380 likes | 1.11k Views
4.1. johdatus strategian maailmaan: p
E N D
1. 4. Uuden ohjelmistoyritykset liiketoimintastrategiat
2. 4.1. johdatus strategian maailmaan:päivän agenda
Strategian juuret, määritelmät ja strategia-ajattelun kehitys + pieni harjoitus
Strategian ulottuvuudet ja tasot + pieni harjoitus
Strategian tekeminen - miten strategiat syntyvät + pieni harjoitus
Strateginen koulukunta-ajattelu
Strategiset koulukunnat - käytännön harjoitus (pikkasen isompi)
Muutama tärkeä juttu lopuksi
3. Strategian tausta vahvasti sodankäynnissä
Sodankäynnissä kyky käyttää sotilaallisia, taloudellisia, poliittisia ja muita kansakunnan voimavaroja sodan päämäärien saavuttamiseksi
Sodankäynnin mielessä strategia merkitsee niitä toimintatapoja, joilla kenraali pyrki pettämään vihollista, käytettäviä suunnitelmia ja tapaa liikutella joukkoja
4. Armeijastrategia-ajattelun keskeiset osa-alueet selvät tavoitteet
selvittää omat vahvuudet ja heikkoudet
selvittää päällimmäiset uhat
saada etuja suhteessa viholliseen
saavuttaa dominoiva asema
luoda koalitio (esim. Nato,USA ja muut maat vs. terrorismi)
selkeästi suunnitellut hyökkäysvaiheet
suunnitella logistiikkaa
hankkia salaista tietoa vihollisesta
5.
6.
7. Sun Tzun sanoin Yleensä monien johtaminen on sama kuin harvojen johtaminen. On kyse organisaatiosta
Ennakkotietoa ei saada hengiltä, ei jumalilta, ei aiemmista tapahtumista eikä laskelmista. Se on hankittava niiltä, jotka tuntevat vihollisen On viisi luonteenpiirrettä, jotka kenraalissa ovat vaarallisia:
Jos hän on uhkarohkea, hänet voidaan surmata,
jos pelkuri, vangita,
jos pikaistuva, petkuttaa,
jos kunniantuntonsa herkkä, herjata ja/tai
jos sääliväinen, ahdistaa.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15. Strategia-ajattelun kehityksestä vielä
16. Voidaan ajatella, että nykyään…
17. Jos tarkastellaan kasvuun liittyvän strategisen ajattelun kehittymistä
18. Minkälaista ajattelua edellisten kehityssyklien takana?
19. B. Strategian ulottuvuudet ja tasot Strategia-alueita:
maailmankauppa
kansantalous
julkishallinto
kunnallishallinto
työllisyys
ympäristö
toimiala
arvoverkko
yritys (ei vain)
tiimi
20. Strategiatasot sitten
21. Kilpailun perustat ajan saatossa
22. Strategian osa-alueita ?Toiseksi:
Rakennekysymykset
Eri tyyppisiä organisaatioita
Keskeisiä aktoreita
Prosessikysymykset
Mikä on strateginen johtaminen?
Mitä yksilötasolla vaikuttaa strategiaprosessiin?
Strategiaprosessi
24. Keskeiset aktorit strategiatyössä
25. Strategiatyön ”hiekkalaatikko” – ketkä siellä ”leikkii” ja miksi?
26. Strategian elementit
27. Ryhmätyö
Minkä tyyppinen yritys teidän on (kts. Mintzberg:in luokittelu)
Aseta yrityksenne kolmioon – missä fokus on?
Mitkä aktorit ovat teidän strategia- työllenne tärkeimmät
ja miksi?
Voitte keskustella naapurin kanssa – eli kahden hengen ryhmissä
ja raportoikaa vaikkapa kalvolle teidän päätelmänne Pikkanen harjoitus mielen virkistykseksi:
28. Strategia-ajattelu
Sisältää toimintamallit ja viitekehykset, joiden avulla voidaan analysoida, ryhmitellä ja tunnistaa organisaation ja toimintaympäristön tila ja kehitys
Strategia-analyysi
Ilman strategista analyysiä ei voi olla tuloksellista strategista johtamista
“miten on” – “mitä on tapahtunut” – “miksi”
Strateginen johtaminen
“miten asioiden tulisi olla
Strateginen suunnittelu
Sisältyy strategisen johtamisen käsitteeseen
Strateginen oppiminen
“mitä ja miten opimme siitä mitä ja miten olemme tehneet”? Strategia-ajattelun ulottuvuudet
