1 / 33

Okk5: Koulun arvioiminen käytännössä

Okk5: Koulun arvioiminen käytännössä. Maija Lanas 23.1.2014. Miten te kehittäisitte koulua, jos saisitte päättää? - Vastausten vertailu koulutuspoliittisiin päätöksiin. Idealismia!. Ei voi päättää yksin: mm. lapset mukaan. Henki: Innostava kouluympäristö Kiire pois, Aikaa keskustelulle

alexis
Download Presentation

Okk5: Koulun arvioiminen käytännössä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Okk5: Koulun arvioiminen käytännössä Maija Lanas 23.1.2014

  2. Miten te kehittäisitte koulua, jos saisitte päättää? - Vastausten vertailu koulutuspoliittisiin päätöksiin

  3. Idealismia! Ei voi päättää yksin: mm. lapset mukaan Henki: Innostava kouluympäristö Kiire pois, Aikaa keskustelulle Lisää joustavuutta, ohjausta, vapautta Kaikkien oppilaiden huomioiminen yksilöinä, Mielihyvää tuovia asioita kouluun, innostuksen ja luovuuden tukeminen, Vastuuta lapsillekin Vanha kahvi pois opettajanhuoneesta Opetustavat: Lasten erilaisten oppimistapojen ja vahvuuksien huomioiminen ja ottaminen käyttöön, Kiinnostuksen herättäminen, ei yksityiskohtien opettaminen, Uudet menetelmät, Opetussisällöt: taito- taideaineet, valinnaisuus Elämänhallinta, tunnekasvatus Elämään oikeasti liittyviä asioita opetukseen, oppiaineiden hierarkia uusiksi Diagnoosikeskeisyys pois Arviointi: Sanallista, henkilökohtaista, monipuolista, Onnistumisenkokemuksia, ei numerarviointia taito- ja taideaineissa Rakenteet: Pienemmät ryhmäkoot, lisää aikuisia, Moniammatillinen yhteistyö, opettajille työparit ja aikaa yhteistyöhön, kehittäminen osaksi työtä, koti-kouluyhteistyö, opettajien vapaus opettaa omalla tavalla

  4. Mitä voisi olla mitä pitäisi olla Idealismia! Ei voi päättää yksin: mm. lapset mukaan Henki: Innostava kouluympäristö Kiire pois, Aikaa keskustelulle Lisää joustavuutta, ohjausta, vapautta Kaikkien oppilaiden huomioiminen yksilöinä, Mielihyvää tuovia asioita kouluun, innostuksen ja luovuuden tukeminen, Vastuuta lapsillekin • Joustavan koulupäivän kokeilusta lupaavia kokemuksia • Kotimaa  14.1. | Kaleva • Kouluissa on saatu myönteisiä kokemuksia kerhotuntien sijoittelusta oppituntien lomaan, kertoo Opetushallitus. • Joustavan koulupäivän kokeilussa kerhotoiminta, pitkä tauko tai tyhjä tunti on voitu sijoittaa aamuun, keskelle päivää tai iltapäivään. • Opetushallituksen viime syksynä käynnistämässä ja koordinoimassa kokeilussa on ollut mukana nelisenkymmentä koulua yhdessätoista kunnassa: Lahti, Pori, Kajaani, Kokkola, Kannus, Ylitornio, Varkaus, Kangasala, Vesilahti, Kouvola ja Vantaa. • Kokeilun valtakunnallisina tavoitteina ovat koulupäivän uudelleen organisoiminen ja toteutustapojen uudistaminen, oppimisympäristöjen muokkaaminen tukemaan harrastustoimintaa sekä oppilaiden hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja koulun ilmapiirin parantaminen. • Kokeilukoulujen rehtoreille viime vuoden lopulla tehdystä kyselystä ilmenee, että koulupäivän keskelle sijoitettu pidempi tauko pitää yllä oppilaiden vireystilaa. Opetushallitus kertoo, että pidemmän välitunnin ansiosta myös lasten liikkuminen on lisääntynyt. Vanha kahvi pois opettajanhuoneesta Opetustavat: Lasten erilaisten oppimistapojen ja vahvuuksien huomioiminen ja ottaminen käyttöön, Kiinnostuksen herättäminen, ei yksityiskohtien opettaminen, Uudet menetelmät, ”Koulun arvot ja tavoitteet toteutuvat toimintakulttuurissa. Pyrkimyksenä on avoin ja vuorovaikutteinen  sekä yhteistyöhön perustuva toimintatapa. Työtavat valitaan niin, että ne ottavat huomioon oppiaineen luonteen ja tavoitteet ja samalla tukevat ja ohjaavat oppilaiden oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja, sosiaalisia taitoja ja osallistumista. Keskeistä on, että valitut menetelmät ja työtavat virittävät halun oppia ja tarjoavat myös mahdollisuuden kullekin ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.” (oph) Opetussisällöt: taito- taideaineet, valinnaisuus Elämänhallinta, tunnekasvatus Elämään oikeasti liittyviä asioita opetukseen, oppiaineiden hierarkia uusiksi 24.2.2012 Perusopetusta uudistetaan - taide- ja taitoaineisiin, äidinkieleen ja yhteiskuntaoppiin lisää tunteja (opm) Diagnoosikeskeisyys pois Arviointi: Sanallista, henkilökohtaista, monipuolista, Onnistumisenkokemuksia, ei numerarviointia taito- ja taideaineissa Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muo­dosta­maan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. (OPS) Rakenteet: Pienemmät ryhmäkoot, lisää aikuisia, Moniammatillinen yhteistyö, opettajille työparit ja aikaa yhteistyöhön, kehittäminen osaksi työtä, koti-kouluyhteistyö, opettajien vapaus opettaa omalla tavalla 30 miljoonaa ryhmäkokojen pienentämiseen tiedote 11-02-2011 Opetusministeri Henna Virkkunen on myöntänyt vuodelle 2011 lähes 30 miljoonaa euroa valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Valtionavustusta haki yhteensä 300 koulutuksen järjestäjää ja määrällisesti anottiin lähes 77 miljoonaa euroa. Avustusta myönnettiin 215:lle koulutuksen järjestäjälle. (OPM)

