230 likes | 457 Views
E N D
1. KT, lehtori Ulla Härkönen Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Joensuun yliopisto, 19.2.2002 Tekstin analyysi ilmiön ja käsitysten tulkitsemiseksi laadullisen paradigman ja objektiivisen hermeneutiikan valossa. -ilmiö - todellisuus - sosiaalinen todellisuus - käsitys - merkitys - teksti - tulkinta - laadullinen paradigma - objektiivinen hermeneutiikka
2. Mikä on ilmiö?
3. Todellisuus ja sen jäsentäminen 1 todellisuus on subjektista riippumaton objektiivinen todellisuus ”the world out there”
tällöin sosiaalinen sääntöjärjestelmä on laajempi kuin toimijan sitä koskeva tietoisuus sosiaalinen todellisuus on ihmisyhteisön evoluution tuotos, eikä se tällöin voi olla kenenkään yksittäisen ihmisen tai tulkitsijan luoma
se voidaan ymmärtää sosiaalisena rakenteena
4. Todellisuus ja sen jäsentäminen 2 sosiaalisessa rakenteessa ovat merkitykset ja merkityssuhteet olennaisia ominaisuuksia
merkitys antaa ymmärrettävän rakenteen toiminnalle merkitys on interaktiosuhteessa esiintyvää monitasoista säännönmukaisuutta
sosiaalisella toiminnalla on interaktioluonne
5. Todellisuus ja sen jäsentäminen 3 kyse on kaikkien tiedossa tai tajunnassa olevista säännöstöistä tai kulttuurisista rakenteista
niiden vastakohta on kaaos, missä ei olisi mitään säännönmukaisuutta yksilö on toimintansa subjekti, mutta hän rakentaa yksilöllistä merkitysmaailmaansa omaksumansa kulttuurisidonnaisen kielen avulla monimutkaisten sosiaalisten sopimusten verkostossa
6. Todellisuus ja sen jäsentäminen 4 sosiaalisen todellisuuden merkityssuhteet ovat kieliopin kaltaiset, koska ne antavat toiminnallemme rakenteen
toiminnan interaktio tapahtuu kuudella merkitystasolla edellä kuvatussa sosiaalisen todellisuuden käsityksessä on kyse objektiivisen hermeneutiikan mukaisesta todellisuuden tulkinnasta
7. Objektiivinen hermeneutiikka objektiivinen = subjektista riippumaton, subjektin ulkopuolinen, ei kokonaan subjektin tiedostettavissa, pitkällisen evoluution tuote
hermeneutiikka = tehtävä on etsiä merkityssuhteiden mieltä, ymmärtää mitä nämä merkityssuhteet ovat
objektiivinen hermeneutiikka suuntautuu sosiaalisten interaktioiden latentin eli objektiivisen merkityssuhteen paljastamiseen, asioista etsitään yleistä mallia, joka ilmenee interaktiotilanteissa, mutta jota puhujat eivät tiedosta
tekstin elementit eivät muodostu satunnaisesti, vaan ovat tietystä merkityskontekstista määräytyviä ja objektiivisesti motivoituja
8. Ekologinen teoria todellisuuden jäsentäjänä mikrosysteemi: roolit, suhteet, vuorovaikutus, toiminnot, toiminnan sisällöt
mesosysteemi: lapsen eri ympäristöjen vuorovaikutus
eksosysteemi: lapsen ulkopuoliset ympäristöt (esim. vanhempien työpaikat)
makrosysteemi: lasta ympäröivä ideologinen ja arvoympäristö ekologinen kasvatuskäsitys korostaa interaktiota eri ympäristöjen välillä
perus interaktioyksikkö on lapsen ja aikuisen välinen kaahdenvälinen dyadi
9. Ekologinen teoria todellisuuden jäsentäjänä mikrosysteemi: roolit, suhteet, vuorovaikutus, toiminnot, toiminnan sisällöt
mesosysteemi: lapsen eri ympäristöjen vuorovaikutus
eksosysteemi: lapsen ulkopuoliset ympäristöt (esim. vanhempien työpaikat)
makrosysteemi: lasta ympäröivä ideologinen ja arvoympäristö ekologinen kasvatuskäsitys korostaa interaktiota eri ympäristöjen välillä
