Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

1. ECVETOSAAMISPERUSTEISUUSTULEVAISUUDEN HAASTEETTulevaisuuden ammattiopistot12.3.2013 OuluNappiparisto Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

2. ECVET (European Credit system for VET) • ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä • opintosuoritusten siirtoon ja kerryttämiseen • osana tutkinto- ja koulutusjärjestelmän kehittämistä • ECVET • tuetaan muualla suoritettujen opintojen tai muutoin hankitun osaamisen tunnustamista ja hyödyntämistä • tutkintojen ja OPSien läpinäkyvyys, edistetään liikkuvuutta • edistetään rajat ylittävää elinikäistä oppimista • kattaa virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen • perustuu OPPIMISTULOKSIIN kuten EQF (European Qualification Framework) • opintopisteet (suorituspisteet?) tarjoavat täydentävää tietoa • oppimistulosten merkittävyys työelämälle ja –markkinoille • oppimistulosten vaikeusaste, laajuus, kattavuus • opiskelijan edellyttämä työpanos tutkinnon osan tietojen, taitojen ja • pätevyyden saavuttamiseksi

3. MIKSI ECVET ? • tukee pedagogista muutosta • OSAAMISPERUSTEISUUS • TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS • joustavat ja yksilölliset opinto- ja tutkintopolut • kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus ja osaamisen hankinta

4. ECVET koulutuspoliittisissa linjauksissa • Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007-2012 Suomi osallistuu aktiivisesti ammatillisen koulutuksen eurooppalaiseen yhteistyöhön ja Kööpenhaminan prosessin tavoitteiden määrittelyyn ja toimeenpanoon ja valmistautuu ottamaan käyttöön ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET). • Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Otetaan käyttöön ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna 2014. Lähde OPH tilaisuudet 2012/2013

5. ECVET toimijat Lähde OPH tilaisuudet 2012/2013

6. ECVET:n käyttöönotto edellyttää mm. • tutkintojen ja niiden edellyttämän osaamisen määrittelyä tietoina, taitoina ja pätevyytenä ja tutkintojen sijoittelua tutkintojen viitekehyksen tasoille (NQF ja EQF) • ECVET-pisteidenmäärittelyperiaatteista sopimista • tutkintojen ja tutkinnon osien ECVET-pisteiden määrittelyä • muutoksia säädöksiin ja määräyksiin Lähde OPH tilaisuudet 2012/2013

7. Esimerkki mahdollisesta tutkintojen pisteytyksestä Valmistavat ja valmentavat koulutukset NQF-taso? 20 - 120 pistettä Perustutkinnot NQF-taso 4 (5) 180 pistettä Ammattitutkinnot NQF-taso 4 (5) 120 - 240 pistettä Perustutkintoa suppeampi osaamisalue 120 pistettä Perustutkintoa vastaava osaamisalue 180 pistettä Perustutkinnon päälle rakentuva osaamisalue 240 pistettä Erikoisammattitutkinnot NQF-taso 5 (6) 180 - 240 pistettä Osaamisalueeltaan suppea erikoisammattitutkinto 180 pistettä Ammattitutkinnon päälle rakentuva osaamisalue 240 pistettä Lähde OPH tilaisuudet 2012/2013

8. Mikä muuttuu ECVET:n myötä? 1(2) • Säädöspohjaa on muutettava, koska ei ole enää kytkentää aikaan. • Opintoviikkojen tilalle tulevat opintopisteet -vaikutuksia koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin ja opettajien työn suunnitteluun. • Tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten saavuttamista tukeva opetus/koulutus ja ohjaus on määriteltävä uudelta pohjalta. Koulutuksen järjestäjä päättää siitä, niin kuin tähänkin asti. Lähde OPH tilaisuudet 2012/2013

9. Mikä muuttuu ECVET:n myötä? 2(2) • Opiskelijoiden/tutkinnon suorittajien ja työelämän edustajien ohjaus otettava huomioon. • Kun osaamisen tunnustamiseen liittyvä aikakytkentä poistuu, osaamisen tunnustaminen muuttuu oppimistulos-/pistepohjaiseksi. Lähde OPH tilaisuudet 2012/2013

10. OPETTAJUUDEN MUUTOS ASENTEET ? POISOPPIMINEN * AIKA-AJATTELUSTA * OPETTAJA-LÄHTÖISYYDESTÄ * OPPIAINELÄHTÖI-SYYDESTÄ OPETTAJAN TYÖN SUUNNITTELUN MUUTOS KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN RAKENTEET OSAAMISPERUS-TEISUUTTA TUKEVAKSI MITEN YKSILÖLLISET JOUSTAVAT VALINNAT ON TEHTY NÄKYVÄKSI OPISKELIJALLE? TUKEEKO NYKYISET RAKENTEET ENEMMÄN ”STANDARDI-AJATTELUA” JA RYHMÄN MUKAISESTI TUTKINNON SUORITTAMISTA?

11. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN TUNNUSTAMINEN LUOTETTAVA TASALAATUINEN ARVIOINTI OSAAMINEN JA OPPIMISTULOKSET RATKAISEVAT! OPPIMISYMPÄRISTÖT OPETUS JA OHJAUS ”standardista toimintatavasta noutopöytään” (S Rasku OKM) ERI YMPÄRISTÖT OPISKELIJOILLA ERI OPPIMISYMPÄRISTÖT YKSILÖLLISYYS JOUSTAVUUS MAHDOLLISUUDET OPISKELIJAN OHJAUS KOROSTUU SAAKO OPISKELIJA OIKEASTI VALITA OMAN POLKUNSA

12. OPPIMISEN SUUNNITTELU NIIN, ETTÄ SE ON OPPIMISTULOSPOHJAINEN • POISOPPIA AIKA-AJATTELU (ov) • POISOPPIA OPETTAJA- JA OPPIAINELÄHTÖISYYS • MITEN OHJAAT OPISKELIJOITA YKSILÖLLISIN POLUIN SAAVUTTAMAAN OPPIMISTULOKSET? • MITÄ YHDESSÄ JA MITÄ YKSIN?

13. TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS • TUNNETKO TYÖELÄMÄN TEHTÄVÄKOKONAISUUDET JA ELINKEINON NYKYHETKESSÄ? • PITKÄKESTOINEN YHTEISTYÖ JA YHDESSÄ TEKEMINEN • KYSYNTÄ- JA TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA • POISOPPIA TARJONTALÄHTÖISYYDESTÄ

14. KOHTI OSAAMISTA JA OPPIMISTULOKSIA • YKSILÖLLISYYS - YHTEISÖLLISYYS • Huomioithan hänet yksilönä? • Tiedäthän hänen tarpeensa? • Tunnetko hänen intressit , harrasteet ja muut mielenkiinnon kohteet jotka innoittavat häntä? • Kuuntelethan häntä? • Tarjoathan hänelle erilaisia oppimisympäristöjä? • Tarjoathan hänelle erilaisia polkuja ja vaihtoehtoja? • Ohjaathan häntä hänelle sopiviin ja tarkoituksenmukaisiin valintoihin? • Kannustathan ja motivoithan häntä? • Tuetko ja ohjaatko? • Hän saavuttaa osaamista oman aikataulunsa mukaan, itselleen sopivissa ympäristöissä, ja kokee onnistumisen iloa!

15. TULEVAISUUDEN AMMATTIOPISTOT MUUTOSTARPEEN ARVIOINNIN JA KEHITTÄMISEN AIKA