310 likes | 428 Views
Kunnat uusmediayritysten palvelujen käyttäjinä – Mitä sisällön tuotanto vaatii asiakkaalta ja mikä on toteuttajan rooli? Eppie Eloranta eppie@nicefactory.com www.nicefactory.com. Miten hyödyntää alan yritystä. ensin on jokin tarve tai ongelma josta voidaan tilata konsultaatiota
E N D
Kunnat uusmediayritysten palvelujen käyttäjinä– Mitä sisällön tuotanto vaatii asiakkaalta ja mikä on toteuttajan rooli?Eppie Elorantaeppie@nicefactory.comwww.nicefactory.com
Miten hyödyntää alan yritystä • ensin on jokin tarve tai ongelma josta voidaan tilata konsultaatiota • yhdessä mietitään miten kannattaa toteuttaa • tehdään yhteistyötä useamman kunnan kanssa
Verkkotuotantojen suunnittelu lähtee sisällöstä – ei välineestä! Asiakkaan pitäisi selvittää ennen tuotantoa toteuttajan kanssa lopputuotteen : • kohderyhmä • käyttötilanteet (ryhmien koko, käytössä oleva tietotekniikka, käyttötilanteet, - tarpeet jne.) • laajuus • sisältörunko (toteuttamiskelpoinen!) • ylläpitäjä ja päivittäjä (asiakas vai toteuttaja?)
Toteuttaja selvittää ennen tuotannon alkua: • Teknologiset kysymykset (määrittelydokumentti) • Resurssit (asiakkaan ja omat) • Asiakkaan mahdollinen tarve sisältötuotannon konsultointiin
Sisällöntuotantoprosessin kulku ja kulmakivet • Esisuunnitteluvaihe • Sisältökäsikirjoitus • Konsepti (multimedia-, tuotantokäsikirjoitus) • Visuaalinen suunnittelu • Ohjelmointi ja www-koosto • Tarkistukset ja korjaukset • Julkaisu • Ylläpito ja päivitys
Esisuunnitteluvaihe • Rajataan sisältö • Päätetään huomioidaanko ja miten eri kohde-/käyttäjäryhmät? • Vahvistettu sisältörunko, jossa näkyy otsikot, toiminnallisuudet ja multimediamateriaalit • Päätetään käytettävä tekniikka (palvelin, tietokanta – ohjelmointikieli/kielet) • Sopimus
Sisältökäsikirjoitus • Jokaisesta otsikosta määritelty erikseen keskeiset asiat • Selvitetään/toteutetaan olemassa oleva sisältö, käytettävät lähteet, itse tuotettava sisältö ja kaikkien materiaalien (tekstit, kuvat, äänet) tekijänoikeudet/ käyttöoikeudet. • Toiminnallisuuksien kuvaus • Navigointien nimeäminen • Ohjeistukset
Konsepti • Sisältää multimedia- ja tuotantokäsikirjoituksen • Sanallinen ja kuvallinen esitys tuotteen rakenteesta, navigoinneista ja toiminnasta • Toimii toteuttavan tiimin ”raamattuna”
Visuaalinen suunnittelu • Sisältää koko tuotteen visuaalisen ilmeen suunnittelun, kuvituskuvien tuotannon ja kuvien käsittelyn • Visuaalisen ilmeen tehtävänä on tavoittaa kohderyhmä ja herättää kiinnostus tuotteeseen • Visuaalisessa ilmeessä kiteytyy koko tuotteen ”sielu”
Ohjelmointi ja www-koosto • Ohjelmoijalle toimitetaan kaikki materiaalit yhtä aikaa! • Olisi hyvä, jos kaikki sisältömateriaalit olisivat valmiit ja tekstit oikoluettu • Tämän vaiheen jälkeen et voi ilman lisäkustannuksia muuttaa: • rakennetta • navigointeja • visuaalista yleisilmettä • ohjelmoitavien tehtävien toimintaa ja sisältöä
Tarkistukset ja korjaukset • Sisältötarkistuksen tekee asiakas: • Viimeinen kielenhuolto • Onko toimintojen ohjeistus riittävä • Verkkopalvelun yleiset ohjeen (info) • Teknisen testauksen tekee toteuttaja • Käyttäjätestaus (sovitaan kumpi tekee) • Jälkitarkastus
Ylläpito ja päivitys • Ylläpidosta/päivityksestä voi huolehtia joko toteuttaja tai asiakas • Asiakas tuottaa materiaalin, joka päivitetään verkkoon
Miten luodaan yhteisö? • http://www.nicehouse.fi/ • http://www.sooda.com/ • http://www.x-sajting.net/
Mikä on yhteisö? • Verkossa toimiva palvelu jossa on tarjolla työkalut joilla käyttäjät voivat viestiä keskenään ajasta ja paikasta riippumatta • Käyttäjät luovat yhteisön, tarjoaja voi innostaa käytttämään • Tyypillisin esimerkki: keskusteluryhmä
