Maatiaisrotujen suojelu ja yhteiskunta El inten arvot , ymp rist nsuojelu ja yhteiskunta Helsingin yliopisto 12.12.2

1. Maatiaisrotujen suojelu ja yhteiskunta El�inten arvot , ymp�rist�nsuojelu ja yhteiskuntaHelsingin yliopisto 12.12.2007 katriina.soini@mtt.fi 

2. Esityksen rakenne 1. Mit� maatiaisrodut ovat? 2. Miksi maatiaisroduista on tullut uhanalaisia? 3. Mik� on maatiaisten nykytilanne kansainv�lisesti ja Suomessa? 4. Miksi maatiaisrotuja pit�isi s�ilytt�� ja miten maatiaisrotujen �arvoja� voidaan tutkia? 5. Kaksi esimerkki� Case 1. Suomalaisten maatiaisrotujen �uusi tulevaisuus� Case 2. Jakutiankarjan s�ilytt�minen Ven�j�n yhteiskunnallisen muutoksen keskell� 6. Yhteenveto ja loppukeskustelu

3. 1. Mit� maatiaisrodut ovat? Rodun k�site kehittyi L�nsi-Euroopassa 1700 �lvulla Kiinnostus el�inten eroihin ja ominaisuuksien parantamiseen Eronteko jalostamattomien �maatiaisten� ja �jalostusel�inten� v�lill� Rotu - k�sitteen vaikeaselkoisuus Sosiaaliset ja ekologiset n�k�kohdat k�ytt�tarkoitus geneettinen samankaltaisuus kasvattajien n�kemykset rotuominaisuuksista levinneisyysalue Rotuominaisuudet muuttuvat Geneettinen monimuotoisuus: rotujen sis�iset erot rotujen v�liset erot

4. Maatiaisrotu �Maatiaisrotu on syntynyt luonnollisen kehityksen tuloksena, vaikka ihminen onkin saattanut ohjata naaraan tai uroksen valintaa. Rodun t�ytyy olla esiintynyt riitt�v�n pitk�n aikaa tietyll� alueella niin, ett� el�in on ehtinyt sopeutua ymp�rist��ns�. T�m� ymp�rist� muodostuu seuraavista tekij�ist�: ilmasto, maaper�, maisemarakenne, kotiel�inten sairaudet, hoito- ja ruokintatavat sek� kasvattajan n�kemykset siit�, mit� el�imen pit�isi tuottaa.� (Hallander 1989, 30)

5. K�sitteit� �Luonnonrotu� ja �kulttuurirotu� Low input � output, high input � output Maatiaisrotu, alkuper�isrotu, kotoper�inen rotu Local breed, indigenous breed, native breed Kotiel�in (domestic animal) vs. tuotantoel�in (livestock) Kotiel�ingeenivarat in situ � el�v�t yksil�t Ex situ in vivo ex situ � alkiot, siemenneste

6. Maatiaisrotujen ominaisuuksia Muodostuneet pitk�n ajan kuluessa ihmistoiminnan ja paikallisen luonnon yhteisvaikutuksesta (Hallander 1989) Ominaisuuksia (verrattuna kaupallisiin, jalostettuihin rotuihin): Vaatimattomuus ravinnon ja hoidon suhteen Kest�vyys (kylmyys, kuivuus) ja terveys (resistanssi monille el�intaudeille) Pienikokoisuus V�h�tuottoisuus Hyv�t hedelm�llisyys- ja emo-ominaisuudet (esim. suomenlammas) Hyv�t laiduntamisominaisuudet (naudat, lammas) Vankkarakenteisuus, sitkeys Tuotteiden erityisominaisuudet: esim. maidon korkeampi rasva- ja valkuaisainepitoisuus, maidon juustoutumisomiaisuudet Rajattu maantieteellinen levinneisyys (paikalliset, alueelliset rodut) Erot muihin saman lajin valtarotuihin vaihtelevat el�inlajeittain ja roduittain

