Yhdistyksen historia alkanut 1920-luvulla

2. Yhdistyksen historia alkanut 1920-luvulla 1930-1938SUOMEN HUOLTOTYÖNTEKIJÄINPOHJOIS-KARJALANHAARAOSASTO www.pksotu.fi

3. Yhdistysrekisteriin vuonna 1938 Vuonna 1938 yhdistys rekisteröitiin itsenäisenä paikallisena yhdistyksenäPohjois-Karjalan Huoltoväenyhdistys r.y.(1938-1976) www.pksotu.fi

4. Pohjois-Karjalan Huoltoväenyhdistyksen toimintaperiaatteet (v.1938) Yhdistyksen tarkoituksena on:● lakisääteisen huoltotyön alalla toimivien henkilöiden kokoaminen yhteistoimintaan, huoltomenetelmien kehittämiseksi● alalla työskentelevien tieto- ja taitomäärien lisääminen www.pksotu.fi

5. Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen vahvana toiminnallisena painopisteenä alkuvuosista lähtienkoulutus ja opintotoiminta jaerilaiset neuvottelupäivät (1925 –) Toimintamuotoina esimerkiksi: ● Esitelmätilaisuudet (vuosikokousten yhteydessä) ● Luento-, neuvottelu-, ja – huoltopäivät ● Opintotapahtumat, -päivät ja opintotilaisuudet ● Seminaarit, koulutustilaisuudet www.pksotu.fi

6. Ajankohtaisia teemoja ja aiheita Luentojen, opintopäivien, esitelmien ja koulutuspäivien aiheita eri vuosina: www.pksotu.fi

7. 1940 - 2013 YHDISTYKSEN TOIMINTAA ERI VUOSIKYMMENINÄ

8. 1940-LUKU • Toiminta sota-ajan takia vähäistä (1940-1947) • v. 1940 yhdistyksen huollettavaksi otettiin ½ v. otettiin kummilapsi. Kummilasta tuettiin 1940-luvulla jonkin verran rahassa, mutta annettu myös vaateapua, lammas sekä hankittu lääkärin apua • v. 1948 toiminnassa elpymisen merkkejä • v. 1949 merkittävänä tapauksena sosiaaliministeriön järjestämät luento- ja opastuspäivät Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon huoltoväelle. Vuosikokouksessa pohdittiin myös ensikodin rakentamista Pohjois- Karjalaan.

9. 1950-LUKU • Toiminta vuosina 1950-1953 verrattain hiljaista● koulutus- ja neuvottelupäivätoiminta jatkunut ● Yhdistys Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon • Yhdistyksen toiminta aktivoituu uudelleen 1954-1959 ● Vuosittain useampia koulutuksia, tilaisuuksia ja retkiä mm. Henkilökohtaisen huollon seminaari (1957), Huoltopäivät (1958) lähes 200 osallistujaa ● Kummilapsi-projekti päättyi (1956) sotakummilapsen täytettyä 16 vuotta ● Yhdistykseen 89 uutta jäsentä v. 1957-58 (v. 1958 yht. 136 jäsentä) ● v. 1958 käynnistyy vuosia eteenpäin toiminut kunnalliskotijohtajattarien kerho

10. 1960-LUKU • 1960-luvun alkuvuodet verrattain hiljaista● opintopäivä- ja kerhotoiminta kuitenkin jatkunut • Vuosina 1963-1969 toiminta vilkastuu ja jäsenmäärä kasvaa • Yhdistys keskittynyt erityisesti opintotoimintaan, joka aktiivista: ● 1963: 3 opintotilaisuutta ● 1964: 3 opintotapahtumaa ● 1965: 3 opintotapahtumaa ● 1966: Tapahtumia järjestettiin enemmän kun suunniteltiin ● 1967: Toimintasuunnitelman mukainen välivuosi. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvanut 313 henkilöön ● 1968: Itä-Suomen Huoltopäivät. 170 osallistujaa ● 1969: 4 opintotapahtumaa

