Lainsäädännön mahdollisuudet suojella lasta altistumasta pitkäkestoiselle väkivallalle

1. Lainsäädännön mahdollisuudet suojella lasta altistumasta pitkäkestoiselle väkivallalle Kansallinen väkivaltatyön forum, Anttola 18.9. - 19.9.2014 Päivi Vilkki, VT, lakimies, Espoon kaupunki

2. Esityksen lähtökohdat • Lapsi altistuu perheessä tapahtuvalle väkivallalle joutumalla seuraamaan, kun toinen vanhempi kohdistaa väkivaltaa toiseen vanhempaan. • Tärkeää on mahdollisimman varhainen puuttuminen – miten saada tieto jo uhkatilanteissa auttaville tahoille? • Jos perheessä jo on vanhempien välistä väkivaltaa, voisiko lapsen asemaa rikosprosessissa vahvistaa? Päivi Vilkki, VT, Espoo

3. Aiheet I. Lainsäädännön suomat mahdollisuudet tiedon saamiseen mahdollisista riskiperheistä: • Lasten huomioimisesta aikuisten palveluissa • Valtakunnallisista terveyskyselyistä koululaisille • Ilmoitusvelvollisuudesta perheitä kohtaaville • Tietojen vaihto-oikeudesta II. Lapsen asema oikeusprosessissa Päivi Vilkki, VT, Espoo

4. I. 1. Lapsen huomioiminen aikuisten palveluissa Lainsäädäntö: • ”Lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä täysipainoisesti huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen”. • HE terveydenhuoltolaiksi ym. (90/2010): Säännös velvoittaa aikuiselle palveluja järjestävää tahoa ottamaan lapsen tilanteen puheeksi ja varmistamaan sen, että lapsi saa riittävän hoidon ja tuen aikuisen hoidon aikana. Tilanteen selvittämiseksi ja tarvittavien tukipalvelujen järjestämiseksi voidaan tarpeen mukaan järjestää eri yhteistyötahojen neuvotteluja. Lastensuojelulaki 10 §, terveydenhuoltolaki 70 § Päivi Vilkki, VT, Espoo

5. Käytäntöä lapsen huomioimisesta aikuisten palveluissa • Espoon mielenterveys- ja päihdepalveluissa lapsista kysytään kaikissa toiminnoissa. • Tällöin asiakkaille ja potilaille kerrotaan, että henkilökunnalla on velvollisuus selvittää lasten tilannetta. • Asumispalveluissa olevilla on jo yleensä kontakti lastensuojeluun. • Suurissa kaupungeissa yhteistyön tärkeys kaupungin eri toimintojen kesken nousee selkeästi esille, on tärkeää olla toimivat rakenteet yhteistyölle. • Kehrä 2-hankkeen on todettu tehostaneen Espoossa mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Päivi Vilkki, VT, Espoo

6. Käytäntöä lapsen huomioimisesta aikuisten palveluissa, 2 • Pohdintaa on aiheuttanut, kuinka paljon pitää selvittää lapsen hoidon tarvetta? • Esim. vieroitushoito-osastolla tehdään hektistä työtä 3-5 pv, tiedot kirjataan terveys-efficaan, muun perheen tietoja ei ole, ollaan täysin asiakkaan kertoman varassa. Pitääkö lähteä erikseen selvittämään? • Avokuntoutusosastolla puolet asiakkaista käy vain yhden kerran, jos ei tule toista kertaa, lapsi voi jäädä selvittämättä. • HE velvoittaa ottamaan puheeksi lapsen tilanteen, se ei edellytä etsivätyötä. • Lasten tilanteen selvittäminen johtaa: • Espoon mielenterveys- ja päihdepalveluissa tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. • Jos lastensuojelullista huolta ei herää, ohjataan tarvittaessa alueellisiin perhetyön tiimeihin, haasteellisimmat Konsti-tiimiin, (perhetyötä, sosiaaliohjausta). • Ongelmana on, että kaikki vanhemmat eivät kerro lapsistaan eikä tuen tarve tule esiin. Päivi Vilkki, VT, Espoo