7. 2. Maatiaisrodut osana kotiel�intuotannon historiaa Kotiel�inten kesytt�minen alkoi n. 12 000 vuotta sitten Maatiaisrotujen historia osa kotiel�inten historiaa: vanhinta tuotantokulttuuria Kotiel�inten erilaiset funktiot Elintarvikkeiden tuotanto, Muut tuotteet (lanta, nahka, sarvet, villa) Palvelujen tuotanto (veto ja ty�el�in, kuljetus, liikenne, hoiva) Vakuutus, s��st�, sijoitus Rituaalit Lemmikkiel�in

8. Maatiaisrotuisten el�inten syrj�ytyminen Yhteiskunnallinen kehitys (vrt. kehittyneet ja kehitysmaat) kaupungistuminen, maaltapako ja perinteisten, maatiaisrotuja yll�pit�vien paikalliskulttuurien h�vi�minen sosiaalinen eriytyminen (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) v�kiluvun kasvu; kotiel�inper�isten elintarvikkeiden kulutuksen kasvu (-> 30% ravinnontuotannosta) muutokset arvoissa ja arvostuksissa (kotimainen paikallinen vs. vierasper�inen ja ulkomainen) luonnonmullistukset ja ymp�rist�muutos, sosiaaliset mullistukset, sodat, konfliktit ja n�l�nh�t�

9. Maatalouden p��omavaltaistuminen: Talonpojasta tuottajaksi; omavaraistaloudesta produktivistiseen maatalouteen El�injalostuksen ja tutkimuksen kehittyminen Keinosiemennyksen ja el�inl��k�ripalvelujen kehittyminen Neuvonnan ja valistuksen kehittyminen Kansainv�linen el�inkauppa Maataloustuotannon s��ntely (kansallinen ja kansainv�linen) Maatalouden kehitys

10. Kansainv�lisesti 1900 �luvulla arviolta 618 (16% kaikista) rotua kuollut sukupuuttoon J�ljell� noin 3200 rotua, 15% arvioitu harvinaisiksi 32 % uhanalaisiksi Erot eri maanosien v�lill� suuria L�ntisiss� maissa rotueroosio suurinta Periferisill� alueilla rotujen m��r� suurin 3. El�ingeenivarojen nykytilanne

12. Kansainv�lisi� sopimuksia ja toimijoita UN 1972: Conference on Environment, Stockholm UNESCO 1972: Convention of Cultural and Natural Heritage FAO, 1980 Global Technical Consultation on Genetic Resources, Rome 1980 EAAP 1980: Working group for the AnGr (EFABIS � European Farm animal biodiversity information system) FAO 1985: Global Strategy for the Management of Farm Animal Resources FAO 1992: Special Action Program for the Global Management of Farm Animal Genetic Resources National and Regional Focal Points Domestic Animal Diversity Information System (DAD-IS) UN 1992, Conference on the Environment and Development Agenda 21 Convention on Biodiversity FAO 1998: Country Report on the State of the World�s AnGr UNESCO 2001: Convention of cultural diversity NGOs: SAVE (Europe), NGH � Nordisk Genbank Husdjur (Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen) Rare Breed International (RBI)

13. Jalostusyhdistyksien monet roolit maatiaisrotujen v�henemisess� ja rotujen elvytt�misess� MTT:n tutkijat: 1970 �luvulta l�htien: Tutkimusty� + osallistuminen kv. ja pohjoismaiseen yhteisty�h�n Valtion keinosiemennystoimikunta 1975: geenipankit FABA (Suomen kotiel�injalostusosuuskunta) 1981: Geenivarojen s�ilytysty�n k�ynnistyminen Pelson ja 1984 Sukevan vankiloissa MMM 1984: El�ingeenivaraty�ryhm� Maatalouden ymp�rist�tukiohjelma 1995 l�htien: tuki alkuper�isroduille MMM 2004: El�ingeenivaraohjelma Yhdistykset: Maatiainen ry, Suomen Alkuper�iskarjayhdistys ry, Finnsheep ry. ja Maatiaislammas ry. Kansallisia ohjelmia ja toimijoita

