KOULUTUKSEN TUOTTAVUUS JA ARVIOINTI

1. KOULUTUKSEN TUOTTAVUUS JA ARVIOINTI Kasvatustieteen päivät Koulutussuunnittelu ja –ekonomia symposium 23.11.2006 Esko Korkeakoski Pääsuunnittelija, dosentti Koulutuksen arviointisihteeristö Jyväskylän yliopisto

2. TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEN LÄHTÖKOHTIA • Eurooppalainen laadunedistämispolitiikka • Edellisen ja nykyisen hallituksen ohjelmat • Kansallinen tuottavuusohjelma • Kestävän kehityksen tukeminen julkisessa taloudessa • Julkisen palvelusektorin tuottavuuden ja työn laadun parantaminen • Yhteiskunnalliset muutostarpeet

3. MITÄ TUOTTAVUUS ON? Tuottavuudella tarkoitetaan kaikkien panosten kykyä saada aikaan tuotoksia panoksissa on kyse myös panosyhdistelmistä ja yhdistelmien keskinäisestä tehokkuudesta tuotoksissa on kyse mm. suoritteista, toiminnan seurauksista, hyödyistä ja haitoista sekä vaikutuksista Tuottavuus (productivity) voidaan kuvata tuotosten ja niiden aikaansaamiseksi käytettyjen panosten suhteena • tuotosten määrä • ______________ • panosten määrä Työn tuottavuus mittaa henkilöstön käytön tehokkuutta eli esim. tuotokset suoritteina (määrä ja laatu)henkilömäärää, työtuntimäärää tai työvoimakustannuksia ja henkilötyövuotta kohden. Prosessitulokset vai saavutetut tavoitteet?

4. TYÖN TUOTTAVUUS, BRUTTOKANSANTUOTE TYÖTUNTIA KOHTI , USA 2004 = 100.

5. MITÄ ARVIOINNILLA TAVOITELLAAN? • kehittäminen • oppimisen parantaminen • tulosvastuu (tavoitteiden saavuttaminen) • tiedon tuottaminen • eettisten tavoitteiden edistäminen Arvoja arvioinnin ja tuottavuuden taustalla - taloudellisen kilpailukyvyn parantaminen - materiaalisen hyvinvoinnin edistäminen - ulkonaisten tehokkuuspiirteiden vahvistaminen: enemmän, nopeammin, paremmin - hyvä elämä? (Lähteitä: mm. koululait, Patton 1990, Guba & Lincoln 1989, Scriven 1998, Jakku-Sihvonen & Heinonen 2001).

7. ARVIOINTITOIMINNAN JÄRJESTELMÄLUONNE KOULUTUKSESSA – SISÄINEN JA ULKOINEN TARKOITUKSENMUKAISUUS RESURSSIT LAIT, ASETUKSET TAVOITTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖ TALOUDELLISET EDELLYTYKSET PROSESSIT HALLINTO JOHTAMINEN OPETUS OPPIMINEN … TULOKSET VAIKUTUKSET VAIKUTTAVUUS KEHITTÄMINEN ARVIOINTI TIEDON ja TIETÄ-MYKSEN HYÖDYNTÄMINEN TUTKIMUS META-ARVIOINTI ENNAKOINTI FOLLOW UP

8. TIETOTUOTANTO TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEN TAUSTALLA – arviointi panoksina, tulokset tuottavuutena

10. HYVÄN OPETUKSEN, OPISKELUN JA OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN EDELLYTYSTEN LUOMINEN – KOHDISTUUKO JÄRJESTELMÄN SYNERGINEN TARMO OIKEISIIN ASIOIHIN?

