kyse on toiminnan tarkoituksenmukaisesta organisoinnista ja johtamistavasta, myös verotustekijät, rahoituksen järjestäminen ja riskien hallinta voivat puoltaa yhtiöittämistä • Yhtiöittäminen kannattaa aina selvittää liiketoimintasuunnitelmaan pohjautuen ja ammattilaisten apua käyttäen laskelmilla ja vertailulla (Suomessa 50.000 alan ammattilaista) • Osakeyhtiölain oikeudet ja velvoitteet tunnettava sekä toiminnan riskit kartoitettava Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  18. Yhtiöittämiskysymykset • Kiinteän ja irtaimen omaisuuden omistamisen suhde yhtiön ja järjestön välillä, erityisesti kiinteistöjen osalta • RAY-avustussäädökset • Verotus (varainsiirtovero, kiinteistötulon verotus ym.) • Toiminta- ja projektiavustusten vaikutus yhtiöittämiseen • Uuden yhtiön henkilöstö ja luottamushenkilöt: suhde emojärjestöön • Palvelujen keskinäiset ostot • In House – hankintatulkinnat ostettaessa omalta yhtiöltä Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

  19. KOONTI ESITYKSEEN • Lait ohjaavat ja rajaavat entistä tarkemmin • Toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa • Rahoituskarsinamme on kutistumassa • Avustukset palvelutuottajajärjestöille tiukkenevat • Julkisen tuen yhteensovittaminen hankaloituu • Yhtiöittämiskysymykset tulevat ajankohtaisiksi Raimo Viiansuo et alii ER/ JP

More Related