14. 3. Miksi maatiaisrotuja tulee s�ilytt��? Yleisimm�t argumentit (esim. Mendelssohn 2003): Tulevaisuuden el�injalostuksen tarpeet Kotiel�inlajien geneettisen monimuotoisuuden kaventuminen uhka tulevaisuuden kotiel�intuotannolle Ymp�rist�- ja maisemasyyt (maiseman ja ekosysteemitason biodiversiteetin edist�minen) Kulttuurisen diversiteetin s�ilytt�minen (rodut kulttuurisen monimuotoisuuden s�ilytt�jin�) Olemassaoloarvo/itseisarvo

15. Rotujen �arvon� m��ritt�minen Tavoitteena on ollut rotujen arvoja tutkimalla ja vertailemalla perustella rotujen s�ilytt�mist� ja etsi� kustannustehokkaimpia keinoja maatiaisrotujen suojelemiseksi Erilaisia l�hestymistapoja rotujen arvojen ja merkitysten tutkimiseksi ja m��ritt�miseksi Rodun geneettinen suojeluarvo (Kantanen 2007) Taloudellinen kokonaisarvo (Drucker 2005): Kulttuurinen arvo (Gandini ja Villa 2003): Sustainable livelihood (Anderson 2003) Kest�v� kehitys (Soini 2007)

16. Alkuper�isrodulla on huomattava geneettinen suojeluarvo, jos sen sukupuutto kaventaa lajin geneettist� vaihtelua, johon rotu kuuluu. Geneettisen suojeluarvon m��ritt�miseen on kehitetty useita tilastomatemaattisia menetelmi� Tulokset rotujen suojeluarvosta voivat vaihdella sen mukaan, arvioidaanko geneettisi� eroja vai rodun geneettist� monimuotoisuutta Geneettinen suojeluarvo

17. Rotujen taloudellinen arvo

18. Rodun taloudellinen arvo Menetelm�t (Drucker 2005) S�ilytysohjelmien kustannusten arviointiin (maksuhalukkuustutkimukset) Taloudellinen t�rkeyden arviointiin Jalostusohjelmien suunnitteluun Haasteita: Arvo tulevaisuudessa? Aineistojen saatavuus (hankalaa ja kallista)

19. Rotujen kulttuurinen arvo Historiallinen arvo muinaismuisto maataloustuotannon kehitys maisema ruokakulttuuri kansanperinne (tavat, tarinat, taide, uskonto) k�sity�kulttuuri esitt�v� taide, runous, kirjallisuus Paikallisen perinteen vaalijana maiseman yll�pito ruokakulttuurin yll�pito kansanperinteen yll�pito k�sity�perinteen yll�pito

21. Maatiaisrodut ja kest�v� kehitys Rotuihin liittyv�n tuotantokulttuurin vaaliminen voi edist�� geneettisen perim�n suojelua, ihmisen hyvinvointia ja elintarvikehuollon jatkuvuutta Rotujen suojelu voi edist�� paikallisten kulttuurien s�ilymist� sek� taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia S�ilytt�mistoimenpiteiden r��t�l�inti paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi ja paikallisten toimijoiden sitouttaminen s�ilytt�mistoimenpiteisiin Maaseudun kokonaisvaltainen kehitys Kts. Moniste.

22. Case 1. Maatiaisrotujen s�ilytt�minen Suomessa

23. Maatiaisrodut Suomessa Nykytilanne Maatiaisrotujen m��r� romahti maatalouden modernisaatiokehityksen my�t� Suojeluun havahduttiin 1970 �luvulla Populaatiot edelleen pieni� Tutkimusta, geenipankkitoimintaa, yksitt�isi� kasvattajia, suojeluohjelmia 2000- luku: S�ilytt�misest� maatiaisrotuisten el�imiin perustuvan yritt�jyyden ja palveluiden kehitt�miseen Lajien (suomenhevonen ja kyytt�) ja rotujen (vrt. ISK, LSK ja PSK) v�liset erot