29. Strategia-analyysi
30. Mitä on strateginen johtaminen? Kyky nähdä kokonaisuuksia – kompleksisuutta
Kyky identifioida muutostarpeita – murrosvaiheita
Kyky luoda strategia muutosta varten
Kyky tuntea ja käyttää työkaluja muutosprosessia varten
Kyky jämäkästi ja johdonmukaisesti suorittaa muutosprosessi
31. Mikä yksilötasolla vaikuttaa strategiaprosessiin?
32. Mikä yksilötasolla vaikuttaa strategiaprosessiin?
33. C. Strategian tekeminen - miten strategiat syntyvät Strategiaprosessi
34. Strategisen johtamisen viisi tehtävää prosessina
35. Jatkuva strategiaprosessi
36. D. Strateginen koulukunta-ajattelu Kokemuskäyrä
SWOT-analyysi (Ansoff)
Boston Consulting Group -matriisi
McKinsey matriisi
Porterin geneeriset strategiat
Mintzbergin 5 P:tä
37. Kokemuskäyrä Kehitetty 1925
Kehittäjä Wright-Patterson,Air Force Base:n komentaja, Dayton, Ohio
Oivallus: Kaikki toiminnot pystyttiin tuottamaan noin 30 % alhaisemmilla kustannuksilla, kun tuotantovolyymi kaksinkertaistettiin
Vanhempien strategiamallien perustana, esim. BCG matriisin
Keskeistä: Korkea markkinaosuus – halvempi tuotanto – korkeampi kate – parempi kannattavuus ja vahvistettu kilpailukyky
38. SWOT-analyysi Kehittäjä Igor Ansoff 1960-luvulla
SWOT-lyhennelmä
Strengths – vahvuudet
Weaknesses – heikkoudet
Opportunities – mahdollisuudet
Threats – uhat
Yksi käytetyimmistä ”työkaluista” edelleen
yksinkertainen ja toimiva
39. BCG-matriisi Kasvu / markkinaosuus matriisi
Kehittäjä Boston Consulting Group
Käytetty esim. monitoimialaisissa konserneissa
Keskeistä on analysoida konsernin eri liiketoimintayksi- köitä ja ja tukea investointipäätöksiä
40. McKinsey-matriisi
Markkinapotentiaali ja strateginen asema
Kehittäjä McKinsey Company
Käytetty esim. monitoimialaisissa konserneissa
Keskeistä: Analysoida konsernin eri liiketoimintayksikköjä ja tukea investointipäätöksiä
41. McKinsey-matriisista Strateginen asema
Suhteellinen koko
Kasvu
Osuus
Positio
Suhteellinen kannattavuus
Kate
Teknologinen asema
Imago
Johtajuus ja henkilöstö Toimialapotentiaali
Absoluuttinen koko
Markkinakasvu
Markkinalaajuus
Hinnoittelu
Kilpailurakenne
Toimialakannattavuus
Tekninen rooli
Sosiaalinen rooli
Ympäristöolosuhteet
Juridiset esteet
42. Porterin generiset strategiat Generinen = yleinen
Strategiamallien perustana on kilpailuetu
Kilpailuedun saavuttamiseen vaaditaan fokusoitumista, eli ei kaikkea kaikille
43. Strategian neljä perustyyppiä (Porter 1995) 1) kustannusjohtajuus
kustannusten minimointi
massahankinnat
vähän tuotekehitystä
Esim. Pirkka, Dean Foods
vaara: matkiminen, teknologia muuttuu
3) Keskitetty kustannusetu
huomio tietyn asiakasryhmän tarpeisiin
organisaatio pystyy täyttämään tehokkaammin tietyn ryhmän tarpeet
Esim. Ikea
2) Erikoistuminen
erityinen tuote tai palvelu nostaa hintaa
merkkiuskollisuus
Esim. Mercedec Benz, BMW
vaara: matkiminen, erityisyys häviää –> Lexus…
4) keskitetty erikoistuminen
eriytynyt kohderyhmä
kohderyhmällä erityistarpeita, omintákeinen tuotantotapa
Esim. pankkiiriliikkeiden verkkopankit
44. Porterin geneerisistä strategioista vielä – mitä kautta päädytään johonkin strategiaan Toimialarakenteen analyysi
Toimialan kilpailusäännöt – toimialan logiikka
Tavoite: Vaikuttaa sääntöihin yrityksen eduksi
Viisi kilpailuvoimaa.