  5. LUENNON TARKOITUS: Antaa välineitä tarkastella omaa työympäristöä ja käytettäviä työmenetelmiä siitä näkökulmasta, kuinka ne edistävät yhteiskunnan tasa-arvoisuutta.

  6. Suomi

  7. + maahanmuuttajat Katsomistapa 1

  8. + maahanmuuttajat Katsomistapa 1

  9. + maahanmuuttajat

  10. + maahanmuuttajat + sukupuolet

  11. + maahanmuuttajat + sukupuolet

  12. + maahanmuuttajat + sukupuolet + vanhat kulttuuriset vähemmistöt

  13. + maahanmuuttajat + sukupuolet + vanhat kulttuuriset vähemmistöt

  14. + maahanmuuttajat + sukupuolet + vanhat kulttuuriset vähemmistöt + seksuaalivähemmistöt “[…] boundary […] is crossed by someone who demands that I organize my life around my “race” or my sexuality” Anthony Appiah (1994) In Multiculturalism p. 163.

  15. + muut itsen tai toisen ymmärtämisen kannalta tärkeät asiat (esim vakaumus tai sosiaaliluokka) + maahanmuuttajat + sukupuolet + vanhat kulttuuriset vähemmistöt + seksuaalivähemmistöt Monikulttuurisuus Interkulttuurisuus Kulttuurinen monimuotoisuus Moninaisuus Inklusiivinen erilaisuus Eri kulttuureja ei pidä nähdä muuttumattomina, kaikkia jäseniään määrittävinä.

  16. Koulu = yhteiskunta pienoiskoossa?

  17. 4. Oppilaat päättävät tärkeistä asioita ja toimivat asioiden eteen Koulun arvioiminen Suomen valtakunnallinen opsmahdollistaa 3. koulun rakenne mahdollistaa, että oppilaat voivat tarkastella käsitteitä, aiheita, teemoja ja tapahtumia eri kulttuurien näkökulmista 2. koulussa on monikulttuurista sisältöä, käsitteitä, teemoja ja näkökulmia, rakenne yksikulttuurinen 1. Erilaisuuden huomioiminen keskittyy tarujen sankareihin, juhlapäiviin ja kulttuurin erityispiirteisiin J. Banks (1999) An introduction to multicultural education

  18. Koulun tasa-arvoisuuden arvioiminen 1: • Esim. Miten määritellään aktiivisuus? • Hiljaista kuuntelemista? • Aktiivista kyselyä? • Kriittistä osallistumista? • Koulun suosimat oppimistyylit, opetustyylit ja kulttuuriset tyylit • Oppilaan osallistumisen tapa, • eri tavat motivoitua, tytöt/pojat. • Aikaa kysymyksille? • Virallinen ops • Opetusmateriaali • Esittääkö eri vähemmistöjen näkökulmia? • Mistä näkökulmista kertoo esim. Historian? On onnistunut taktiikka määritellä yhden ryhmän tarpeet universaaleiksi, ja muiden erityisiksi Ravitch (1990) ”When someone with the authority of a teacher, say, describes the world and you are not in it, there is a moment of psychic disequilibrium, as if you looked into a mirror and saw nothing” (Bruner 1990)