25. Kansalaisten k�sitykset maatiaisista(Lilja 2007) Tiedot maatiaisroduista v�h�isi�. Omakohtaisten vanhojen muistojen kotiel�imet ja geneettisesti arvokkaat rodut vaikeasti yhdistett�viss�. Luottamus kaikenlaiseen kehitykseen ja sen mukanaan tuomaan parempaan el�m��n. Tiedot maatiaisista ovat arvioivia ja vertailevia. Tiedonv�lityksen antama informaatio mennyt huonosti perille. Maatiaistietokin on kasaantuvaa. Maatiaiset ovat geneettisesti arvokkaita, taloudellisesti arvottomia, sosio-kulttuurisesti museoinnin arvoisia

26. KasvattajatypologiaLilja 2007 Kasvattajien luokittelu Weberin sosiaalisen toiminnan typologian mukaan P��m��r�rationaaliset: suuret karjat, selke�t tavoitteet Arvorationaaliset: harrastajakasvattajat ja ei-viljelij�t (muutama maatiainen muun karjan joukossa) Traditionaaliset Affektiivset kasvattajat eiv�t ole homogeeninen joukko kasvattajatyyppien p��m��r�t poikkeavat selv�sti toistaan karjan koolla voidaan ainakin osittain selitt�� typpiin kuulumista tai kuulumattomuutta maatiaisten kasvattaminen merkitsee toimeentuloa ja / tai el�m�ntapaa p��m��rien ristiriitaisuus on haaste suunniteltaessa keinoja edesauttaa maatiaisrotuisten tuotantoel�intens�ilymist� yhteiskunnan tukitoimet; viljelij�t, ei-viljelij�t, harrastajat

27. Kasvattajan n�kemyksi�Takamaa & Soini 2007

31. Alkuper�isrotujen hy�dynt�misen ulottuvuudet

32. Case 2. Jakutiankarjan s�ilyminen Nykytilanne Noin 1000 el�int� j�ljell� kolmessa kyl�ss� It�-Siperiassa Ven�j�n hajoaminen: karjasta valtiontiloilla noin 20% ja kotitalouksissa 80 % Laki karjan suojelusta vuonna 2001 Tuki el�imille ja maidolle Karjaa siirretty my�s muihin kyliin s�ilytystarkoituksessa Geenipankkitoiminta, sonnien kierr�tys + tutkimus (geneettinen ja yhteiskuntatieteellinen)

33. Jakutiankarja Nykytilanne Noin 1000 el�int� j�ljell� kolmessa kyl�ss� It�-Siperiassa Ven�j�n hajoaminen: karjasta valtiontiloilla noin 20% ja kotitalouksissa 80 % Laki karjan suojelusta vuonna 2001 Tuki el�imille ja maidolle Karjaa siirretty my�s muihin kyliin s�ilytystarkoituksessa Geenipankkitoiminta, sonnien kierr�tys + tutkimus (geneettinen ja yhteiskuntatieteellinen)

34. Taloudellinen merkitys Paikallinen taso: omavaraistalous, paikallisen ruokahuollon perusta el�inten arvottaminen perustuu ensisijaisesti tuotannollisiin ominaisuuksiin ja kykyyn tulla toimeen vaativissa ja vaatimattomissa tuotanto-olosuhteissa s��st�t (esim. lasten koulutus) ja vakuutus tulevaisuudelle taloudellinen tuki tuotannolle -> karjankasvatuksen suosio Tasavallan taso: tasavallan karjatalouden kehitt�minen risteytysten avulla (maatiaisrotujen tuotteistaminen)

35. Sosiaalinen merkitys Paikallinen taso Fyysinen ja henkinen hyvinvointi (ravinto, sosiaalinen turvallisuus) El�imiin liittyv� yhteisty� ja vuorovaikutus (-> sosiaalinen koheesio ja p��oma) Sosiaalinen ty� (erityisesti valtiontilat) Sosiaalinen monimuotoisuus, yhteis�n joustavuus Sosiaalisten erojen v�linen tasaaminen? Tasavallan taso Sosio-ekonominen kehitys ja karjan suojelu liittyv�t yhteen

