150 likes | 277 Views
BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET. Kansanedustaja Erkki Pulliainen Kajaani 19.3.2011. KAINUUN BIOENERGIAPOTENTIAALI. puuenergia 620 000 k-m³ (1240 GWh/v) peltoenergia-ala 26 000 ha (680 GWh/v) (ml. kesannot, suopohjat, muut viljelykuntoiset alat). ruokohelpi 520 GWh, paju 140 GWh, olki 20 GWh
E N D
BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET Kansanedustaja Erkki Pulliainen Kajaani 19.3.2011
KAINUUN BIOENERGIAPOTENTIAALI • puuenergia • 620 000 k-m³ (1240 GWh/v) • peltoenergia-ala • 26 000 ha (680 GWh/v) (ml. kesannot, suopohjat, muut viljelykuntoiset alat)
ruokohelpi 520 GWh, paju 140 GWh, olki 20 GWh • aktiivinen kokonaisviljelyala noin 27 000 ha (toisen sukupolven synteettinen biodiesel ja etanoli valmistetaan metsätähteistä, kuoresta, oljesta ja ruokohelvestä) • (käyttökelpoinen turvevaranto 1 300 TWh)
Kainuun oloissa todellinen vaihtoehto • uusi rakennerahastokausi suosii uusien maaseutuelinkeinojen ("mikroyritykset") tuettua luomista tällaisten maatilojen tuntumaan, jotka tarjoavat kotoperäisen sähkön ja lämmön (kiinteään hintaan?) • biokaasulaitosten tuotannosta uusi alue Kainuun metalliteollisuudelle (!) • esim. 100 000 euron valtion investointituki kyläkohtaisen biokaasu-CHP-laitoksen perustamiseen on perusteltu
POHJOIS-POHJANMAA • karjatalousjätemassat 1 GWh → 25 GWH • metsähake 200 GWh → 1000 GWh • peltoenergia 10 GWh → 300 - 350 GWh • kiinteistöjäte 300 - 400 GWH • pelletti, oma käyttö 25 GWh → 85 GWh energiaraaka-ainetuotanto 2000 työpaikkaan lisäystä 1650 – 2700 työpaikkaa
BIOKAASUTUOTANNON POTENTIAALEJA • karjan- ja hevosenlanta • energianurmi 20 - 30 MWh/ha • ruokohelpi 30 – 40 MWh/ha • viljojen ja rypsin oljet 20 TWh • kasvijätteet • hylätty säilörehu • kuivaus- ja lajittelujäte • puhdistamoliete (rajoituksin) • teurastamojäte (myös mm. pötsien sisällöt) • biojätteet elintarviketeollisuudesta, suurkeittiöistä, kaupoista ja kotitalouksista
LUOKITUS BIOENERGIATUOTANNOLLE • nopeasti hajoavat biojätteet (so. haisevat jätteet) • kasvijätteet • energiakasvituotanto • lanta ja virtsa: biokaasun liikennekäytön elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt -150 g/km
BIOENERGIAN MYYNTIARVO TUOTTAJALLE • liikennepolttoaineena: 6 c/kWh • sähkönä: 2 c/kWh • lämpönä: 1 c/kWh
UUSIUTUVA ENERGIA ON MAANKÄYTTÖKYSYMYS • METSÄMAA, • vars. energiatuotanto ja lähinnä NMH • PELTOMAA, • 2,25 milj. ha, elintarvike- ja non-food -tuotanto • RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, koskee erikoisesti • maalämpö, • aurinkokeräimiä rakennuksissa ja niiden läheisyydessä, • tuulivoimaloita maalla ja off-shore (sis. myös ”joutomaa”)
KOTIMAISET POLTTOAINEET (KOKO MAA) • omavaraisuus nyt 30 % • uusiutuvien osuus loppukäytöstä 28,5 % → 38 % • (EU 6,5 % → 20 %)
BIOENERGIA-ALAN OMAT LISÄYSTAVOITTEET: • metsähake 6,0 (7,2) TWh → 25-30 (21) TWh • turve 19-27 TWh → 35 TWh* • peltoenergia 2 TWh → 12 TWh • teollisuus 70 TWh → 60 TWh (!) * jo ojitetut suot • BIOENERGIAPOTENTIAALI AINAKIN 50 TWh • TYÖLLISYYSVAIKUTUS + n. 10 000 htv (2020)
RAKENNETAVOITTEET • 90 %: hyötysuhde toteutuu • yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa (sähkö + kaukolämpö tai teollisuuden tarvitsema höyry) • (kuntien) pienetkin lämpövoimalat CHP-yksiköiksi
EU:N JA SUOMEN LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINE-INVESTOINTIODOTUKSET • EU: laite- ja hankintaketjuinvestoinnit yhteensä 25-30 miljardia € • Suomi: julkinen rahoitus vuoteen 2010 30-40 milj. € ja vuosina 2011-2015 30-50 milj. € (sis. demonstraatiolaitokset); 40 %:n investointiavustus riskipitoisissa investoinneissa tarkoittaa yhteensä 60-100 milj. € rahoitustarvetta
Biokaasureaktori - turbiiniyksiköt maitotiloille • Hehtaarin ruokohelpisato tuottaa biokaasua 30 000 km ajeluun henkilöautolle • Sama toisin sanoen: yhden lehmän paskalla ruokakunnan h-auton vuoden ajelut