  19. Koulun tasa-arvoisuuden arvioiminen 2: • Koulun kannustamat normit • Dikotomiat: Oikeat/väärät vastaukset, hyvä/huono käytös, moraaliset/epämoraaliset ihmiset, älykkäät/tyhmät oppilaat, vastuulliset/vastuuttomat vanhemmat... • Koulun kielivaatimukset • Kuinka perheiden muita kieliä huomioidaan? • Opetetaanko eri ilmaisutapoja, vai kielletäänkö osa yksioikoisesti? Ilmaisu osa persoonaa. • Tasoryhmät • Oppilaiden edustus eri ryhmissä. Ketkä edustettuna lahjakkaiden ryhmissä?  Keiden oppimistyyleihin koulu onnistuu vastaamaan? • Ketkä oppilaista, vanhemmista näyttäytyvät hyvinä, ketkä huonoina? - Habitus (Bourdieu) Itsensä toteuttava ennustus? ”Tiedän olevani tyhmä, koska olen huonojen ryhmässä”

  20. Koulun tasa-arvoisuuden arvioiminen 3: Arviointiprosessit Kilpailuttaminen? Kuinka arviointi ohjaa suoritusta? Miellyttämään oppiminen, vai asian omaksi ottaminen? Oppilaanohjaus Kyky kannustaa kaikkia oppilaita itselleen mielekkäälle uralle Rangaistusmenettely Rangaistus ei koskaan ole vallankäytön keino, ainoastaan ohjauskeino. Mitä rangaistus palvelee? Piilotettuja rangaistuksia? Aina on oppimista, kyse on vain siitä, mitä oppii (Kimonen, E. 2001. The function of curriculum and the concept of learning. In Kimonen (Ed.) Curriculumapproaches) • Onko mahdollista, että oppilasta rangaistaan vääränlaisuudesta?

  21. Koulun tasa-arvoisuuden arvioiminen 4: Henkilökunta, koulun kulttuuri Henkilökunnassa vähemmistöjä? Naisia johtavissa tehtävissä? Jutellaanko siivoojien kanssa? Mistä ei puhuta? Hiljaisuus on poliittista siinä missä puhuminenkin. • Oppilaat reagoivat, kun kriittinen osallistuminen kielletään: esim pää pulpettiin, katse ikkunaan, huppu päähän, meikkaaminen, rahojen laskeminen •  henkinen poistuminen • Opettajalla ei enää hallintaa luokassa

  22. JOS KOULU SUUNNITELTAISIIN KUIN OPETUS: 1. MITÄ ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ OPPIA/ MITÄ HALUAMME OPPILAIDEMME OPPIVAN 2. MITEN TÄMÄN ASIAN OPPII PARHAITEN? 3. MILLAINEN OPPIMISTILANTEEN ON OLTAVA, JOTTA TÄLLAINEN OPPIMINEN ON MAHDOLLISTA?

  23. SudburyValley vapaakoulu: http://www.youtube.com/watch?v=NxPnvJE0V2E Suomen ensimmäinen nettipohjainen peruskoulu http://www.feeniks-koulu.fi/ Ruotsin mallia kuvina: http://www.impactlab.net/2012/01/22/new-school-system-in-sweden-is-eliminating-classrooms-entirely/ Schools wecanenvy: http://www.nybooks.com/articles/archives/2012/mar/08/schools-we-can-envy/

  24. KÄYTÄNTEIDEN JAKAMINEN

  25. Oppimateriaalin jakaminen http://avoinoppikirja.fi/ http://www.hs.fi/kotimaa/Opettajat+ja+OAJ+sanasodassa+oppimateriaalin+jakamisesta/a1305637843276 http://harto.wordpress.com/2013/01/16/oppimateriaaligate-ja-opettajien-valinen-yhteistyo/ http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/perusopetus  arvovalinnat

  26. Flipped classroom • http://www.knewton.com/flipped-classroom/ • Luennot kotona videolta, kysymykset ja keskustelu yhdessä opettajan kanssa

  27. moduulioppiminen Opittavat asiat on jaettu ”moduuleihin”, joilla on tavoitteet, tehtävät (eri vaikeustasoilla), ja joiden sisällä oppilaat itse tekevät tehtäviä haluamassaan aikataulussa. Esim.