36. Kulttuurinen merkitys Paikallinen taso Paikallisen tiedon s�ilyminen ja uusiutuminen Ruoka- ja rakentamiskulttuurin jatkuvuus Paikallisen ja kansallisen identiteetin yll�pit�j� ja vahvistaminen Suojelutoiminnan vaikutus Antaa strategisen neuvottelumahdollisuuden Karjatalous- vs. poro- ja hevostalouskulttuuri Kulttuurin dynaamisuus -> halu kehitty� Tasavallan taso jakutiankarjan historiallinen merkitys; kulttuurin v�lineellinen merkitys

37. Ekologinen merkitys Jakutiankarjan geneettinen ainutlaatuisuus nousi esiin ensisijaisesti taloudellisen diskurssin kautta Luonto- ja ymp�rist�k�sitysten erilaisuus l�ntiseen kulttuuriin n�hden Ruoantuotantoj�rjestelm�n paikallisuus, suljettu kierto Karja ja ymp�rist�kuormitus Lannan k�sittely El�inten hyvinvointiin liittyv�t kysymykset Hygienia ja terveys

38. Jakutiankarjan tulevaisuudenn�kymi� Lains��d�nn�n ja tukij�rjestelmien kehitys Kylien modernisaatio (esim. energiantuotanto, elintarvikkeiden tuotanto ja kuluttaminen) V�est�kehitys Ven�j�n poliittinen kehitys Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset paikalliseen ekosysteemiin ja talouteen Yksitt�isten ihmisten vaikutukset suojelun kehittymiseen? Paikallisten ihmisten osallistaminen suojelutoimenpiteiden toteuttamiseen ja karjatalouden kehitt�miseen!

39. 6. Yhteenveto ja loppukeskustelu L�ntiset maatalousmaat Maatiaisrodut suojeluobjekteja: maatiaisrodut marginaalissa, suojeluel�inten status (ei kaikilla) Tietoisuus maatiaisrotujen monista arvoista lis��ntynyt Suojelu kytkett�viss� yhteiskunnan nouseviin trendeihin maatalous- ja maaseutupoliittisiin linjauksiin (vaihtoehto tehotuotannolle) haasteena hyv�ksytt�v�n suojelun toteutuminen Kehitysmaat Maatiaisrodut viel� t�rke� osa paikallista elintarvikehuoltoa ja paikalliskulttuuria; Tietoisuus rotujen merkityksest� toistaiseksi melko v�h�ist� Suojelu kytkett�viss� paikallisen maatalouden kest�v��n kehitykseen haasteena yhteiskuntien �hallitun modernisaation� toteutuminen

40. maatiaisrodut ymp�rist�muutosten kohteena (jalostus) Miss� m��rin maatiaisten jalostus on hyv�ksytt�v��? maatiaisrodut ymp�rist�ongelmien ratkaisijoina (laidunnus) maatiaisrodut ymp�rist�nsuojelun kohteena (geneettisen diversiteetin s�ilytt�minen) maatiaiset esimerkkej� my�nteisest� ymp�rist�nsuojelusta BD:n suojelu yhdistyy kulttuuriymp�rist�n ja perinteiden suojeluun Rotujen �harmittomuus� Suojelukysymys noussut esiin pitk�lti kotiel�injalostajien toimesta yksil�iden vai kokonaisuuksien suojelu Tuleeko suojella my�s perinteisi� tuotantotapoja ja �olosuhteita, kokonaisia karjatalouskulttuureja? Maatiaisrodut ja ymp�rist�nsuojelu

41. Eettisi� kysymyksi� Maatiaisroduilla kuten kaikilla el�imill� moraalinen arvo Ihmiskunnan velvollisuus huolehtia kesytt�mist��n luontokappaleista Alkuper�isv�est�jen velvollisuudet (luonnonvaroista huolehtiminen) ja oikeudet (kehittyminen vs. �museoiminen�) Alkuper�isyyskysymykset: rodun paikallinen luonne ja sen s�ilytt�minen? �Kest�v�t� s�ilytt�mistavat (tuotanto vs. muut k�ytt�tarkoitukset) Rotuominaisuuksien muuttuminen uusien k�ytt�tarkoitusten my�t� Rotujen tuotteistamisen eettisyys: mit� arvoja tuotteistetaan ja mill� keinoin? V�est�nkasvu, huoltovarmuus ja rotujen jalostaminen

