1 / 39

ASTMAN HOITO 2006

MED-KOULUTUSOHJELMA A 117. ASTMAN HOITO 2006. OHEISMATERIAALI. MED-VIDEO OY (03) 380 2500. Hoitosuositus 2006. Uutta mm: selvennetty aikaisempaa suositusta jaksottainen hoito uutena 12% bronkodilataatiovaste spirometriassa riittää asiantuntijoiden näkemys astman hoidosta. YLEISTÄ.

miriam
Download Presentation

ASTMAN HOITO 2006

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. MED-KOULUTUSOHJELMA A 117 ASTMAN HOITO 2006 OHEISMATERIAALI MED-VIDEO OY (03) 380 2500

  2. Hoitosuositus 2006 Uutta mm: • selvennetty aikaisempaa suositusta • jaksottainen hoito uutena • 12% bronkodilataatiovaste spirometriassa riittää • asiantuntijoiden näkemys astman hoidosta

  3. YLEISTÄ • - astma on keuhkoputkien limakalvojen • tulehduksellinen sairaus • - inflammaatio ja keuhkoputkien supistuminen toimivat astmaan taipuvaisella henkilöllä liian herkästi ja voimakkaasti • määritelmä painottaa • tulehduksen merkitystä

  4. PATOGENEESI - astman ajatellaan liittyvän mm. epiteelin irtoamiseen - epiteelin muutokset saattavat helpottaa ärsyttävien tekijöiden pääsyä syvemmälle hengitysteiden limakalvolla - epiteelisolut ohjaavat ehkä tulehdussolujen kutsumista tulehduspaikalle ja niiden aktivoitumista - histamiineja, prostaglandiineja ja leukotrieeneja - keuhkoputken sileän lihaksen supistumista - liman erityksen lisääntymistä - tulehdussolujen kerääntymistä keuhkoihin - plasman vuotamista kudokseen Tulehdussoluista vapautuu välittäjäaineita Välittäjäaineet aiheuttavat

  5. ETIOLOGIA - atooppinen taipumus: limakalvojen tulehdusta hengitettäessä allergeenisia pienhiukkasia, kuten eläin- ja siitepölyjä - taipumus keuhkoputkien yliherkkään supistumiseen - allergeenit pääsevät elimistöön limakalvojen ja ihon kautta - kun atooppista allergiaa ei todeta - varsinkin vanhemmilla ihmisillä Astmalle altistavia perinnöllisiä tekijöitä Ulkosyntyinen astma Sisäsyntyinen astma

  6. Astmapotilaan oireilua pahentavat - erityisesti virusten aiheuttamat hengitystieinfektiot - lapsilla erityisesti Respiratory syncytial -virus - aikuisilla influenssavirukset - ilmansaasteet, kylmä ilma, tupakansavu, pölyt, hajut, jotkut ruoka-aineet, muut sairaudet ja niiden hoidot sekä stressi - osalla astmapotilaista asetyylisalisyylihappo ja sen johdannaiset voivat aiheuttaa vaikean astmareaktion - ns. aspiriiniastma

  7. OIREET - alkavat tavallisesti hengitystieinfektion, voimakkaan allergeenialtistuksen tai fyysisen rasituksen yhteydessä - ensimmäinen oire on tavallisesti keuhkojen limaneritys - potilas pyrkii yskimällä poistamaan ylimääräistä limaa - usein ns. kuivaa yskää - yskän jatkuessa hengitys alkaa ajoittain vinkua ja tuntua raskaalta - mahdollisesti hengenahdistusta erityisesti ponnisteltaessa, jolloin yskä pahenee

  8. Oireet (jatkoa) - potilas ei useinkaan osaa sanoa, tuntuuko hengitysvaikeus sisään vai uloshengityksen aikana - astmassa uloshengitys tyypillisesti vaikeutuu - hengityksen vinkuminen illalla makuulle käydessä ja ahdistusoireet aamuyöllä - yleensä oireet alkavat vähitellen - joskus astma alkaa äkillisellä hengenahdistuskohtauksella esim. allergeenialtistuksen tai kovan ruumiillisen rasituksen yhteydessä

