1 / 15

ERITYISYMPÄRISTÖTUKI PERINNEBIOTOOPPIEN HOITOON

ERITYISYMPÄRISTÖTUKI PERINNEBIOTOOPPIEN HOITOON. 12.3.2012 Henrik Jensen Pihvikarjankasvattajien liitto ry. PIHVIKARJA MAISEMAN HOITAJANA. Pihvikarjan merkitys perinnebiotooppien hoitajana kasvaa, lypsylehmien merkitys vähenee

alena
Download Presentation

ERITYISYMPÄRISTÖTUKI PERINNEBIOTOOPPIEN HOITOON

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. ERITYISYMPÄRISTÖTUKIPERINNEBIOTOOPPIEN HOITOON 12.3.2012 Henrik Jensen Pihvikarjankasvattajien liitto ry

  2. PIHVIKARJA MAISEMAN HOITAJANA • Pihvikarjan merkitys perinnebiotooppien hoitajana kasvaa, lypsylehmien merkitys vähenee • Luonnonlaitumet soveltuvat hyvin emolehmien ja lampaiden laiduntamiseen • Eläimet pitävät avoimina ja hoidettuina laajoja alueita, joiden hoitaminen esimerkiksi niittämällä vaatisi lukuisia työtunteja eikä aina olisi käytännössä mahdollistakaan • Monet kasvi-, lintu- ja hyönteislajit hyötyvät laidunnuksesta • Vuosikymmenien kuluessa laidunnetuista alueista on muodostunut maisemia, jotka ovat luontoarvoiltaan tärkeitä ja säilyttämisen arvoisia ja jotka monet ihmiset kokevat yhteiseksi kansallisomaisuudeksi

  3. Vapolan lehmät maisemanhoitotöissä

  4. Kannustusta maisemanhoitoon • Tuen tulisi innostaa vielä paremmin perinnebiotooppien hoitoon • Kannustinta alueiden käyttöön tarvitaan • Aitaaminen on iso kustannus • Luonnonlaitumien tuottaman rehun ruokinnallinen arvo on viljeltyä laidunta alempi • Vasikoiden kasvu laihemmalla laitumella hitaampaa -> tuotostappio • Laidunnettavan alueen pinta-ala ja rehuntuottokyky määrittää laidunryhmän usein pienemmäksi, kuin mitä siitossonnia kohti voisi muutoin olla -> tarvitaan useampia sonneja -> kustannukset nousevat

  5. Mr. Big

  6. Nykyjärjestelmän ongelmat 1. • Nykyinen järjestelmä on byrokraattinen ja työläs hakea • Voimassaoloaika on ongelmallinen, 1.5. tai 1.10. alkaen 5 vuotta -> kun uusi potentiaalinen alue löytyy, menee yli vuosi ennen kuin päästään käytännössä toteuttamaan • Monet sopimukset tehdään vuokrasopimuksin hallituille alueille; sopimus on 5-vuotinen, mutta käytännössä vuokrasopimuksen pitää olla 6-vuotinen

  7. Nykyjärjestelmän ongelmat 2. • Hakumenettely on liian raskas vaadittavine kustannuslaskelmineen • Ohjekustannukset ovat liian alhaiset, työlle ei määritetä riittävää arvoa • Rehuarvon huomioiminen laskelmassa hyötynä väärin, koska viljeltyä laidunta heikompilaatuinen rehu on ennemminkin kustannus kasvun hidastuessa

  8. Viljellyille laitumille lisäruokinta on mahdollista, jolloin päästään parempiin kasvutuloksiin

  9. Nykyjärjestelmän ongelmat 3. • Hakumenettely sitoo liikaa myös hallinnon voimavaroja • Pinta-alan tarkka määrittäminen etukäteen • Vesistöihin rajoittuvat alueet erityisen hankalia, kun vesirajan korkeus vaihtelee • Nykyinen järjestelmä ei ole riittävän houkutteleva -> vähäinen hakeminen

  10. Parannusehdotuksia

  11. Parannusehdotuksia 1. • Tukihakemus sisään päätukihaun yhteydessä, sopimus voimaan heti, jolloin päästään laiduntamaan jo samana kesänä • Alueellinen kustannuslaskelma tuen perustaksi, jolloin sitä ei tarvitse tehdä tilakohtaisesti • Erityisympäristötukialueen määrittäminen ja hyväksyttäminen ELY:n asiantuntijoiden kanssa etukäteen ennen tuen maksatusta

  12. Parannusehdotuksia 2. • Alueen pinta-alan määrittäminen riittävän usein, jotta vältyttäisiin takaisinperinnöiltä -> esimerkiksi veden korkeuden vaihtelusta johtuva laidunnettavan alueen hyväksytty vaihteluväli • Hoitopäiväkirja voisi olla lohkokortti-tyyppinen, johon merkitään kaikki lohkolla tehtävät toimenpiteet -> olemassa olevien viljelysuunnitteluohjelmien hyödyntäminen

  13. Parannusehdotuksia 3. • Sopiva perustukitaso voisi olla 450 €/ha. Vrt. luonnonhoitopelto, jolle voidaan maksaa muitakin pinta-alaperusteisia tukia -> tukitason oltava selvästi korkeampi kuin lhp • Vaikeisiin kohteisiin lisätuki, jonka saaminen edellyttää tapauskohtaista kustannuslaskelmaa. Lisätuen tarve tulee olla perusteltua, esim. tavallista korkeammat aitauskustannukset tai erityisen vaativat eläinten kuljetusjärjestelyt

  14. Lopuksi • Emolehmien määrä on noussut viime vuosina ja laiduntaminen on tuotantoon oleellisesti liittyvä käytäntö; sopivia laiduneläimiä kyllä löytyy, myös lampaista • Kasvattajien ja sopivien kohteiden maanomistajien on kohdattava toisensa, sillä suuri osa arvokkaista maisemista on muiden kuin kasvattajien omistuksessa • Perinnemaiseman hoidon on oltava myös kannattavaa • Tukien hakemisen ja ehtojen täyttämisen on oltava riittävän yksinkertaista, jotta se olisi houkuttelevaa

  15. Kiitos!

More Related