Sakset ja kuilu

1. Sakset ja kuilu YLIOPISTOJEN JA KORKEAKOULUJEN TASA-ARVOTAPAAMINEN 2008 Oulu 18.4.2008 Vappu Sunnari VS 180408

2. VS 180408

3. Kumppanit VS 180408

4. VS 180408

5. Aineistot • Koko Suomen kattavia tilastoja ja raportteja • Oulun yliopistoa koskevia tilastoja ja raportteja • Kyselylomake kahden tiedekunnan jatko- opiskelijoille ja henkilökunnalle Oulun yliopistossa (155 vastaajaa) • Haastattelut 18 henkilökuntaan kuuluvalle ko. tiedekunnissa VS 180408

6. Kyselylomakkeeseen vastanneet VS 180408

7. VS 180408

8. Haastatellut • 18 henkilöä, joista 10 naista ja 8 miestä • Heistä • 5 professoria (kategoria 1) • 5 kategoriasta 2 • 4 kategoriasta 3 ja • 4 kategoriasta 4 VS 180408

9. Esityksen sisältö: • Sakset – mutta myös kuilu – naisten ja miesten erilaisten urapolkujen kuvaajina yliopistossa • Urapolkujen erilaisuuksien selityksien ja tasa-arvoistumisen näkymien etsintää: • Epäoikeudenmukaisuus voi olla episteemistä • Lopuksi:Aiemmin sanottu ja tasa-arvon / epätasa-arvon tarkastelemisen kehikot VS 180408

10. Sakset – mutta myös kuilu – naisten ja miesten erilaisten urapolkujen kuvaajina yliopistossa VS 180408

11. Naisten osuus tohtoreista • Naisten osuus uusista tohtoreista on tällä hetkellä noin 50 % • 1980-luvulla naisten osuus tohtoreista oli 22 % • 1990-luvun lopussa naisten osuus oli noin 40 % • Naisten osuus vaihtelee tieteenaloittain: lääketieteessä enemmistö uusista tohtoreista on naisia (63 %), mutta teknillisillä aloilla naisten osuus on alle 30 %. VS 180408

12. VS 180408

13. Naisten osuus yliopistotutkijoista tieteenaloittain VS 180408

14. Urapolun suomalaiset sakset VS 180408

15. Saksien alareuna piirtää naisen tutkijapolun kuvaa • Suurimmat erot maisteritutkintojen, yliassistenttien ja professoreiden kohdalla • Naisten osuus maisteritutkinnoista on 60 %, mutta asetelma kääntyy ympäri yliassistenttien kohdalla, jossa miesten osuus on 62 % • Professorien kohdalla miesten ja naisten osuudet ovat vielä kauempana toisistaan: Naisten osuus on 22 % ja miesten osuus 78 % VS 180408

16. Eu-25 –maissa sukupuolisakset ilmaantuvat aikaisemmin: VS 180408

17. Sakset ovat eri näköiset eri tieteenaloilla: • Tekniset tieteet, Suomi: VS 180408

18. Lääketiede, Suomi VS 180408

19. Saksien muoto vaihtelee myös yliopistoittain: • Lääketiede, Oulu VS 180408

20. Opiskelijoiden suhteen reilusti naisenemmistöisillä aloillakin on opetus- ja tutkimushenkilökunta miesenemmistöinen Humanistinen tiedekunta, Oulu VS 180408

21. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulu VS 180408

22. Aina urapolut eivät rakennu edes saksiksi • Tekniset tieteet, Oulu VS 180408

23. Professorikunnassa erot ovat suurimmat VS 180408

24. Oulun yliopiston kaikkiaan 263 professorista naisia on 50 eli 19 % vuonna 2007. VS 180408

25. URAPOLKUJEN erilaisuuksien selityksien tasa-arvoistumisen näkymien etsintää VS 180408

26. ”Naisilla ei ole mitään todellisia tietoja, ei henkisiä näköaloja, he eivät kykene ymmärtämään kunnollista kirjallisuutta, ei ajattelemaan järkevästi. Heidän keskustelunsa on vain mitä lapsellisinta lörpötystä, joka jatkuu läpi koko elämän...” (Jaakko Tengström 1793, Åbo Tidningar Teologian professori, myöh. arkkipiispa) VS 180408

27. VS 180408

28. ”Mitä tulee tieteeseen, huomaamme, että naisia ei yksinkertaisesti ole missään. Naisen järki on täysin epätieteellinen.” (Lordi Swinbourne 1902, Hassi 1986) VS 180408

29. Naisten tieteellisten urapolkujen lyhyt historia verrattuna miehiin • Suomeen ensimmäinen yliopisto v. 1640 • Naisille asetusperusteinen opinto-oikeus yliopistoihin 260 v. myöhemmin, v. 1901 • Vuodesta 1870 naisilla oikeus opiskella joillakin tieteenaloilla erityisen luvan perusteella, mukaan lukien ”vapautus” sukupuolesta • Vasta vajaa sata vuotta sitten, vuonna 1916 yliopistovirat aukesivat naisille • V. 1930 nimitettiin 1. vakinaisen oppituolin naispuolinen haltija VS 180408

30. Päätöksentekoelimissä naiset vähemmistönä VS 180408

31. Nais-viranhakijoiden määrä lisääntynyt, virkoihin pääsyn määrä ei VS 180408

32. Ikä näyttää olevan eri tavalla merkityksellinen tekijä naisen ja miehen teknisellä uralla VS 180408

33. VS 180408

34. Ylemmän aseman haut olivat olleet tuloksellisempia miesvastaajilla VS 180408

35. Urakatkokset ja niiden vaikutukset / kyselylomakevastaajat VS 180408

36. Naiset Ei lainkaan tyytyväinen 14, % Ei tyytyväinen 33, % Tyytyväinen 52, % Erittäin tyytyväinen 0 % Miehet Ei lainkaan tyytyväinen 7 % Ei tyytyväinen 22 % Tyytyväinen 62 % Erittäin tyytyväinen 9 % Tyytyväisyys infrastruktuuriin / kyselylomakevastaajat VS 180408