11. Koulutuksen tuottavuus opetussuunnitelmien, niiden tasojen ja oppimistulosten vastaavuutena 2.a) paikallinen ops 2.b) oppilaitoksen ops 5. oppimistulokset (toteutunut ops) • opetussuunnitelman perusteet 4. oppilaan elämä ops (opetus-opiskelu-oppimisprosessi) 3. toimeenpantu ops (opettajan oma ops) OPETUSSUUNNITELMAN HYÖDYNNETTÄVYYS? OPETUSSUUNNITELMAN HYÖDYNTÄMINEN? OPETUSSUUNNITELMA KOULUTUKSEN PANOKSENA (ARVOT, PÄÄMÄÄRÄT)? OPETUSSUUNNITELMA KOULUTUKSEN TULOSKRITEERINÄ?

12. TABLE 1. National learning outcomes 1998–2002. National exams are founded on the Finnish national curriculum in the evaluations.

13. Opetuksen tavoitteet ovat korkeatasoiset, selvät, perustellut ja priorisoidut, opettajat ovat sitoutuneet opetussuunnitelmaan ja sen kehittämiseen (panosten perusteet). Oppimistulokset ovat hyvät suhteessa tavoitteisiin, opiskelijan edellytyksiin jalähtötasoon (lisäarvo). Opiskelijoita arvostetaan; heidän ikänsä ja erilaisuutensa otetaan huomioon. Opetuksen laadun tekijöitä (toiminta) Oppimisen lainalaisuudet otetaan huomioon; opetuksessa sovelletaan tehokkaasti didaktisia periaatteita ja käytetään vaihtelevia kognitiivisia, sosiaalisia ja toiminnallisia prosesseja. Opetusjärjestelyt ja –menetelmät ovat tarkoituksenmukaisia mm. opiskelijoiden, tavoitteiden, tilanteiden kannalta. KUVIO X. Opetuksen laadun osatekijöitä ja niiden yhteyksiä sekä laatuvaatimuksia koulun kontekstissa. Tehdäänkö oikeita asioita oikein?

14. TULOKSELLISEN OPETTAMISEN KUVAAMINEN – The International System for Teacher Observation and Feedback (ISTOF) –prosessin pohjalta • arviointi • eriyttäminen ja inkluusio • opetuksen selkeys • opetukselliset taidot • oppimisen aktiviteetit ja metakognitiivisten taitojen kehittäminen • opetustilanteen ilmapiiri • opetustilanteen johtaminen Komponentit jakaantuvat 22 indikaattoriin ja indikaattorit 3-4 osioon. Tavoitteena on kansainvälisen standardoidun opettajan ja opetuksen tuloksellisuutta mittaavan pätevän (validin) mittarin kehittäminen. Taustalla on oletus mm. opettajaeksperttiyden kehittymisen yhteyksistä tuottavuuteen ja pyrkimys löytää laadukkaaseen oppimiseen johtavia toimintatapoja (vrt. OECD/CERIn tavoite).

15. PERUSOPETUSPEDAGOGIIKAN ARVIOINTI - opetusministeriön toimeksianto10.11.2006 Arvioinnin pääkohteet • opetusmenetelmät ja työtavat • opetuksen suunnittelu • opetusvälineiden ja –materiaalien käyttö • Fokusointi – mitä tavoitellaan? • Yhteydet laajempaan kontekstiin? • Menetelmät?

16. PARANEVATKO OPPIMISTULOKSET, VAIKKA OPETUS EI MUUTUKAAN? • Luokkahuonetyöskentely on pysynyt tällä vuosisadalla pääpiirteissään samanlaisena (Cuban 1982; Sirotkin 1983; Kuusela 2003). • Koulun kriisin ydin on sisäinen inertia, traditiossa pitäytyvä konservatiivisuus yhteiskunnan muuttuessa (Coombs 1985). • Suomessa ei ole tuettu opetuskulttuurin muuttumista kylliksi – opetussuunnitelman ihanteiden ja käytännön välillä suuri kuilu (Norris ym. 1996; osin myös Simola 1995). • Peruskoulu ei ole pedagogisesti juurikaan muuttunut 1970-luvun koulusta (Korkeakoski ym. 2001); opetuksen uudistuminen näyttää olevan ikuisuuskysymys (Pehkonen 1992).