7. I. 2. Tiedon saanti koululaisten terveyskyselyissä • Espoossa järjestetään laajat terveystarkastukset peruskoulun 1, 5 ja 8 - luokkalaisille. Kutsutaan oppilas, vanhemmat, terveydenhoitaja ja lääkäri. Kartoitetaan perheen kokonaistilanne ja myös väkivalta otetaan puheeksi. • Lisäksi vuosittain on terveyskyselyt, joissa kysytään myös väkivallasta, erilliset kyselyt oppilaalle ja vanhemmille. • Tarvittaessa koulusta tehdään lastensuojeluilmoitus. • Jos lastensuojelullista huolta ei herää, voidaan tarvittaessa ohjata Nuorten Talolle, terveysasemalle tai perheneuvolaan. • Ongelmana on tunnistaminen, kaikki apua tarvitsevat eivät löydy. Päivi Vilkki, VT, Espoo

8. I. 3. Ilmoitusvelvollisuus perheitä kohtaaville, lastensuojeluilmoitus • Perheessä oleva väkivalta, vaikka se ei kohdistuisikaan lapseen, on peruste lapsesta tehtävälle lastensuojeluilmoitukselle. • Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen ovat velvollisia mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen ja poliisitoimen palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, joiden tulee salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittaa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta (alle 18 v.) jonka: • hoidon ja huolenpidon tarve tai • kehitystä vaarantavat olosuhteet tai • oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojeluntarpeen selvittämistä. Lastensuojelulaki 25 §. Päivi Vilkki, VT, Espoo

9. Lastensuojelun lukuja • Lastensuojeluilmoituksia vuonna 2013: Espoo 5.234 kpl (väkiluku 260.000 henkeä 31.12.2013) Helsinki 14.194 kpl (väkiluku 612.000 henkeä 31.12.2013) Vantaa 7.743 kpl (väkiluku 208.000 henkeä 31.12.2013) • Vireilletuloja Espoossa oli yhteensä5 658 (sisältäen ilmoitukset, pyynnöt lastensuojelutarpeen selvittämiseksi, hakemukset ja muulla tavoin vireille tulleet). • Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on kasvanut kuutoskaupungeissa (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu) vuodesta 2009 noin 47 prosenttia. • Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä kasvoi edellisvuodesta Espoossa (+11,8 %) ja Helsingissä (+7 %). Vantaalla se laski hieman (-3 %). Päivi Vilkki, VT, Espoo

10. Lastensuojeluilmoitukset syyn mukaan Espoossa v. 2013 Päivi Vilkki, VT, Espoo

11. Espoon lastensuojelun toimet perheväkivaltatilanteissa • Kun rikos ei kohdistu lapseen, ohjataan Omatila-palveluun (perheväkivaltaa kohdanneille tai sitä pelkääville oleva palvelu), perheneuvolaan tai erilaisiin ryhmiin. Tekijät ohjataan Lyömätön linja-palveluun. • Ongelmana ovat perheet, joissa väkivaltaa ei tunnusteta ja joissa lapsen sijoituksen kriteerit eivät täyty. Ainoaksi keinoksi jää tällöin informaation anto. Päivi Vilkki, VT, Espoo

12. Ilmoitusvelvollisuus, kaikkia koskeva • Jokainen, joka tietää rikoslain 15 luvun 10 §:ssä luetellun törkeän rikoksen • olevan hankkeilla ja kun rikos on vielä estettävissä • on velvollinen antamaan siitä ajoissa tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa. • Ko. rikoksia ovat mm. raiskaus, törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, ryöstö, törkeä ryöstö, ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa, törkeä huumausainerikos. Rikoslaki 15 luku 10 §. Päivi Vilkki, VT, Espoo

13. Tulossa uusi ilmoitusoikeus: syytä epäillä jonkun olevan vaarassa, 1 • Viranomaisille ja muille toimijoille on tulossa oikeus ilmoittaa oma-aloitteisesti poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot salassapitovelvollisuuden estämättä. • Ilmoitusoikeus olisi silloin, kun sanottuja tehtäviä hoitava on tehtävässään saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. • Lakimuutokset asiassa ovat tulossa mm. sosiaalihuollon asiakaslakiin, potilaslakiin, varhaiskasvatuslakiin, perusopetuslakiin, nuorisolakiin, pelastuslakiin. • Voimaantuloa ehdotetaan 1.1.2015. Päivi Vilkki, VT, Espoo