37. Naiset Ei lainkaan 9 % Ei 24 % Tyytyväinen 55 % Hyvin tyytyväinen 12 % Miehet Ei lainkaan 9 % Ei 28 % Tyytyväinen 53 % Hyvin tyytyväinen 10 % Tyytyväisyys intellektuaaliseen ohjaukseen / kyselylomakevastaajat VS 180408

38. Naiset Ei lainkaan 12 % Ei 43 % Tyytyväinen 45 % Hyvin tyytyväinen 0 % Miehet Ei lainkaan 13 % Ei 41 % Tyytyväinen 39 % Hyvin tyytyväinen 7 % Tyytyväisyys tutkimukseen käytettävissä olevaan aikaan / kyselylomake VS 180408

39. Työnjako • Aiemmin hyvin selkeä – esim. naistohtori kahvinkeittäjän asemassa kokouksessa • Hankaluus päästä tähän asiaan sisälle, mutta viitteitä työnjaon epätasaisuudesta näkyi haastatteluissa esimerkiksi siinä, kenelle ruuhkautuivat työt ja miksi, mitä tehtäviä eri toimikunnissa yms. asettui eri henkilöille, missä asioissa eri asiantuntijoita kuultiin jne. VS 180408

40. Verkostot • Mitä ylempi asema ja ikä, sitä selkeämpi ero • Kokemuksellinen tuntuma: ”minulla on hyvät verkostot” • Eroa näytti haastattelujen perusteella olevan esimerkiksi siinä, oliko verkostoissa ylempien päätöksentekotasojen edustajia - vaikuttajia • Toisaalta jotkut naistutkijat käyttivät vahvaa kansallista / kansainvälistä verkottumista keinona löytää arvostus paikallisesti VS 180408

41. Tieteellisten keskustelijoiden välillä on myös muita jakoja kuin sukupuoli: • teoria – käytäntö –dikotomia • teoreettisen ja käytännöllisen orientaation dikotomia • koulukuntadikotomioita • Dikotomiat oppiaine- ja oppiaineryhmien välillä • Ja niiden hierarkkista ja hierarkisoivaa arvotusta • Osittain nämä dikotomiat ovat limittäisiä ja kasaantuvia. VS 180408

42. Kodin tuki ja vastuut • Naisvastaajista elää miesvastaajaa useampi yksin, lapsia yli puolella vastaajista: • Avioliitossa eli kyselylomakkeeseen vastanneista naisista 56 % ja miehistä 69 % • Yksineläjiä oli naisista 28 % ja miehistä 17 % • Miesvastaajista oli lapsia 59 %:lla ja naisvastaajista 57 %:lla • Tilastojen mukaan vain hyvin harva mies ottaa vanhempainvapaata VS 180408

43. Elämäorientaatio ja tieteellinen työ? • suhde siihen, mihin ryhtyä, mihin ei • Itselle edullisimpaan pyrkiminen, jota luonnehtii minä/me kontra se/muut jako ja erottautuminen 2. Vastuu kokonaisuutta kohtaan orientaatiolla me toinen toisillemme. Orientaation perustana ei minä – muut –jako, vaan minän suhteisuus muihin (Susan Kappeler 1995) VS 180408

44. Minän suhteisuus muihin on olennainen tasa-arvon tarkastelemisen lähtökohta sinänsä (vrt. esim. trilogisen tasa-arvon näkökulma ja Mari Kangasniemen väitöskirja, 2007) VS 180408

45. Epäoikeudenmukaisuus voi olla episteemistäkin VS 180408

46. Englantilainen tutkija Miranda Fricker tarkastelee kahta perustavanlaatuista tietämiseen ja tietäjän positioon liittyvää arjen toimintoa: • Tiedon välittäminen / jakaminen tiedeyhteisön muiden henkilöiden kanssa • Oman sosiaalisen kokemuksen merkityksellistäminen / jakaminen muiden kanssa Näihin toimintoihin liittyvän epäoikeudenmukaisuuden hän nimeää episteemiseksi epäoikeudenmukaisuudeksi VS 180408

47. Hän on ottanut käyttöön seuraavat kaksi käsitettä, joilla hän kuvaa em. toimintoihin sisältyvää epäoikeudenmukaisuutta: • Vakuuttavuusoletuksiin perustuva episteeminen epäoikeudenmukaisuus • Hermeneuttinen episteeminen epäoikeudenmukaisuus VS 180408

48. Vakuuttavuus –olettamuksiin perustuva epäoikeudenmukaisuus • Aiheuttaa ennakkoluulo vakuuttavuuden / luotettavuuden arvioinnissa • Ennakkoluulon seurauksena kuulija aliarvioi puhujan sanojen luotettavuutta / vakuuttavuutta ja kuuntelee häntä sen mukaisesti VS 180408

49. Hermeneuttinen epäoikeudenmukaisuus • Aukko kollektiivisessa tulkintaresurssissa aiheuttaa sen, että jonkun kokemusta ei merkityksellistetä / kyetä merkityksellistämään VS 180408

50. Lopuksi:Aiemmin sanottu ja tasa-arvon / epätasa-arvon tarkastelemisen kehikot VS 180408