17. MISTÄ KOULUTUKSEN KUSTANNUKSET MUODOSTUVAT? • Noin 2/3 perusopetuksen kustannuksista syntyy opetuksesta ja siitä 90 % on palkkakustannuksia. • Oppilaitoksen koko ja kustannukset? • Oppilaitoksen koko ja oppimistulokset? • Opetusryhmän koko ja kustannukset? • Opetusryhmän koko ja oppimistulokset? • Opettajien koulutustaso ja oppimistulokset? • Opettajien kelpoisuus eri oppilaitosmuotoihin ja kustannukset? Noin 3000 tutkimuksen tulokset (Wahlberg 1986): opetuksen laadulla ja opetusajalla merkittävä yhteys oppimistuloksiin. Laadun parantaminen ja ajan lisääminen nostavat kustannuksia (Beaton 2004). Missä määrin voidaan aikaa resurssina lisätä, parantaa laatua ja samanaikaisesti tinkiä kustannuksista?

18. PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKAT 1.-6. KÄSITTÄVIEN KOULUJEN OPETUKSEN OPPILASKOHTAISET KUSTANNUKSET KOULUN KOON MUKAAN VUONNA 1999 (N = 211) - mk/oppilas 3500030000 25000 20000 15000 10000 5000 0 0 50 100 200 300 400 500 600 Ks. M-L Pernu, Arviointi 1/2001, Opetushallitus

19. PANOSTEN MÄÄRISTÄOPPIMISTULOSTEN TAUSTALLA (OECD 2005) • Virallisten vaatimusten mukaan opetustuntien määrä OECD-maissa 7-14 –vuotiaiden opiskelussa on • keskimäärin 6852 tuntia • Skotlannissa, Italiassa ja Alankomaissa 8000 tuntia • Suomessa 5523 tuntia • Ylemmällä perusasteella oppilasmäärä luokassa • OECD-maissa keskimäärin 24 oppilasta • Japanissa ja Koreassa noin 30 oppilasta • Tanskassa, Islannissa ja Sveitsissä alle 20 oppilasta • Suomessa vuosiluokilla 7-9 alle 20 oppilasta? Koulutusmenojen BKT-osuusSuomessa hieman alle OECD keskiarvon 2001 (perus- ja keskiaste) – osuus selvästi vähemmän kuin Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla.

21. ARVIOINTINEUVOSTON HANKEALOITE TUOTTAVUUDEN ARVIOINNISTAYLEISSIVISTÄVÄSSÄ KOULUTUKSESSA 2006 HANKKEEN TARKOITUS • edellytysten luominen tuottavuuden parantamiselle • tuottavuuden arviointimenetelmien kehittäminen • tuottavuuskeskustelun ja -ajattelun rikastaminen yleissivistävässä koulutuksessa

22. HYVÄT TOIMINTAMALLIT TUOTTAVUUDEN ARVIOINNIN KOHTEENA • Toimintamallilla tarkoitetaan toiminnallista kokonaisuutta, jonka osa-alueet ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa ja jossa mallin osa-alueiden tuloksellisuushyötyjä voidaan arvioida erikseen ja yhteydessä toisiinsa. • Hanke käynnistetään julistamalla tuottavuusraha haettavaksi. Tuottavuusrahaa voivat hakea kaikki yleissivistävän koulutuksen järjestäjät tai oppilaitokset.Hakuilmoituksessa kerrotaan hakuehdot ja arvioinnin kriteerit. • Esimerkkejä kohteista: • Miten kunta on järjestänyt erityisopetuksen? • Miten koulutilojen käyttö on järjestetty (esim. käyttöaste, moninaiskäyttö, tilojen käytön hallinnointi ja seuranta)? • Miten järjestäjän/oppilaitoksen arviointityö on organisoitu opetuksen ja oppimisen tueksi?