11. 1970-LUKU • Yhdistyksen säännöllinen opinto- ja koulutustoiminta jatkuu • v.1972 yhdistyksen kattojärjestö muuttaa nimensä Huoltotyön-tekijöiden liitosta Sosiaaliturvan keskusliitoksi● Liiton katsotaan toimivan enemmän sosiaaliturvan kuin sosiaalihuollon alueella • Ehdotukset oman yhdistyksen toiminnan ja jäsenmäärän lisäämiseksi:● yhdistyksen jäseniksi myös yleisesti sosiaaliturvan, diakonian ja terveydenhuollon alalla toimivat henkilöt● yhdistyksen tiedottamisen tehostaminen ja aktiivisempi kannanotto sosiaalilainsäädännön uudistuksiin • V. 1977 yhdistyksen nimi muuttuu Pohjois-Karjalan Huoltoväen yhdistyksestä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistykseksi. • Myös yhdistyksen säännöt muuttuvat

12. 1980-LUKU Yhdistyksen jäsenmäärä • Koulutustilaisuuksien järjestäminen ja opinto-toiminta yhäyhdistyksen keskeisintä ja aktiivisinta toimintaa • Yhdistyksen asema koulutusten järjestäjänä koettu tärkeäksi läänin alueella • Huolena yhdistyksen jäsenmäärän huomattavalasku (v. 1988 pohdiskelun alla pitäisikö koko yhdistys lakkauttaa) • Suurin osa jäsenistä luottamusmiehiä.Ratkaisuna tehokkaampaan jäsenhankintaan päätettiin (v.1981), että jäseniksi otetaan myös kuntia • V. 1986 käynnistynyt tutkimushanke ”Asiakkaan vaikutus ja osallistumismahdollisuudet sosiaali- ja työvoimahallinnossa”

13. 1990-LUKUTOIMINNAN LAAJENEMISEN JA AKTIVOITUMISEN AIKA POHJOIS-KARJALAN SOSIAALITURVAYHDISTYS RY JASOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KESKUSLIITTO KUMPPANEINA

14. VERKOSTOJA RAKENNETAAN1994-1996 • V. 1994 Yhdistys mukaan STKL:n ja Joensuun kaupungin kanssa toteutettavaan Hyve-projektiin. Projektissa työparina Joensuun kaupungin sekä STKL:n suunnittelija • Projektin tavoitteena käynnistää yhteistyöverkoston rakentaminen, joka luo siltaa järjestöjen ja julkisen sektorin välille • Projektin kehittämistoiminnan alueita erityisesti: (1) asuinalueiden kehittämishankkeet, (2) yhteinen yhdistyskoulutus alueen järjestöille sekä (3) järjestöjen sähköinen rekisteri JELLI • Hyve-projektin myötä: • 3. sektorille tunnustettu rooli hyvinvointipoliittisena toimijana Pohjois-Karjalassa • Pysyvä eri tahojen yhteinen kehittämisrakenne. Hyve-toiminta pohjana Joensuun kaupungin, STKL:n ja P-K:n Sosiaaliturvayhdistyksen väliselle yhteistoimintasopimukselle

15. KANSALAISTALO PERUSTETAAN1996-1998 • Joensuun Kansalaistalo aloitti toimintansa v. 1996 Hyve-projektin ja Soroppi ry:n yhteisen ponnistelun tuloksena • Kansalaistalon tavoitteena luoda: • Tilaa vapaaehtois- ja kansalaistoiminnalle • Fyysisiä puitteita, tukea ja kumppaneita kansalaisille järjestöille sekä erilaisille ryhmille • kehittämisympäristö eri tahojen vuoropuhelulle ja yhteistyölle • Kansalaistalosta muodostui nopeasti pysyvä yhteinen rakenne, joka tuottanut vuosien varrella uudentyyppisiä toimintatapoja ja myös uusia projekteja

