Kalatalouden ennakointi – miten varautua tulevaan?

1. Kalatalouden ennakointi –miten varautua tulevaan? SAKL ja RKTL -seminaari Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku 12.3.2014

2. 1. Miten kalaa pyydetään kestävästi? • Kestävän kalatalouden mallialueet: • Ennakoivalla suunnittelulla muodostetaan • Yhteinen näkemys ja ehkäistään ristiriitoja Hankkeen tavoitteena on suunnitella 1) alueellisten ja paikallisten toimijoiden 2) vuorovaikutteisena yhteistyönä 3) parhaaseen tietoon perustuen 4) miten mallialueillakalatalous toteutetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

3. Tiedon havainnollistaminen päätöksentekoon Miten kalastetaan ja on kalastettu? 1980-2011 2009

4. Tiedon havainnollistaminen päätöksentekoon Miten kalastetaan ja on kalastettu? I-luokan kalastajat: Pyyntipaikat (kk) Muutos -90 > Syy muutoksiin Pyydysten ja pyynti- ponnistuksen muutos Tutkimuksen ja elinkeinon kumppanuus Kalastusoppaiden pyyntialueet

5. Tiedon havainnollistaminen päätöksentekoon Rekisteri- ja tutkimustieto käyttöön

6. Miten kestävyyttä voidaan arvioida? • Toimintojen kestävyyden arviointi Kriteerit Painotus Ongelmakohdat Ristiriidat Parantamiskohteet Työkalu toiminnan kestävyyden arviointiin

7. Miten kestävyyttä voidaan arvioida? • Kalakantojen kestävyyden arviointi Kalastettava kalakanta

8. Kestävyyden ennakointi • Kalakantojen kestävyyden arviointimalli Poikastuotanto/ prerekryytit Toimijoiden Kalanäytteet, riskianalyysi KESTÄVYYS merkinnät ja inventoinnit Kalavesien hoito ja säätely

9. Kestävyyden ennakointi • Mallialueiden kalatalouden kestävyyden arviointi • I-vaihe • Aineiston keruu • Nykytila-arvio 2014: Saaristomeri ja Merenkurkku • Sovitaan mistä aiheista ja miten pitää tehdä jatkotyötä? • II-vaihe • Yhteen sovittavaa jatkotyötä sovituista aihealueista • Kestävän kalatalouden suunnitelma • Miten kalatalous toteutetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi • Mitä lisätietoa tarvitaan? • Jatkotyön vaiheistus • Yhtenäinen viestintä

10. Mitä pitäisi ennakoida? 1. Miten pyynti järjestetään kestävästi?2. Riittääkö kalavarat?3. Miten kalastusta pitäisi säädellä?4. Riittääkö kalalle kysyntää?5. Mitä muuta pitäisi ennakoida?

11. 3. Miten kalastusta pitäisi säädellä? 1) Kiintiöpäätösten (biologiset ja) sosioekonomiset vaikutukset • Taloudelliset vaikutukset • Tuotto ja kannattavuus • Työllisyys 2) Säätelytapojen bioekonominen mallinnus • Erilaisten säätelyvaihtoehtojen (esimerkiksi toimijakohtaiset kiintiöt IQ, TFC, ITQ sekä näiden jakoperusteet, tekniset säätelytavat jne.) biologisten ja sosio-ekonomisten vaikutusten mallinnus

12. 4. Riittääkö kalalle kysyntää? Kalamarkkinoiden seurantajärjestelmä:

13. Miten kalamarkkinoiden kehitys jatkuu? Filepainona 6 % 12 %

14. Paneeliyritysten haastattelut • KalaValtanen Oy • Kesko • Kuusisen Kala Oy • LerØy Finland Oy • Länsirannikon Kala Oy • Martin Kala Oy • Orkla Foods Finland Oy • SOK • Trio Trading Oy Ab • V. Hukkanen Oy • Ab Fisk-Boden – Kala-Aitta Oy • Ab Salmonfarm Oy • Apetit Oyj • Chipsters Oy • Finnish Freshfish Oy Kalamesta • Heimon Kala Oy • Hätälä Oy • Kala-Lasse Oy • Kalaliike Eriksson Oy • Kalarannan Vihannes Oy • Kalaset Oy 13/21 haastateltu tammi-helmikuussa 2014