23. TOIMINTAMALLIEN ARVIOINNIN KRITEEREJÄ Mallin • perustuminen verkottumiseen • kustannusvaikutusten merkittävyys • evidenssi toiminnan laadun parantumisesta • kyky mukautua muuttuviin tarpeisiin ja olosuhteisiin • mallin käyttöönotto- ja kehittämisprosessien selkeys ja systemaattisuus • soveltuvuus erilaisiin toimintaympäristöihin

24. ARVIOINNIN KANSALLISET PÄÄTUOTOKSET • hankkeen käynnistämät prosessit • mittari, jolla toimintamallien tuottavuutta arvioidaan (sovellettavissa paikallisesti ja kansallisesti) • hyvät toimintamallit (tuottavuuskriteerein) – levitystä varten • toimintamalleihin perustuvat kansalliset johtopäätökset ja kehittämissuositukset Hankekuvaus osoitteessa: www.edev.fi (aloitteet 2006)

25. ARVIOIMMEKO OIKEITA ASIOITA PYRITTÄESSÄ PARANTAMAAN TUOTTAVUUTTA? • Keskitytäänkö koulutuksessa oikeisiin asioihin? • Tarkastellaanko koulutuksen päämäärien tarkoituksenmukaisuutta systemaattisesti? • Tukeeko koulutus luovuutta ja innovatiivisuutta? • Antaako koulutus haasteita myös lahjakkaiden oppimiselle? • Tukeeko koulutusjärjestelmä eri tasoilla systemaattisesti oppimisen, opiskelun ja opetuksen edellytysten parantamista? • Miksi koulun pedagogiikka uudistuu hitaasti? • Onko arvioinnin kohteena oleva koulutuksen tasa-arvo(käsitys) liian kapea-alainen?

26. MERKITSEEKÖ TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN VAIN AHTAAMPIA KEHYSBUDJETTEJA JA HENKILÖSTÖMÄÄRIEN SUPISTUKSIA? MIHIN RAKENTEISIIN ARVIOINTIEN TULISI KOHDISTUA TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEKSI? • Opettajankoulutus – opetusta säilyttävä vai uudistava rakenne? • Opettajien palkkausjärjestelmä – este vai katalysaattori opetusresurssien uudelleenallokoinnille? • Opetussuunnitelmaohjaus – massiivinen järjestelmä vailla realistisia toteutumismahdollisuuksia vai kehittämisdynamiikan moottori? • Valtionosuusjärjestelmä – tuottavuutta passivoiva vai aktivoiva järjestelmä? • Kansallinen arviointitoiminta (myös laatujärjestelmät) –toteava tiedontuottaja vai aito kehittämisväline? • Formaalien ja informaalien oppimisympäristöjen vaikuttavuusalueet – täydentävätkö toisiaan vai menevätkö päällekkäin?

27. MIKSI TIETO EI AINA AUTA KEHITTÄMISESSÄ? • Taloudellisen kehityksen suurin este on yhteiskunnan arvojen ja institutionaalisten normien muutosten vastustus. (Talcott Parsons) • Opetuksen ja oppimisen perusrakenteet eivät muutu, koska useimmat kehittämisstrategiat eivät keskity oppimiseen ja opetukseen. (Mark Berends 1992). • Tiedonhankinnan tulee olla järjestelmällistäja perustua oikeaan metodiin, päämääränä valmiin tiedon järjestelmä. (Aristoteles) Onko näin? Hallinnollisten rakenteiden muutos ei riitä. • Koulussa muuttumattomien tekijöiden havaitseminen osoittaa, ovatko muutokset olleet syvälle käypiä vai marginaalisia. (Walo Hutchmacher) • Muutoksen kannalta tiedon on läpäistävä ihmisten mentaalisen järjestelmän kokonaisuus – älyllinen / kognitiivinen osajärjestelmä ei riitä. (Jaana Venkula)