GC toiminta voi käynnistyä paikallisella tasolla? Case Toscana

1. GC toiminta voi käynnistyä paikallisella tasolla? Case Toscana Katriina Soini 21.2.2010

2. Miten kaikki sai alkunsa? • ORISS: ”Interdiciplinary organisation for development and health” ja eläkkeelle jäänyt psykiatri • Terapeuttinen puutarha 2002-2004, paikallishallinnon tuki • 7 psykiatrista potilasta • Myönteiset vaikutukset: itsetunnon paraneminen, koettu hyvinvointi • Pilotti puutarhaterapiasta • anglosaksinen puutarhaterapian traditio • paikallinen perinne yrttien hyödyntämisestä terveydenhoidossa

3. Toiminnan laajeneminen maatiloille • Sosio-terapeuttinen integraatio • 2 maatilaa ja paikalliset sosio-terveys viranomaiset • Vapaaehtoisuus: ei korvauksia työllistämisestä eikä työn tekemisestä • Colombinin maatila: luomupuutarhatila (18 ha) • Asiakkaat/käyttäjät työskentelivät 3 pv/viikko yhden vuoden ajan • Vuoden päättyessä 2/7 työllistyi pysyvästi, 2/7 lähti tilalta ja 3/7 jatkoi osa-aikaisina työntekijöinä pientä korvausta vastaan

5. Toiminnan laajeneminen kuluttajien pariin • Tuotteet ennen massamarkkinoille • Kuluttajarenkaiden muodostuminen (ensin sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset) • Asiakkaat 10 ->500 Pisan kaupungista • viljelijän mukaan ostopäätöksen takana ympäristö- ja sosiaaliset syyt • Kuluttajilla mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, mitä tilalla tuotetaan

7. Toiminnan laajeneminen • Tuotannon monimuotoisuuden lisääntyminen (3 => 50 kasvilajikkeeseen) • Voitto kansallisessa sosiaalisesti vastuullisen yritysten kilpailussa => lisääntynyt maine • Viljelijän tulot kaksinkertaistuneet • Onnistunut lopputulos houkutellut muitakin viljelijöitä toimintaan mukaan, nyt verkostossa 4 muutakin tilaa • 9 uutta käyttäjää/asiakasta toiminnan piiriin ja uutena asiana puutarhanhoidon koulutusta

9. Kokemuksia • Sopivien töiden löytäminen tuotti aluksi hieman vaikeuksia, mutta ajan kuluessa opittiin tunnistamaan mitkä työt kenellekin sopivat parhaiten • Viljelijä koki työllistämisen sosiaalisesti tärkeäksi ja tapana kiinnittyä paremmin paikalliseen yhteisöön • Työntekijät kokivat työn mielekkääksi ja parantavan hyvinvointiaan • Kuluttajat kiinnostuneita toiminnasta ja halukkaita tukemaan sitä omilla ostopäätöksillään

10. Millainen verkosto toiminnan ympärille on muodostunut?

11. Nykytila • Kansallisen tason esimerkkitapaus • Paikallinen sosiaali- ja terveystoimi: käytäntöjen virallistaminen • 15 yksityistä ja julkista sidosryhmää paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla on mukana sopimuksessa (ohjausryhmä) • Sopimus identifioi erilaiset toiminnan ja niiden tukemisen muodot • Toscanan maaseudun kehittämisohjelma osa-rahoittaa investointeja, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen • Uusia projekteja ja toiminnan muotoja kehitetään (esim. koululaisryhmät, kouluruokailun järjestäminen)

12. Toiminnan muodot Italiassa Italiassa säädökset sosiaalisille osuuskunnille. Kaksi osuuskuntatyyppiä tunnistettu ja tuettu: • Hoiva- ja kasvatusalan palveluja (esimerkiksi, päiväkeskuksia, perhepäivähoitoja) tarjoavia osuuskuntia. Maksut vaihtelevat kategrioittain ja asiakastyypeittäin (30-70 €/hlö/päivä) • Sosiaaliset osuuskunnat, jotka työllistävät vajaakuntoisia. Verohelpotukset. Yksityisille GC –tiloille ei vielä olemassa virallista järjestelmää.

14. Toimintamallin toteutuminen Suomessa? • Maantiede • Maatalous • Kulutuskulttuuri • Hoiva- ja hyvinvointipalvelujen historiallinen tausta • Miten muutos saadaan aikaan? (SoFar –projekti) • Alan/toiminnan piirteiden tunnistaminen • Tiedon lisääminen ja kommunikointi • Verkostojen rakentaminen • Järjestelmän luominen => Miten ja miltä alueelta lähteä liikkeelle?

15. Christelijke zorgboerderijKrimpenerwaard, Hollanti • Maatila, 40 ha ja lampaita • viljelijän ja kristillisen säätiön yhteistyönä perustama • ilman hoiva-aktiviteetteja viljelijä ei olisi aloittanut maataloutta • viljelijän mukaan hoivamaatalous mahdollistaa ”erilaisen viljelyn” tavoin • motivaationa yksityisen hoivabisneksen käynnistämisen, sen sijaan että viljelijä olisi työskennellyt hoiva-alan laitoksessa

16. Maatalouden ja hoiva-alan yhteensovittaminen viljelijä työskentelee 40 tuntia viikossa vain maataloudessa • ulkopuolinen työntekijänainen työskentelee 16 tuntia pelkästään hoiva-asioita, tilan kirjanpito ostetaan ulkopuolelta, hoiva-alan harjoittelija työskentelee 8 tuntia viikossa hoiva-alalla • 8 lasta kerran viikossa, tavoitteena on nostaa asiakkaiden määrää -> 16 lasta • asiakkaat maksavat 45 euroa/puoli päivää ja lisäksi viljelijä saa suoraa tukea • Myönteisenä puolena sosiaaliset kontaktit • haittana sairaudet (eläin, oma…)

17. Muut aktiviteetit • Osallistuminen Hollannin Green Care –verkoston toimintaan • Luennot • Vierailijoiden vastaanotto Luonnonhoito • Linnunpöntöt ja pesimäpaikkojen vaaliminen, monimuotoisuukohteiden hoito (pensasaidat), uhanalaiset kotieläinrodut • Asiakkaat osallistuvat luonnonhoitotöihin • Luonnonhoitoaktiviteetteja rajoittaa ajan puute

18. Tulevaisuus? • Toiminnan pullonkaulat • Lainsäädäntö ja viranomaismääräykset • Välittömät kustannukset suoraan asiakkailta, yhteiskunnalta investointituet • Kansallisen tukikeskuksen National Support Centre for Agriculture and Care • http://www.landbouwzorg.nl/index.php • ja alueellisten organisaatioiden tuki tärkeää Lähde: http://sofar.unipi.it

19. GC vankeinhoidossa • Lukuisia esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta • Erilaisia funktioita • lemmikkieläimet • Vankilapuutarhat (omat palstat, kauppapuutarhat) • Kotieläinten hoito (alkuperäisrodut) • Metsänhoito ja energiapuun keruu ja lämmitys • Tuotteiden pienimuotoinen jalostus ja myynti omissa puodeissa ja toreilla • Koulutusyhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa • Tuotannon volyymi antaa mahdollisuuksia tuotteistamiseen ja erikoistuotteiden valmistukseen