15. Alustavia huomioita paneeliyrityksiltäKalan kysyntä ja markkinat • Kalan kysynnän kasvuun uskotaan • Terveyssuositukset, teollisuudella on kapasiteettia ja kykyä tuottaa kalaa, kalan laatu on parantunut, jakelujärjestelmä toimii • Markkinatilanne tällä hetkellä tyydyttävä, hinnat korkealla tasolla, ei aggressiivista kilpailua • Kilpailuetuja haetaan tehokkaasta tuotannosta (automaatio), vertikaalisesta integraatiosta (ostosopimukset, oma kasvatustoiminta, keskusliikkeiden kanssa yhteen sovitetut tilausjärjestelmät) ja jalostustuotannon siirtämisestä Viroon/Puolaan • Kampanjat/pakatut tuotteet (isot volyymit, matala hinta) • Palvelutiskit (korkeampi laatu ja hinta)

16. Alustavia huomioita paneeliyrityksiltäLohikalojen markkinatilanne • Norjan lohen kasvatustuotanto edelleen keskittymässä isoimmille toimijoille, jotka pyrkivät ylläpitämään korkeaa hintatasoa • Chilestä ei vähään aikaan odotettavissa ylitarjontaa • Venäjän markkinat epävakaat (lyhyet sopimukset, poliittinen epävarmuus, voi vaikuttaa kotimaan tarjontaan) • Lohta ei tultane jalostamaan Norjassa, eikä kirjolohta Ruotsissa • Isot lohentuottajat pyrkivät kuitenkin keskittämään oman tuotantonsa jalostusta esim. Puolaan > jalosteita päämarkkinoille • Kirjolohi enemmän Skandinavian erikoistuote • Ruotsin tuotanto ylläpitää kirjolohen ympärivuotista tarjontaa

17. Alustavia huomioita paneeliyrityksiltäKasvuodotukset • Suurimmat kasvuodotukset lohella ja kirjolohella (nykyinen kasvu jatkuu) • Kirjolohesta tullut ”kotimainen vaihtoehto” lohelle • Kotimaassa kasvatetusta laadukkaasta kirjolohesta puute • Kotimaisen kirjolohen varaan haluttaisiin rakentaa laadukkaasta lähikalasta lisäarvoa tuottavaa työllistävää kalanjalostusta • Kasvatetulle siialle ja kuhalle olisi lisäkysyntää (1-2 milj. kg) • Nelma voisi olla potentiaalinen kasvutuote • Annoskirjolohifileen ja muikun mädin kysyntä pieni • Sampi rajakauppaan • Särkikalojen mahdollisuudet rajalliset

18. Alustavia huomioita paneeliyrityksiltä:Luonnon kala • Silakan kysyntä kotimarkkinoilla vakiintunut > elintarvikesilakan tarjonta pitäisi saada tasaisemmaksi • Silakan vienti kasvanut • Vienti- ja rehuhinnat olleet korkeat, mutta onko laskusuhdanne tulossa? • Venäjälle vientirajoitteita • Kotimaisille muille luonnonkaloille hyvä kysyntä • ”Virolaista” halpaa kuhaa ja sisävesikuhaa markkinoilla • Kalastettu siika korvautunut pääosin kasvatetulla siialla

19. Alustavia huomioita paneeliyrityksiltä:Ympäristömerkintä • Ympäristömerkittyjä tuotuja kalatuotteita tullut markkinoille tarjontaa täydentämään (MSC) • ASC tulossa, ehkä tuodusta lohesta tulevaisuudessa suuri osa ASC-merkittyä tai muuta ympäristöystävällistä tuotantoa • Norjalaista luomulohta on ollut tarjolla, kysyntä ollut vähäistä • Kotimaista kalaa ei tarvitse ympäristömerkitä (ehkä Itämerirehulla ruokittu kirjolohi), mitä ASC vaikuttaa? • Kiertovesikasvatetuille tuotteille ei tunnisteta kaupallista potentiaalia • Punaisella listalla olevia tuotteita ei haluta pitää tarjolla

20. 5. Mitä muuta pitäisi ennakoida? Eläinluonnonvarojen käytön ja yhteiskunnallisten muutosten analysointi: • Eläinluonnonvarojen hyödyntämisessä ja yhteiskunnan arvostuksissa tapahtuneiden muutosten tunnistaminen • Oikeita tulevaisuusorientoituneita ratkaisuja • Kestävän käytön, elinkeinojen kilpailukyvyn, eläinvarojen käytön ja suojelun sekä käyttäjäryhmien välisten ristiriitojen yhteen sovittamisen tutkimusta • Ristiriitojen hallintaa ja käyttäjäryhmien vuorovaikutusta tukeva tutkimus