42. Aiheeseen liittyv�� kirjallisuutta Anderson, S. 2003. Animal genetic resources and sustainable livelihoods. Ecological Economics 45: 331-339. Buller, H. & Morris, C. 2003. Farm animal welfare: a new repertoire of nature-society relations or modernism re-embedded. Sociologia Ruralis, 43: 3, 216-237. Diamond, J. 2002. Evolution, consequences and future of plant and animal domestication. Nature 418: 700-707. Drucker, A. & Scarpa, R. 2003. Valuing Animal Genetic Resources. Ecological Economics 45: 340-352. Drucker, A., Gomez, V. and Anderson, S. 2001. The Economic Valuation of Farm Animal Genetic Resources: A Survey of Available Methods. Ecological Economics 36 (1): 1-18. Drucker, A., Smale, M. & Zambrano, P. 2005. Valuation and Sustainable Management of Crop and Livestock Biodiversity: A review of applied Economics Literature. International Food Policy Research Institute, the International Plant Genetic Resources and International Livestock Research Institute FAO 2007. People and Animals. Traditional Livestock keepers: Guardians of Domestic Animal Diversity. FARome. Oldenbroek, K. (ed.) 2007. Utilisastion and conservation of farm animal genetic resources. Wageningen Academic Publishers. 195-212. Granberg, L., Partanen, U., Soini, K. 2006. Social transitioin in the eys of Yakutian cattle. World Sustainable Development Outlook 2006. Global and Local Resources in Achieving Sustainable Developmnet. Inderscience Enterprises Ltd. pp. 134-157. Hallander, H. 1989. Svenska Lantraser. Bokf�rlaget Bl� Ankan. Hoffman, I. & Scherf, B. 2005. Management of farm animal genetic diversity: opportunities and challenges. In: Animal Production and animal science worldwide. WAAP book of the year 2005. A. Rosati, A. Tewolde and C. Mosconi (eds.), Wageninge Academic Publishers. 221-246. Karja, M. & Lilja, T. 2007. Maatiaisel�inten s�ilytt�misen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset l�ht�kohdat. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Jokioinen. Saatavissa Internetist�: www.mtt.fi K�hler � Rollefson, I. 1997. Indigenous practices of animal genetic resource management and their relevance for the conservation of domestic animal diversity in developing countires. Journal of Animal Breeding and Genetics 114: 231-238. Mendelsohn, R. 2003. The challenge of conserving indigenous domesticated animals. Ecological Economics 45: 501-510. Myllyl�, L. 1991. Suomenkarja � maan alkuper�inen karjarotu. Suomenkarjan jalostuss��ti�, Helsinki. Olson, R., C.A. Francis & S. Kaffka (eds.) 1995. Exploring the role of diversity in sustainable agriculture. ASA, Madison USA. 5-34. Rege, J. & Gibson, J. 2003. Animal genetic resources and economic development: issues in relation to economic valuation. Ecological Economics 45: 319-330. Roosen, J., Fadlaoui, A. & Bertaglia, M. 2005. Economic evalutation for conservatioin of farm animal genetic resources. Joural of Animal Breeding and Genetics 122: 217-228. Ruane, J. 2000. A Framework for Prioritizing Domestic Animal Breeds for Conservation Purposes at the National Level: a Norwegian Case Study. Conservation Biology 14, 5: 1385 � 1393. Scherf, B. (ed.) 2005. World watch list for domestic animal diversity. Third edition. Rome, FAO. Steinheim, G., Nordheim, L.A., Weladji, R.B., Gordon, I.J., �dn�, T. &Holand, �. 2005. Differences in choice of diet between sheep breeds grazingmountain pastures in Norway. Acta Agriculturae Scand Section A 55:16-20. Verrier, E., Tixier-Boichard, M., Bernigaud, R. & Naves, M. 2006. Conservatioin and value of local livestock breeds: usefulness of niche products and/or adaptation to specific environments. FAO, Animal genetic resources information. Available in the internet: http://www.fao.org. Yarwood, R. & Evans, N. 2000. The politicization of livestock: Rare breeds and countryside conservation. Sociologia ruralis 40 (2): 228-248.