  9. Oireet (jatkoa) - lievät oireet ovat voineet vaivata vuosia ennen kuin potilas hakee apua - usein astmaan sairastuvalla on heinänuhaa, kroonista eosinofiilista nuhaa ja on tai on ollut atooppista ihottumaa Lapsilla oireilu voi ilmetä mm. - hengitystieoireina - väsymyksenä - kasvun viivästymisenä - ponnistelun välttämisenä

  10. POTILAAN TUTKIMINEN Diagnosoinnissa keskeisiä: - oirehistoria, keuhkojen kuuntelu, keuhkofunktio- ja ysköstutkimukset - potilaan atooppinen ominaisuus, sen merkkinä krooninen ihottuma - nuha - positiiviset reaktiot ihon pistotestissä tai allergeenispesifiset IgE-vasta-aineet seerumissa tai molemmat - allergologiset perusselvitykset tärkeitä - allergian paljastaminen Astmaepäilyä vahvistavat

  11. Keuhkojen auskultointi(perustutkimus) - selvästi oireilevan astmaatikon keuhkoista kuuluu vinkuvia rahinoita sisään- ja uloshengityksessä - vinkunat korostuvat uloshengityksessä - normaali kuuntelulöydös ei kuitenkaan sulje astmaa pois - jos potilaalla on lievä astma tai astman kaltainen tulehdus, kuuntelulöydös on suurimman osan aikaa normaali - lievät vinkunat tulevat esiin vasta voimistetussa uloshengityksessä (paras kuuntelualue keuhkojen yläosassa)

  12. Sydämen auskultointi • - samalla tutkitaan verenkiertostatus muutenkin • - tutkitaan nenän limakalvot ja todetaan esim. • mahdolliset polyypit • - kuiva, kutiava ekseema voi paljastaa atooppisen taipumuksen • jos dilatoivan lääkkeen jälkeen PEF-arvot suurenevat • vähintään 15% ja > 60 I/min, tulos viittaa astmaan • (spirometriassa FEV1 12%/200 ml nousu riittää) Eturhinoskopia Ihon tutkimus Bronkodilataatiokoe

  13. Astmapotilaan yleistutkimuksia - lasko, CRP, pieni verenkuva, thoraxröntgen, EKG - ergometripyörällä tai juoksumatolla - voidaan tutkia fyysisen rasituksen vaikutusta keuhkoputkiin - allergologinen selvitys; prick-testi - seerumin IgE-vasta-aineet (esim. RAST) Ysköksen ja nenäliman tutkiminen PEF-seuranta Rasituskoe Allergiatutkimukset

  14. Allergiatutkimukset erikoisklinikassa • - keuhkoputkien altistuskokeet • - eosinofiilien sisältämän ja vapauttaman kationisen • proteiinin (ECP) määrä ysköksistä • - hengitysäänten tietokonepohjainen analyysi • - uloshengityksen typpioksidimittaus • - keuhkoahtaumatauti? • - vanhemmalla potilaalla • sydämen vajaatoiminta? • primaarinen hyperventilaatio? • (dilatoivan lääkkeen yhtäkkinen tehon • loppuminen) Erotusdiagnoosi

  15. - varhainen ja oikea hoito tärkeää - tupakoinnin lopettaminen - allergiasaneeraus kiistanalainen (tärkeää, jos selvät oireet) - kotieläimille herkistyminen => eläin poistetaan läheisyydestä - sisäilman homealtistuksen lopettaminen - myös formaldehydi, ammoniakki ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet voivat pitää yllä oireilua HOITO

  16. Hoito (jatkoa) - siedätyshoitoa voidaan käyttää siitepölyille, pölypunkille tai eläimille allergisilla potilailla - liikunnallinen kuntoutus ja tehokas lääkehoito yhdessä antavat usein erinomaisia tuloksia - yliherkkyys asetosalisyylihapolle => ei tulehduskipulääkkeitä - psyykkiset tekijät ja stressi voivat pahentaa tilannetta, mutta niille ei pidä antaa liikaa painoa - rentoutusharjoittelu - hengityskoulu; sairaanhoitaja tai fysioterapeutti

  17. LÄÄKEHOITO • - alkuvaiheen hoidon tavoite: potilaan oireettomuus • hengenahdistuksen, yskän ja limanerityksen suhteen • - inhaloitavat ja systeemiset kortikosteroidit • - leukotrieenisalpaajat • (kromoglikaatti) • nedokromiili tehoaa hyvin yskään • - teofylliini Anti-inflammatoriset lääkkeet Astmatulehduksen hoitoon ja ehkäisyyn lähinnä Muita lääkkeitä