perus interaktioyksikkö on lapsen ja aikuisen välinen kaahdenvälinen dyadi
10. Fenomenografia ilmiön ja käsitysten jäsentäjänä 1 Marton: ensimmäisen asteen tieto koskee ilmiötä sinänsä
Marton: käsitykset ovat ns. toisen asteen tietoa; niitä on tutkittava suoraan, koska niitä ei voi johtaa ensimmäisen asteen tiedosta
Marton: toisaalta käsitykset eivät myöskään selitä käyttäytymistä suoraan
fenomenografiassa nähdään ”pään sisään tunkeutuminen” tärkeänä erityisesti kasvatustieteellisen tutkimuksen yhteydessä
ihmisen tajunta, so. ihmisen mielellinen suhde maailmaan ja itseen on tärkeä myös käyttäytymisessä
11. Fenomenografinen todellisuus 1 fenomenografia merkitsee päivänvaloon tulemista ja jonkin kuvailemista
f. pyrkii kokemusten ja ajatusten kuvaamiseen, analyysiin ja ymmärtämiseen
f. kuvaa niitä laadullisesti erilaisia tapoja, joilla ihmiset kokevat ja käsitteellistävät todellisuuden eri puolia
f. etsii myös saavutettujen kuvaustapojen kategorioiden välisiä suhteita
12. Fenomenografinen todellisuus 2 erojen kuvaamisen merkitys korostuu
käsitysten kvalitatiivinen variaatio
ihmisten käsitysten muutokset
f. pyrkii kuvaamaan ilmiötä koko laajuudessaan eli nimenomaisesti erilaisia tapoja kokea tai käsitteellistää ilmiö
käsittäminen tarkoittaa merkityksen antamista jollekin ilmiölle
käsitykset ovat siten perustavanlaatuinen suhde yksilön ja ympäristön välillä
13. Fenomenografinen todellisuus 3 Fenomenografia erottaa käsittämisessä kaksi aspektia:
1. mitä-aspekti: suuntaa ajattelun kohteeseen, joka voi olla luonteeltaan fyysinen tai psyykkinen
2. kuinka-aspekti: kuvaa, miten me jonkin ajattelun kohteen rajaamme
se, kuinka me näemme, määrittää mitä me näemme eli mitä-aspekti syntyy kuinka-aspektin käynnistyessä ajattelutoimintana
yksilöiden erilainen näkeminen tulee ymmärretyksi yksilön historiasta, persoonallisuudesta, sosiokulttuurisista ja kontekstuaalisista tekijöistä
14. Fenomenografinen todellisuus 4 yksilöt pyrkivät hakemaan merkityksiä, joiden avulla voi hahmottaa kokonaisuuksia; hahmottaminen ja muisti vaikuttaa
käsite on sanan merkitys, ajattelun pienin yksikkö
käsitteelle (concept) annetaan symboli, nimi, jolloin nimi ei ole itse käsite
käsityksellä (conception, belief) tarkoitetaan henkistä muodostelmaa, tajunnan elementtiä
käsitykset liitetään arkiajatteluun ja käsitteet tieteelliseen ajatteluun
15. Fenomenografinen todellisuus 5 käsitykset voivat olla havainnon, kokemuksen tai ajattelun perusteella omaksuttuja tietoja tai mielikuvia; siten käsitykset voivat olla joko tiedollisia tai arvostavia
käsittäminen on mutkikas ja aito ajattelutoiminta, jonka hallinta ei synny pelkästään muistamalla ja ulkoaoppimalla vaan edellyttää ajattelun nousemisen sisäisessä kehityksessään korkeimmalle tasolle (Vygotski)
merkitykset: väitteitä, kieltoja, käskyjä, kysymyksiä; viittauksia puhujan fyysiseen ympäristöön, tunteisiin, ideoihin, käsitteisiin; myös puhujan uskon ja epäilyn asenteet omia väitteitään kohtaan; siis merkitykset ovat kaikkea mihin voi viitata lingvistisen koodin avulla
16. Fenomenografinen todellisuus 6 käsityksiä voidaan hahmottaa malleiksi
käsitysten analyysistä mahdollisesti muodostuvat mallit ovat toiminnallisia systeemejä
ne ovat yleistyksiä ja ideaalityyppejä, joita ei esiinny sellaisenaan muussa todellisuudessa