45. Porterin arvoketju Arvo – kustannukset = Kannattava liiketoiminta
Fokusointi asiakkaan arvotuotantoon
Laajentunut nykyään arvoverkko-ajatteluun
46. Mintzberg’s 5 P’s Plan – course of action
Ploy – a ”fake” manouver
Pattern – stream of action
Position – locating an organization in an environment
Perspective – a way of perceiving the world (shared perspective important!)
47. Strategiset koulukunnat – käytännön harjoitus Ryhmittäydytään 5-7 ryhmään (4-6 per ryhmä)
Valitkaa toimiala (tai monitoimiala) ja joku yritys (konserni). Kriteerit:
Suomalainen (ei omistus vaan liiketoimintahistoria)
Pitempi liiketoimintahistoria – joissa murrosvaiheita
Keskustelkaa ryhmässä ja luokaa strategia ”story” vali- tulle yritykselle/konsernille – kertokaa yrityksen tarina
Absoluuttinen totuus kehityksestä ei keskeistä
Keskeistä on: käyttää joitakin edellä mainittuja strategisen koulukunnan (ei kaikkia!) malleja ja loogisesti sekä analyyttisesti esittää yrityksen strategian kehitystä (strategy plan, strategy pattern, courses of action, jne.)
Laatikaa kalvoesitys ja valmistautukaa suulliseen esitykseen (n. 10 min./ryhmä)
48. Jokainen ryhmä esittää oman tarinansa ja yleisö kyseenalaistaa (positiivisessa/kehittävässä mielessä) valittua lähestymistapaa (perspektiiviä)
Olkaa innovatiivisia ja tuokaa esille ne muutokset, joista voi/pitäisi oppia. Vaikka sanotaan, että maailma on hyvin erilainen tänään, kuin 30-50 v. sitten, niin kaikki ei ole muuttunut.
Tärkeätä on tunnistaa geneeriset pysyvät ja muuttuvat tekijät. Historiasta ja tulevaisuudesta voi oppia jotakin – ongelma, että ihmisillä on lyhyt muisti!
49. Muita tapoja järjestää teorioita
50. 1 Klassinen näkökulma strategiaan Analogia taloustieteeseen: Rationaalinen toimija
Edustajia: Chandler, Ansoff, Porter
Strategian luominen tietoinen prosessi
Organisaatiorakenteen sovittaminen strategiaan lähtökohta
Ylimmän johden keskeinen asema
Muotoilu, toimeenpano ja arviointi voidaan erottaa toisistaan
esim. Macintosh
51. 2 Evoluutionäkökulma Analogia biologiaan: Survival of the fittest
Edustajia: Hannan & Freeman, Williamson, Aldrich
Markkinaviidakko karsii heikot organisaatiot ja palkitsee parhaat
Markkinat tekevät valinnat
Strategia melko turha
Johtajat voivat yrittää sopeutua markkinoihin, vaikka ei kovin todennäköistä
esim. Keuhkoparantolat tai kohta lankapuhelimet
52. 3 Järjestelmänäkökulma Analogia sosiologiaan: Sosiaaliset kytkennät
Edustajia: Granovetter, Burt, Marris
Strategian keinot ja päämäärät ovat sidoksissa yhteisöön ja yhteiskuntaan
Johtajat poikkeavat usein voiton maksimoinnista tahallisesti
Laskelmoinnilla ei ole aina väliä
Strategia on kulttuurisesti ja kansallisesti värittynyttä
Esim. Elektrobit?
53. 4 Prosessinäkökulma Analogia psykologiaan: rajoitettu järkevyys
Edustajia: Cyert & March, Simon, Mintzberg, Pettigrew
Viime vuoden Nobel-voittaja Daniel Kahneman vaikuttanut ajatteluun paljon (heuristiikat ja vinoumat)
Strategia on johtajien puolustuskeino hallita monimutkaista todellisuutta
Inhimillisen toiminnan epätäydellisyys takaa, että strategiasta tulee epätäydellinen
Strateginen suunnittelu turhaa
Markkinat antavat anteeksi
Oppimista ja kompromisseja
54. Vielä yksi tapa nähdä eri strategiset koulukunnat Mintzberg on erotellut kymmenen erilaista strategista koulukuntaa.
Koulukunnat eroavat mm. siinä keskittyvätkö ne enemmän strategian ja strategiaprosessin ideaalimallin pohdintaan
vai strategiaprosessin arkipäivän ongelmiin.