  18. - tällä hetkellä käytössä beklometasoni, budesonidi ja flutikasoni - ovat mullistaneet astman hoitokäytännön - sekä astman alkuvaiheen että kroonisen taudin lääkehoidon kulmakivi aikuisilla ja lapsilla - anti-inflammatorinen hoito vähentää keuhkoputkien herkkyyttä supistua - alkavassa astmassa hoito aloitetaan inhaloitavan steroidin annoksella, joka riittää rauhoittamaan oireet - sen jälkeen etsitään pienin annos, jolla potilas pysyy hyvässä kunnossa Inhaloitavat kortikosteroidit

  19. INHALOITAVA STEROIDI ALKAVASSA ASTMASSA 21

  20. - inhaloitava ß2-agonisti varalla satunnaisiin hengenahdistusoireisiin - inhaloitavaa steroidihoitoa jatketaan, kunnes keuhkojen toiminta normaalistuu (jaksottainen hoito mahdollista) - jos astmaoireita ilmenee tai ne pahenevat hengitystieinfektion aikana, potilasta kehotetaan aloittamaan hoito uudestaan tai tehostamaan sitä heti ensimmäisenä flunssapäivänä - sama koskee tilannetta, jossa potilas altistuu allergeeneille esimerkiksi siitepölyaikana - monet potilaat tarvitsevat tehokkaan alkuhoidon jälkeen anti-inflammatorista lääkitystä vain näinä aikoina

  21. Inhaloitavien steroidien haittavaikutuksia • - suun hiivainfektio ja äänen käheytyminen • mahdollisia • - vaikutukset luustoon, ihoon sekä hiilihydraatti- • ja rasva-aineenvaihduntaan mahdollisia • - nämä liittyvät yleensä vasta suurten inhalaatioannosten käyttöön • (aikuisilla yli 2000 mikrogrammaa/vrk) • lapsilla mahdollinen vaikutus kasvuun on ollut suurin huolen aihe • (kasvu voi ottaa kiinni tilapäisen laskun) Paikallisia haittavaikutuksia Systeemisiä haittavaikutuksia:

  22. - suun kautta annettava steroidihoito kroonisen astman • pahenemisvaiheissa • - silloin prednisolonia tai metyyliprednisolonia esim. • 30 mg päivässä noin viikon ajan • - kuurin voi lopettaa kerralla • pitkäaikaishoidossa tavallisin • annos: 5-15 mg joka päivä tai • joka toinen päivä • - vaikeiden systeemisten sivuvaikutusten • vaara on tablettihoidossa suurempi kuin • inhalaatiohoidossa Systeemiset kortikosteroidit

  23. Leukotrieenisalpaajat • uusin astmalääkeryhmä • Suomessa montelukasti ja tsafirlukasti • - ovat tuoneet uutta tietoa astman mekanismeista ja tarjonneet uuden • hoitomahdollisuuden • - sekä keuhkoputkia laajentava että tulehdusta hillitsevä vaikutus • - voivat olla kätevä peruslääkitys lievässä astmassa tai potilailla, • jotka pelkäävät kortikosteroideja tai eivät osaa tai halua • inhaloida lääkettä

  24. Leukotrieenisalpaajat (jatkoa) - niiden avulla voidaan pienentää steroidiannoksia vaikeammassa astmassa - lapsilla voivat korvata steroidien käytön - rasitusastman hoitoon - särkylääkkeille herkille astmaatikoille - atooppisen tai eosinofiilisen nuhan hoitoon - haittavaikutukset vähäisiä; lieviä vatsaoireita, pahoinvointia ja päänsärkyä

  25. Nedokromiili - vaikutukset astmatulehdukseen ovat samantapaiset kuin kromoglikaatilla, mutta mahdollisesti laaja-alaisemmat - tehoaa hyvin yskään - soveltuu yksinään lievän astman hoitoon - vaikeassa astmassa siitä voi olla hyötyä steroidin tukena

  26. - yleensä vain yhdistelmähoidoissa - runsaat haittavaikutukset ja yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa - illalla otettava pitkävaikutteinen teofylliini vähentää aamuyön astmaoireita - se on vaihtoehto pitkävaikutteiselle ß2-agonistille - pitkäaikainen teofylliinihoito vaatii veren lääkepitoisuuden mittauksia - ylläpitoannos säädetään tulosten mukaan Teofylliini