  28. Eheytys • Esimerkki norssin 1-2 luokilta (Sarenius) • Osa tunneista ”tyhjiä”  Niihin sitten "integroitiin" yhteensopivia matikan, yltin ja äidinkielen sisältöjä. Lähdettiin siis analysoimaan opsista sisällöt ja pistettiin yhteensopivat yhteen. • Näin mitään ei integroitu matikkaan vaan matikkaa ja esim. äidinkieltä opetettiin sujuvasti yhdessä. • Oppilaat oppivat matikkaa ja esim. tarinoiden kirjoittamista ilman, että "tiesivät" kyseessä olevan matikan tai äikän tunnin. • Esim. teknologiakasvatus.

  29. matalan kynnyksen puuttuminen: Lapsen kokeillessa rajoja, hänelle vahvistetaan rajan olemassa olo saman tien ja selkeästi. ESIM. 3lk tyttö töherteli koulun seiniä: piirteli tai kirjoitteli viestejä koulun julkisivuseinään ja tyttöjen vessan seiniin. Töherryksiä oli pari ja viestit sisällöltään olivat aika harmittomia, "Liisa rakastaa Pekkaa" tms. Tämän olisi voinut tulkita niin, että koska kyseessä ei ole mitenkään vaarallinen tai uhkaava toiminta, pelkkä töherrysjälkien siivoaminen, opettajan/rehtorin puhuttelu ja jatkoa koskeva kielto riittää. Näin tehtiin: Rehtori puhutteli lapsen, kertoi lapselle, että meidän koulussa paikalle soitetaan herkästi poliisi, ja tämä töherrys on jo tapaus, joka periaatteessa kuuluu poliisille. Kyseessä on siis lapsen tekemä rike, ja rikkeitä hoitavat poliisit. KOULU: ”rikkeiden hoitaminen kuuluu polisiin tehtäviin ”- koulun ei tule sallia rikkeitä. Sen asian murehtiminen, kuinka poliisi muilta töiltään kouluihin ehtii, ei kuulu rehtorin mukaan koululle, vaan päättäjille. ÄITI: rehtori on aidosti välittävä, rohkea ja hieno pedagoginen toimija ja ajattelija, sekä valtaa osuvasti käyttävä, vastuunsa tunteva rehtori. NÄIN KÄVI: Poliisia ei tällä kerralla soitettu, mutta lapsi sai tiedon siitä, että poliisin soittaminen paikalle on oikeasti perusteltua. Lapsi säikähti asiaa kovasti. Hän siivosi aiheuttamansa vahingot (oli jopa häpeissään, kun ei saanut töherryksiä kokonaan irtomaan) ja oli nyt aiempaa tietoisempi rajoista ja säännöistä, jotka koulussa vallitsivat. Lapselle itselleenkin on turvallista tuntea rajat, joiden puitteissa kaikki yleisesti liikkuvat.   • KESKUSTELTAVAKSI: • onko oikein pelotella lasta poliisilla?uhkaillaanko tässä lasta?

  30. Päivystävä ”kuunteleva opettaja” Strategia: joka keskiviikko opettajanhuoneen edustalla päivystää välitunneilla joku opettajista, jolle voi käydä kertomassa huolia, esittää ongelmia ja opettajan velvollisuutena on viedä asioita eteenpäin ja hakea niihin ratkaisuja.  Kirjaaminen (mahdollisuus)

  31. Yksilöllisen oppimisen menetelmä • http://maot.fi/2013/02/koko-ylakoulun-matematiikka-omaan-tahtiin/ • http://maot.fi/2013/01/yksilollisen-oppimisen-menetelma/ ”Opettajat toivoivat, että tämä teksti julkaistaan nimettömänä. Syy siihen on se, etteivät muutosta ja opetuksen kehitystä vieroksuvat vanhemmat saisi väärää käsitystä opetuksesta ja provosoituisi hyökkäämään julkisesti opettajia vastaan. Kokemuksestani voin sanoa, että opettajajohtoisesta opetuksesta luopuminen herättää negatiivisia tunteita osassa vanhempia ja opettajakollegoita, jotka eivät ymmärrä opetusmenetelmää kokonaisuudessaan. Jotkut vanhemmat ja opettajat eivät voi ymmärtää, että oppilas voi oppia, vaikka opettaja ei sanokaan kaikkia asioita ääneen jokaiselle yhtä aikaa.”

  32. lähteitä • www.opm.fi • www.oph.fi

More Related