Samoin koulukunnat tarkastelevat eri painotuksin strategiprosessin eri vaiheita. Osa koulukunnista on keskittynyt tarkastelemaan itse strategian laadintaa,
osa koulukunnista tarkastelee strategian laadintaa varten tarvittavan tiedon analysointia
ja joidenkin koulukuntien kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti strategian toteuttamisen ongelmakohdat.
Edelleen koulukunnat eroavat mm. sen suhteen, kuinka ne suhtautuvat organisaation ja sen ympäristön väliseen suhteeseen ja organisaation ulkopuolisten muutosten kontrolloitavuuteen ja ennustettavuuteen.
Samoin koulukunnat suhtautuvat eri tavoin strategiaprosessin rationaalisuuden asteeseen
55. Vielä yksi tapa nähdä eri strategiset koulukunnat Muotoilukoulukunta
Suunnittelukoulukunta
Asemointikoulukunta
Yrittäjyyskoulukunta
Kognitiivinen koulukunta
Oppimiskoulukunta
Kulttuurikoulukunta
Ympäristökoulukunta
Konfiguraatiokoulukunta
Vallan käytön koulukunta
56. Vielä yksi tapa nähdä eri strategiset koulukunnat Muotoilukoulukunta (design school)
Strategia- ajattelun perusta: optimaalisin suhde organisaation sisäisten resurssien ja organisaation ulkopuolisten mahdollisuuksien välille.
Strategiaprosessin perustyökaluna on SWOT- analyysi
Koulukunta korostaa strategiaprosessissa rationaalisuutta ja tarkoituksellisuutta.
Tehdään selkeä ero strategian laatimisen ja toteuttamisen välillä.
Strategian laatiminen on organisaation ylimmän johdon vastuulla
Sen pystyttävä laatimaan strategia spesifeihin tilanteisiin siten, että kaikki mahdolliset muuttujat on tunnistettu ja analysoitu.
57. Vielä yksi tapa nähdä eri strategiset koulukunnat Suunnittelukoulukunta (planning school)
Perusta on strategiaprosessin formaalisuus.
Prosessi laaditaan formaaliseen etenemissuunnitelmaan,
jossa eri vaiheet on erotettu toisistaan ja kullekin vaiheelle on määritelty omat tavat toimia ja omat työkalut.
Runsaasti erilaisia muistilistoja ja tekniikoita, joita on kehitetty strategiaprosessin eri vaiheisiin.
Strategiaprosessi tapahtuu ylimmän johdon valvonnassa erillisen suunnitteluyksikön toteuttamana.
Tulee tarkka suunnitelma strategian toteuttamisesta tavoitteineen, budjetteineen ja operationaalisine ohjelmineen.
58. Vielä yksi tapa nähdä eri strategiset koulukunnat Asemointikoulukunta (positioning school)
Pääajatus on, että strategian rooli on asemoida organisaatio markkinoilla. (Porter)
Ainutlaatuisen asemoinnin perustana on, että organisaatio on jossain suhteessa pysyvästi erilainen kuin muut.
Sen on tuotettava asiakkaille joko suurempaa arvoa tai samantasoista arvoa alhaisemmilla kustannuksilla tai kumpaakin. (Porterin geneeriset strategiat)
Strategian laadinta nojaa kilpailuedun analysointiin (Porterin ”five forces”)
Strategiaprosessin ja operationaalisen toiminnan välille selkeä ero
59. Vielä yksi tapa nähdä eri strategiset koulukunnat Yrittäjyyskoulukunta (entrepreneurial school)
Yrittäjyyskoulukunta korostaa johtajan roolia strategian muodostamisessa.
Koulukunnan keskeinen konsepti on visio.
”Visiolla tarkoitetaan johtajan mielessä olevaa mentaalista mallia strategiasta ja pitkän tähtäimen tulevaisuuskuvasta.”
Johtajan, joka usein tarkoittaa yrityksen perustajaa, rooli strategian laatimisessa on keskeinen
Hänen näkemyksensä dominoi vahvasti koko prosessia.
Perustuu vanhahtavaan käsitykseen yrittäjyydestä.
60. Vielä yksi tapa nähdä eri strategiset koulukunnat Kognitiivinen koulukunta (cognitive school)
Taustalla kognitiivisen psykologian teoria.
Keskeisin mielenkiinnon kohde on strategiaprosessin mentaaliset osat ja ulottuvuudet
Esim. miten kognitiiviset vinoumat heijastuvat päätöksenteon prosesseissa.