16. SOSIAALIPOLIITTINEN TOIMIJUUS VAHVISTUU1998-2000 • Hyve-projektin päätyttyä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry hyväksyttiin neutraaliksi toimijatahoksi, joka kokoaa eri tahoja yhteen ja ottaa vastuuta yhteisestä alueellisesta kehittämistyöstä • Yhdistyksen asema vahvistuu alueellisena sosiaalipoliittisena toimijana • Yhdistyksen ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kumppanuus tiivistyy • Yhdistyksen toiminnan tueksi Keskusliiton aluetyöntekijän työntekijäresurssi • Keskusliiton aluetyön ja Sosiaaliturvayhdistyksen ympärille syntynyt työryhmä rakentaa hyvinvointiosuuden maakunnan kehittämistyöryhmä Pokatiin • Hyvinvointistrategia ja hyvinvointiklusteri työskentely käynnistyi maakuntaliiton kanssa • Yhdistys järjestöjen edustajana Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kannatusyhdistyksen hallituksessa alusta alkaen • www

17. KOHTI UUTTA VUOROPUHELUA2000 - • Yhdistys vakiinnuttanut paikkansa uskottavana maakunnallisena toimijana • Yhdistyksestä keskusliiton vahva alueellinen vastinpari ja kumppani: • Alueellisen ja valtakunnallisen sosiaalipoliittisen toiminnan vuoropuhelu • Yhteinen kehittäminen ja työnjako toimijoiden erityisosaamisen pohjalta • V. 2003 yhdistyksellä laajapohjainen hallitus ja 3 projektia: • KATE II- (Maakunnan järjestöjen työllistämistä, siihen liittyvää koulutusta sekä tukipalveluja tarjoava projekti) • KATHY(Kansalainen, hyvinvointi ja tietoyhteiskunta-projekti) • MAAMUUNTAJA(EU-rahoitteinen Equal-ohjelman asuinalueiden kehittämisprojekti) • Sosiaali- ja terveysturvan aluekeskus uutena rakenteena • STKL, Joensuun kaupunki, Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus • Yhdistys vahvasti mukana STKL:n Yhteispalvelun kehittämisprojektissa

18. VUONNA 2013YHDISTYKSEN HANKKEET JA TOIMIJAT TÄNÄ PÄIVÄNÄ YHDISTYKSEN HANKKEET JA TOIMIJAT TÄNÄ PÄIVÄNÄ

19. POHJOIS-KARJALANSOSIAALITURVAYHDISTYS RY • Yhdistyksen toiminnan ja henkilöstön johtamisesta vastaa yhdistyksen toiminnanjohtaja • Toiminnan kehittäminen, suunnittelu ja arviointi

20. KAJO-KESKUS -HANKE • Tukee yhdistyksiä palkkatukityöllistymisessä ja toimii työllisyyshankkeiden yhteyskeskuksena

21. POLKUJA YRITYKSIIN-HANKE • Etsii työnhakijoille töitä yrityksistä ja auttaa yrityksiä palkkatuki- ja työllistämisasioissa

22. KATHY-TOIMINTA • kehittää yhdistysten viestintää  ja tiedottamistoimintaa sekä tukee yhdistysten ja kansalaisten tietoteknistä ja viestinnällistä osaamista

23. oSallisuushanke SALLI • Edistää heikossa asemassa olevien ihmisten osallisuutta sekä kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä hyvinvointia tukevien palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa osana KASTE-ohjelmaa

24. JAKE-YHTEISTYÖHANKE • Kehittää vapaaehtoistoimintaa ja järjestöjen monikulttuurisuutta Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen ja Pohjois- Karjalan Kylät ry:n kanssa

25. MAAHANMUUTTAJIEN NEUVONTAPISTE/ Omakielisten koto-valmentajien kokeiluhanke • Kehittää maahanmuuttajien matalan kynnyksen neuvontaa ja omakielistä ohjausta.

26. SOCIAL SERVICES ONBOTH SIDES OF THE BORDERS • Kehittää matalankynnyksen toimintaa Pohjois-Karjalassa ja Venäjän Karjalassa osana Enpi-ohjelmaa

27. www.pksotu.fi