14. Tulossa uusi ilmoitusoikeus: syytä epäillä jonkun olevan vaarassa, 2 • Esityksen tavoitteena on lisätä viranomaisten mahdollisuuksia ennalta ehkäistä ja estää perhe- ja lapsensurmia sekä perheväkivaltaa parantamalla viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä tietojenvaihtoa. • Esityksen on tehnyt sisäministeriön asettama suunnitteluryhmä sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän toimeksiannosta. • Uudistus on tervetullut ja selkiinnyttää käytännön toimijoiden ilmoitusvelvollisuutta. Päivi Vilkki, VT, Espoo

15. I. 4. Tietojen vaihto-oikeudesta • Olennainen kysymys eri toimijoiden yhteistyölle on oikeus tietojen vaihtoon. • Pääsääntöisesti asiakkaan/potilaan tietojen anto perustuu suostumukseen, oikeus tietojen antoon voi kuitenkin olla myös ilman suostumusta. • Toimijoille nämä kysymykset muodostavat ongelman: eri toimijoita koskevat säännökset ovat eri hajallaan eri laeissa ja osa niistä erittäin vaikealukuisia. • Ohjeistusta kaivataan kipeästi. Päivi Vilkki, VT, Espoo

16. II. Lapsen asema rikosprosessissa • Kun lapsi on rikoksen kohde, hän on oikeussubjekti rikosprosessissa ja hänen tilanteensa tulee näkyväksi. Huoltajan kanssa olevissa eturistiriitatilanteissa hänelle voidaan määrätä edunvalvoja. Hän on myös oikeutettu vahingonkorvauksiin. • Kun lapsi ei ole rikoksen kohde perheessä tapahtuvassa väkivallassa, hän saattaa jäädä näkymättömiin rikosprosessissa. Kuitenkin se, että lapsi joutuu näkemään väkivaltaa kodissaan, traumatisoi lasta ja aiheuttaa hänelle pahoja seuraamuksia. • Voisiko lapsen asemaa vahvistaa? Päivi Vilkki, VT, Espoo

17. Ruotsin lainsäädäntöä lapsen asemasta • Ruotsissa on vuonna 2006 astunut voimaan säännös, jonka mukaan lapset, jotka näkevät tai kuulevat perheväkivaltaa, ovat rikoksen uhreja ja heidän on mahdollista saada rikosvahinkokorvausta. Säännöksen mukaan myös sosiaaliviranomaisten tulee tarjota tukea ja apua lapselle. • Ruotsin lapsiasiamies on lausunnossaan v. 2012 edellyttänyt koulutuksen lisäämistä viranomaisille asiassa sekä lapsen huomioimista paremmin esitutkinnassa. Päivi Vilkki, VT, Espoo

18. Pohdintaa Ruotsin lainsäädännöstä • Mikäli Suomessa lainsäädäntöä uudistettaisiin siten, että lapsi saisi asianomistaja-aseman joutuessaan näkemään väkivaltaa kodissaan, se vahvistaisi lapsen asemaa. • Sen lisäksi, että lapsella olisi tällöin mahdollista vaatia tekijältä vahingonkorvauksia, hänellä tulisi olla oikeus myös muuhun tukeen. • Tärkeää olisi lapsen kokonaisvaltainen tukeminen ja suojeleminen ja se, että hän saa ammattitaitoista apua kokemustensa työstämiseen. • Voisiko jo nykyisillä pykälillä toimia paremmin lapsen tukemiseksi: oikeus lapselle edunvalvojaan todistajana ollessa (EOA 23.8.2013),lastensuojelun mahdollisuudet. Päivi Vilkki, VT, Espoo

19. Lopuksi • Ilmoitusvelvollisuuksien osalta uudistuksia oikeaan suuntaan ollaan juuri tekemässä. • Lisäksi tarvitaan: • Koulutusta ja ohjeistusta lainsäädännön suomista mahdollisuuksista • Ohjeistusta yhteistyöhön eri toimijoiden kesken • Koulutusta lähisuhdeväkivallan ymmärtämiseen ilmiönä. Erityisesti häpeän ja syyllisyyden tunteiden ymmärtämiseen, jotka estävät hakemasta apua • Koulutusta ja ohjeistusta maahanmuuttajaperheiden erityisten ongelmien osalta lähisuhdeväkivaltatilanteissa • Lapsen aseman vahvistamista rikosprosessissa tilanteissa, joissa hän on joutunut seuraamaan väkivaltaa vanhempiensa välillä Päivi Vilkki, VT, Espoo