Koulukunnan näkemyksen mukaan strategia on ”emergentti” (Minzberg itse kärjessä)
Se ilmaantuu pitkällisen kognitiivisen prosessin kautta.
Strategian laadinnan vaiheita ja siinä tehtyjä päätöksiä on jälkeenpäin vaikea jäljittää.
Samoin strategian muuttaminen on vaikeaa, koska sen luonne on kognitiivinen,
jolloin muutokseen tarvitaan kognitiivisten mallien muuttamista.
61. Vielä yksi tapa nähdä eri strategiset koulukunnat Oppimiskoulukunta (learning school)
Lähtökohtana on monimutkainen, nopeasti muuttuva ja kaoottinen organisaation toimintaympäristö.
Muutosten intensiivisyys johtaa siihen, että strategista ajattelua ei jätetä johdon ja johtajan varaan vaan
strategiasta tulee kollektiivinen oppimisprosessi.
Tätä kautta organisaation sitoutuminen strategiaan on turvattavissa,
Koulukunnan ajattelussa strategian laadintaa ja toteuttamista ei haluta erottaa toisistaan, vaan ne etenevät rinnakkain.
Strategia syntyy vähitellen oppimisen kautta.
Koulukunta näkee historialla olevan suuren merkityksen strategian laatimisen pohjana.
62. Vielä yksi tapa nähdä eri strategiset koulukunnat Kulttuurikoulukunta (cultural school)
Strategiaprosessi on sosiaalisen vuorovaikutuksen prosessi,
joka pohjaa organisaation jaettuun ymmärrykseen, uskomuksiin ja arvoihin.
Strategiaprosessissa luodaan kollektiivinen liike.
Strategialla on taipumus säilyttää olemassa oleva tapa toimia ja tulkita ympäristöä.
Strateginen muutos on siten hyvin vaikea toteuttaa.
Yksi keskeisiä koulukunnan tarkastelemia ilmiöitä on organisaatiokulttuuri.
63. Vielä yksi tapa nähdä eri strategiset koulukunnat Ympäristökoulukunta (environmental school)
Strategian tehtävänä on reagoida ympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Strategiaprosessi lähtee liikkeelle organisaation ulkopuolelta tulevista haasteista.
Organisaation on pystyttävä vastaamaan haasteisiin tai muutoin se häviää.
Koulukunnan pohdinnan kohteena on mm., kuinka ympäristön muutoksia tulee tulkita ja analysoida ja miten organisaation on adaptoiduttava muutoksiin.
Strategian olemus on asemointiin painottunut eli strategialla haetaan asema, jossa organisaation on mahdollista toimia.
64. Vielä yksi tapa nähdä eri strategiset koulukunnat Konfiguraationkoulukunta (Configuration school)
Lähtökohtana ovat organisaation tunnuspiirteet kuten esim. organisoituminen ja tapa toimia,
jotka ovat rakentuneet tietyn ajankohdan tai toimintaympäristön asettamien vaatimusten mukaan.
Kun toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, on organisaation reagoitava niihin muuttamalla organisoitumistaan ja struktuuriaan.
Strategian tehtävänä on toisaalta ylläpitää organisaation pysyvyyttä ja struktuuria, mutta myös tunnistaa muutoksen tarve ja muuttaa organisaation struktuuria.
Muutoksen ja pysyvyyden vaiheet seuraavat toisiaan mm. organisaation elinkaaren mukaan. (”vaihekoulukunta”)
Konfiguraatiokoulukunta korostaa, että edellä kuvattujen koulukuntien näkemykset ovat soveltuvia vain tiettyyn tilanteeseen ja ajankohtaan.
65. Vielä yksi tapa nähdä eri strategiset koulukunnat Vallan käytön koulukunta (power school)
Strategiaprosessiin liittyy keskeisesti vallankäyttö.
Se ilmenee erilaisissa neuvotteluprosesseissa, joita käydään strategian laadinnan yhteydessä.
Vallankäyttö ilmenee joko organisaation sisällä siten, että eri näkemykset käyvät kamppailua strategiaprosessin aikana tai
se ilmenee organisaation ja sen ympäristön välisenä vallankäytön yrityksinä.
Strategiaprosessi nähdään organisaation sisäisenä poliittisena pelinä.
Strategia on luonteeltaan emergentti poliittisen prosessin aikana syntyvä neuvottelutulos.
Niin ikään koulukunta tarkastelee organisaation ja sen ympäristön välistä suhdetta ja organisaation mahdollisuutta kontrolloida toimintaympäristöään.