Ketä voidaan tavoittaa verkon kautta ? • Esimerkiksi nykyisten koulutusohjelmien ulkopuolelle jäävät: • vähän koulutetut • erityisryhmät (esim. maahanmuuttajat) • nuoret, jotka suhtautuvat muodolliseen koulutukseen negatiivisesti • oppimishaluiset, joiden voimavarat ovat vähäiset (aikuis-, täydennyskoulutus)
Mitä etuja verkko-opetus voi tuoda ? • Voidaan toteuttaa monipuolisemmin sekä lähiopetusta sisältäviä, että itse opiskeltavia oppisisältöjä • Voidaan opiskella ajasta ja paikasta riippumatta • Voidaan opiskella, juuri kun tiettyä tietoa tarvitaan
Mitä etuja elämyksellisyys voi tuoda ? • Voidaan parantaa motivaatiota • Voidaan elävöittää kuivia sisältöjä • Voidaan hyödyntää vertaisoppimista
Esimerkkejä • Hiiri Hukassa -hiirenkäyttöopas • www.tampere.fi/kirjasto/nettinysse • Tieto ja tiedonlähteet –verkkokurssi • www.nicehouse.fi/tamk • Tidningsfabriken ja mlm –mediakasvatus materiaalia • www.edu.fi/svenska/mlm • Sytty.net –Virtuaalinen oppimisalusta • www.sytty.net
Mitä voidaan tehdä yhdessä ? • Laajempia hankkeita, joissa saman tyyppisiä tarpeita omaavat alueet/laitokset yhdistävät voimansa ja jakavat työn tulokset. • Aikuisille ja/tai senioreille suunnattuja sisältöjä (media- ja tietoyhteiskuntaan) • Lapsille ja nuorille suunnattua sisältöä (tiedonhakuun, julkisiin palveluihin, vaikuttamiseen) • Maahanmuuttajille suunnattuja sisältöjä (kotouttamiseen, tiedonhakuun, julkisiin palveluihin, vaikuttamiseen)
Materiaalia • http://www.cme.org/teenstudy/ • Laaja tarve kattavalle ja riittävän joustavalle kuluttaja- ja mediakasvatukselle nopeasti muuttuvista markkinoista – Kansalaisten tietoyhteiskunta opas. • Kouluja, mediakasvattajia ja kirjastoja pitäisi rohkaista ohjaamaan nuoria hyödyntämään verkossa tarjolla olevaa julkissisältöä
Haasteet • Pedagogiset – miten tavoitteet saavutetaan verkossa ? • Tekniset – rajoitteet • Sisällölliset – tekijänoikeudet, resurssit • Tuotannolliset yms. – toimiva tuotantoryhmä
Haasteet - sudenkuopat • Elämyksellinen oppiminen saattaa muuttua irrallisten tietojen välittämiseksi viihdyttävässä muodossa. • Ihastuminen teknisiin mahdollisuuksiin sisällön kustannuksella saattaa muuttaa oppisisällön pelkäksi kikkailuksi, joka ei vastaa opetuksellisia tavoitteita.
SOLMU on: • Työnimi internetissä ja mobiilissa toimivalle koululaisverkkoyhteisölle, jossa kotijoukot ja koulu voivat viestiä keskenään ajasta ja paikasta riippumatta
Solmu –verkkoyhteisön tavoitteet • Helpottaa ja madaltaa kommunikointia kodin ja koulun välillä, tukea kodin ja koulun yhteistä kasvatustyötä ja toimia koululaiselle myös eräänlaisena turvaverkkona. • Solmuun voidaan liittää myös erilaisia hyötysovelluksia, kuten sähköinen lukujärjestys, poissaoloilmoitus, reissuvihko, arvosanapankki jne.
Solmu –koululaisverkkoyhteisö koetaan eri toimijatahoilla (kotijoukot, koululaiset, opettajat ja muu koulun henkilökunta, terveydenhuolto, sivistyspalvelut, vapaa-aika, kunnallishallinto) kaiken kaikkiaan myönteisenä ja toteuttamiskelpoisena hankkeena • Kangasalan kunnallishallinnossa hanketta kuvailtiin sosiaaliseksi innovaatioksi!
Kotijoukoilla Kangasalla on hyvät tietotekniset edellytykset toimia Solmussa: noin 90 prosentilla kyselyyn vastanneista kotitalouksista omistaa tietokoneen ja lähes 80 prosentilla kotijoukoista on Internet-yhteys • Kännykkä on lähes 100 prosentilla koululaisten kotitalouksista • Kouluissa vanhentunutta laitekantaa pitäisi uudistaa.
Julkaisu • Lehdistötiedote (asiakas tekee tai tilaa tuottajalta) • Julkaisutilaisuus (kuka esittelee ja tekee materiaalin?) • Markkinointimateriaalit (esitteet, julisteet, t-paidat, tms.)