mallit jäsentävät todellisuuden käsittämistä sekä käsitysten ja muun todellisuuden mahdollista muuttamista
17. Fenomenografinen todellisuus 7 kritiikkiä: ihmisen käsitteellisen ja tajunnallisen yhteyttä tajunnan ulkopuoliseen todellisuuteen ei kuitenkaan fenomenografia tarkastele vakavasti
f:ssa ilmiö ja käsitys ovat pelkästään saman asian kaksi eri puolta
f ei ole edes selväpiirteinen metodi; se antaa maallikon tietoa sisällöstä eikä kiinnostu sisällön teoreettisista taustoista (Hasselgren)
toisaalta ekologinen teoria jäsentää todellisuuden mutta ei sen käsittämistä
(uusissa ekologisen teorian versioissa käsitykset ovat yksilön ominaisuuksia)
18. Teksti - mikä on teksti? objektiivisen hermeneutiikan mukaan TEKSTI generoituu todellisuudesta
mitä tahansa sosiaalista prosessia, interaktiivista toimintaa, voidaan tulkita TEKSTINÄ
interaktiota kuvaava teksti generoituu sosiaalisesta todellisuudesta
teksti sisältää käsityksiä
käsitykset ovat ”psyykkinen todellisuus”
teksti on ”aineisto”, joka välittää todellisuutta koskevaa informaatiota, kohteen merkityksiä tutkijalle
19. Teksti - merkitys - tulkinta objektiivisen hermeneutiikan realistinen oletus:
”Tutkittavalla tekstillä on oma sisäinen säännönmukainen merkitysrakenne, joka itsessään on riippumaton tulkitsijan intentiosta”
ts. teksti on säännönmukainen merkitysjärjestelmä, jonka paljastamiseen tarvitaan TULKINTAA
tekstiä voi tulkita juuri säännönmukaisuuden perusteella
tulkinnan on mahdollista onnistua, koska tekstin sisäinen logiikka ja rakenne voi välittyä tulkitsijalle
sosiaalisen interaktion piilevä logiikka, sosiaalinen kielioppi, välittyy tekstin kautta tutkijalle
20. Tekstin laadullinen analyysi tulkinta on sosiaalista todellisuutta eli interaktiojärjestelmää strukturoivan merkityksen etsimistä ja paljastamista
tekstin tulkinnan, kvalitatiivisen analyysin, tavoitteena on löytää tekstin merkitysrakenne
merkitysrakenteeseen liittyy realistinen oletus, riippumattomuus tulkitsijasta
realistinen oletus hylkää relativistisen näkemyksen tulkinnan luonteesta
tällöin tulkinnan näkökulmaluonteesta huolimatta voidaan puhua mm. sen oikeellisuudesta, validiteetista
21. ”Tekstin lukeminen” tekstin lukutapoja on yhtä monta kuin on lukijoita
oikea lukutapa on se, joka vastaa tekstissä olevia merkityksiä
teksti virittää lukutapoja, voidaan lähestyä oikeaa tapaa
usea lukija voi lukea tekstiä, voidaan tutkia yhtäläisyydet ja eroavuudet
rinnakkaisarvioija on saman kulttuurisen kieliopin omaava, voidaan vertailla yhtäpitävyyttä
22. Mitä tekstistä voi päätellä? tekstin analyysi, sisällön analyysi voidaan tehdä eri tavoin, eri menetelmin; tavoitteena etsiä tekstin kielioppi, merkitysrakenne
päätteleminen: 1. tulos kertoo tekstin sisällön ja paljastaa sen piiloisen rakenteen
2. voidaanko siitä päätellä jotain sosiaalisesta todellisuudesta?
vastaus: teksti on generoitunut sosiaalisesta todellisuudesta; teksti ja todellisuus ovat yhteydessä, mutta niillä ei ole suoranaista yksi yhteen vastaavuutta
23. Laadullinen ? Määrällinen? määrä ja laatu olevaisen ominaisuuksia
määrä ja laatu tiedon lajeina
kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä (Vesa Niskanen toim. s. 140)
paradigma: kokoelma tiedeyhteisön hyväksymiä periaatteita, uskomuksia ja arvostuksia; Kuhnin esittämä termi