66. Muutama tärkeä juttu lopuksi Mikä on strategia?
Corporate strategy is the pattern of decisions in a company that determines and reveals its objectives, purposes, or goals, produces the principal policies and plans for achieving those goals, and defines the range of business the company is to pursue, the kind of economic and human organization it is or intends to be and the nature of the economic and non-economic contribution it intends to make to its shareholders, employees, customers, communities…..
Mintzberg, et.al. (1995)
67. Strategiatyö käytännössä Strategian ajuri: Mistä tulevaisuuden kasvu?
Strategiatyö on jatkuva prosessi (kyseenalaistaminen ja kehittäminen)
Strategiatyön keskeinen osa: Vision hahmottaminen (tavoitteet ja riskit)
Strategiatyön aikaperspektiivit
Strategiatyön verkostovaikutukset (asiakkaat, toimittajat , kilpailijat, omistajat, jne.)
Strategiatyön jalkauttaminen (strategien vs. operatiivinen toiminta)
Kuka luo strategian ja kuka jalkauttaa sen?
68. Keskeisiä strategiatyön kysymyksiä Mistä tulevaisuuden kasvu?
Mitä halutaan kasvattaa (liikevaihtoa, kannattavuutta, markkinaosuutta jne.)
Miksi halutaan kasvattaa tätä (strategiatyön taustalla olevat olettamukset)?
Miten halutaan kasvaa (esim. yritysostot vs. orgaaninen kasvu)?
Mikä on ydinosaamisemme nyt?
Miten ydinosaamistamme tulisi kehittää?
Mitä investointeja vision toteuttaminen vaatii (ei ainoastaan taloudelliset)?
Mitä keskeisiä esteitä (riskejä) näemme vision toteuttamiselle?
69. Kotitehtävä Etsikää jotkut ICT-yrityksen nettisivut
Analysoikaa ja pohtikaa niiden perusteella, minkälaista strategiaa yritys näyttäisi käyttävän
Strategian analysoimisessa käyttäkää Mintzbergin jaottelua 10 koulukuntaan
Pohtikaa yrityksen strategiaa minulle n.3-5 sivua
70. 4.2. Alalletulostrategiat ja alan liiketoimintamallit Päivän sisältö:
Yrittäjän ominaisuudet ja ohjelmistoyrityksen perustaminen
Ohjelmistoyrityksen perustaminen päätöksentekoprosessina
Reitit ohjelmistoyrittäjyyteen
Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit
Resurssien kasaaminen alussa
Yhteistyö
Strategiat
Kilpailukeinot
71. Mutta ensin: ohjelmistoyrityksen syntymisen aikaulottuvuudet
72. A. Yrittäjän ominaisuudet ja ohjelmistoyrityksen perustaminen
73. A. Yrittäjän ominaisuudet ja ohjelmistoyrityksen perustaminen
74. A. Yrittäjän ominaisuudet ja ohjelmistoyrityksen perustaminen
75. A. Yrittäjän ominaisuudet ja ohjelmistoyrityksen perustaminen
76. B. Ohjelmistoyrityksen perustaminen päätöksentekoprosessina
77. B. Ohjelmistoyrityksen perustaminen päätöksentekoprosessina
78. B. Ohjelmistoyrityksen perustaminen päätöksentekoprosessina
79. B. Ohjelmistoyrityksen perustaminen päätöksentekoprosessina
80. B. Ohjelmistoyrityksen perustaminen päätöksentekoprosessina
81. B. Ohjelmistoyrityksen perustaminen päätöksentekoprosessina
82. Jos vedetään edellä olevaa yhteen
83. Jos vedetään edellä olevaa yhteen
84. Jos vedetään edellä olevaa yhteen
85. C. Reitit ohjelmistoyrittäjyyteen
86. C. Reitit ohjelmistoyrittäjyyteen
87. C. Reitit ohjelmistoyrittäjyyteen
88. C. Reitit ohjelmistoyrittäjyyteen
89. C. Reitit ohjelmistoyrittäjyyteen
90. C. Reitit ohjelmistoyrittäjyyteen
91. C. Reitit ohjelmistoyrittäjyyteen
92. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit1. Resurssien kasaaminen alussa2. Yhteistyö3. Strategiat4. Kilpailukeinot
93. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit
94. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit
95. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit
96. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit
97. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit
98. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit
99. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit
100. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit
101. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit
102. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit
103. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit
104. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit
105. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit
106. D. Ohjelmistoyrityksen syntymisen mallit