1 / 6

Miten haja-asutusalueiden kaupalliset palvelut tulisi hoitaa?

Miten haja-asutusalueiden kaupalliset palvelut tulisi hoitaa?. www.enknastola.fi. Maalaiskylien oma väestöpohja ei riitä kauppiaan toimeentulon perustaksi , mutta väestötilastot saattavat harhauttaa ostovoiman arvioimisessa. Vapaa-ajan

alagan
Download Presentation

Miten haja-asutusalueiden kaupalliset palvelut tulisi hoitaa?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Miten haja-asutusalueiden kaupalliset palvelut tulisi hoitaa? www.enknastola.fi

  2. Maalaiskylien oma väestöpohja ei riitä kauppiaan toimeentulon perustaksi , mutta väestötilastot saattavat harhauttaa ostovoiman arvioimisessa. Vapaa-ajan asunnot (1552 kpl Nastolassa) ovat moninkertainen lisä kysyntään sesonkiaikoina näissä kylissä (Immilä, Ruuhijärvi- Pyhäntaka n. 1100 asukasta). Nykyisellään Nastolan maalaiskylissä on Pajulahti Kumian kylässä, baari Ruuhijärvellä ja kesäkahvila Immilän myllyllä. Naapurissa Vuolenkoskella on maalaiskylässä melko monipuolinen kaupallinen tarjonta. Pajulahden tapaisen valtakunnallisen liikuntapaikan yhteyteen on yksityisten yrittäjien mahdollista kehittää omia palveluitaan. Pajulahdella olisi myös hyvät mahdollisuudet kilpailla seudullisten liikuntapalveluiden sijoituspaikkana. Tällainen voisi olla esim. viihdeuimala. Nyt näyttää myös siltä, että jalkapallon sisäharjoitustilat siirtyvät Lahden suurhallista yksinomaan Pajulahteen. Toinen mahdollisuus on Immilän myllyn tapainen ratkaisu; Luonto- ja kulttuurinähtävyys ja sen yhteyteen liitetty kaupallinen palvelu. Tällaisella on hyvä kysyntä sesonkiaikana ja jopa 40% kävijöistä tulee maakunnan ulkopuolelta. Kolmas mahdollisuus kylissä on maatilan yhteyteen rakennettu puoti tai sitten tilojen yhteinen maatilatori Kausalan tyyliin. Molemmat edellyttävät nykyistä huomattavasti laajempaa ja monipuolisempaa tuotantoa Nastolan maatiloilla. Tällä sektorilla on kasvun mahdollisuuksia sekä tuotannon että kaupan puolella. Kylissä on myös suosituiksi muodostuneet kesätorinsa, hevostalleja ja kokoontumis- sekä harrastustiloja.

  3. Pääsääntöisesti maalaiskylässä asuva asioi kaksi kertaa viikossa päivittäistavarakaupassa. Lahden markettien tarjonta suhteessa nastolalaiseen tarjontaan ei ole syy kaupungissa asioimiseen; Ostokset tehdään muun liikenteen yhteydessä. Erikoiskaupan puolellakaan en usko kaupungin vetovoimaan, koska lukemattomat turhat retket ovat saaneet minut siirtymään nettikauppojen asiakkaaksi. Näen kasvua nettikaupan saralla, myös päivittäistavaroiden kohdalla. Tämä lisää paineita logistiikan järjestämisessä. Pienessä Lahden kokoisessa kaupungissa erikoiskauppa on taitolaji ja näyttää kutistuvan ”markettitasolle”. Haja-asutusalueille voisi harkita kuljetuksia, mutta ilman yhteiskunnan tukea niiden hinta muodostuu liian korkeaksi. Tämä puolestaan johtaa niiden vähäiseen käyttöön. Nastolassa keskittymä Rakokivi ja ABC liikennemyymälän alue Vastaus:-60 luvulla Villähteellä kauppias, tai polkupyörätsuppari toi ostokset kotiin asti. Jos Nastolan kauppiailla olisi yhteistyökykyä, olisi nykypäivänä kotiinkuljetus paljon helpompi toteuttaa.

  4. Elintarvikkeiden osalta, kauppa-auto. Viikonvaihdeostokset rakokivestä, arkipäivien "paikkaukset mahdollisimman läheltä. Tarvitsevat myös erikoisliikkeitä rakokivessä. Haja-asutusalueella voisi palata harkinnan mukaan yhdistetty kauppa / apteekki-autoon mikä turvaisi vanhusten paremman ravinnon ja peruslääkkeiden saannon. Luulen, että kesäasukkaille riittää nykyiset palvelut. Hyvät tiet ja opasteet Rakokiveen. Palvelumuistio jakoon kaikille, myös kesäasukkaille. Lähipalveluiden tukeminen tavoitteena, keinot ? Sähköiset palvelut, perinteiset paikalle saapuvat palvelut kuten kauppa-autot.

  5. Säännöllinen kuljetus liikekeskukseen sellaisille henkilöille, joilla ei omaa autoa tai muuten mahdollisuutta asioida keskustassa. Nastolan palveluista tiedotettava vaikka Nastola-lehden väliin jakelu. Palvelemalla heitä "kauppa-auto" tyylisellä myyntipisteellä. Parantamalla palvelujen löydettävyyttä erilaisin viestimin esim. verkkopalveluja parantaen. Kesäasukkaille ohjaus Liikekeskukseen. Kyläyhdistysten toimintaan lisää ytyä. Kunta voisi varmaankin tukea kylien elävänä pysymistä. Kauppa-auto!! Eikö kunta voisi hakea siihen yrittäjää? Ruokapiirit toinen vaihtoehto, vapaaehtoisia vetäjiä vaikea löytää?Keskustaa (Rakokiveä) kehittämällä kaikin mahdollisin tavoin! En tiedä, olisiko kauppa-auto toiminta tänä päivänä kannattavaa tms, palvelu! Olisiko siinä yrittäjälle töitä?

  6. Olisiko vielä ideaa polkaista nykyaikaiset kunnon kauppa-autot käyttöön? Kesäaikana sillä saattaisi olla paikkansa, ehkä? Kauppa-auto tai nettikaupan kehitys. Kesäasukkaille jälleen oma Kesälehti, minkä Koti Nastola teki aikanaan. Lehteen vain paikallisia asioita ja yrittäjät mukaan markkinoimaan omia palveluitaan.

More Related