  27. Keuhkoputkia laajentavat lääkkeet Sympatomimeetit - adrenaliini on tehokas ensiapulääke (vaikuttaa myös limakalvoturvotukseen, ß1 ja ß2 –reseptorien kautta) - inhaloitavat ß2-agonistit (fenoteroli, formoteroli, salbutamoli, salmeteroli ja terbutaliini) vaikuttavat suoraan hengitysteiden sileään lihakseen, eivät vaikuta limakalvon turvotukseen - pääasiassa astman pahenemisvaiheen ensiapuun ja oireiden ehkäisyynesim. ennen rasitusta tai ulkoilua - haittavaikutuksia: lihasvapina ja sydämentykytys

  28. - krooniseen astmaan varsinkin silloin, kun hoitotasapaino ei ole hyvä steroidilääkityksestä huolimatta - tai kun steroidiannos pitkäaikaishoidossa tulisi liian suureksi (aikuisilla noin 2 000 mikrogrammaa/vrk) - aamuin illoin käytettävän pitkävaikutteisen ß2-agonistin avulla voidaan vähentää lyhytvaikutteisen lääkkeen liiallista käyttöä - pitkävaikutteisen ß2-agonistin kanssa on aina käytettävä myös inhaloitavaa steroidia - haittavaikutuksia: lihasvapina ja sydämentykytys Pitkävaikutteiset ß2-agonistit

  29. Inhalaattorien käyttö - oikea käyttötekniikka tärkeä - tilanjatkeilla voidaan helpottaa inhalaation tekniikkaa - tehostavat lääkkeen perillemenoa keuhkoihin - tilanjatkeiden suuri koko vaikeuttaa käyttöä - jauheinhalaattorit ovat yksinkertaistaneet inhaloitavien lääkkeiden käyttöä - niitä käytettäessä annoksen otto ei vaadi tarkkaa hengitystekniikan ja annostelun koordinointia - ongelmia: lähinnä inhalaattoriin päässyt kosteus ja se, että potilas ei ole välttämättä huomannut saaneensa lääkeannosta

  30. Muut lääkkeet - yskä ja limaneritys ovat merkkejä limakalvon tulehduksesta, jota hoidetaan ensisijaisesti anti-inflammatorisilla lääkkeillä - yskää hillitseviä lääkkeitä voidaan käyttää häiritsevän yöyskän lievittämiseen, mutta vain lyhyen aikaa - liman eritystä edistävien lääkkeiden pitkäaikainen käyttö ei ole astmassa tarpeen - antibiootteja on käytetty astman hoitoon vaihtelevasti

  31. ASTMAN UUSI LÄÄKEHOITOKAAVIO • Ajoittaiset oireet. • - Inhaloitavaa kortikosteroidia käytetään esimerkiksi kuukauden kuureina. • - Lyhytvaikutteista beeta2-agonistia käytetään tarvittaessa. • Lievät jatkuvat oireet. • - Inhaloitavaa kortikosteroidia käytetään säännöllisesti, mutta annos voi vaihdella. • - Vaihtoehtona voidaan kokeilla leukotrieenisalpaajaa. • - Lyhytvaikutteista beeta2-agonistia käytetään tarvittaessa. • Keskivaikeat jatkuvat oireet. • - Inhaloitavaa kortikosteroidia ja pitkävaikutteista beeta2-agonistia käytetään säännöllisesti • (joko kahdesta erillisestä tai yhdestä inhalaattorista) • Anti-inflammatorista hoitoa voidaan tehostaa suurentamalla kortikosteroidin annosta tai • liittämällä hoitoon leukotrieenisalpaaja tai teofylliini (200–300 mg iltaisin), jolloin säännöllisen • beeta2-agonistilääkityksen tarve voi poistua. Silloin käytetään lyhytvaikutteista beeta2-agonistia • tarvittaessa. • Vaikeat jatkuvat oireet. • Hoitoon lisätään prednisoloni tablettina, joka otetaan mieluiten aamuisin. • Hoida pahenemisvaiheet ajoissa.

  32. OHJATTU OMAHOITO - potilas päättää anti-inflammatorisen peruslääkityksen tarpeen käyttäen hyväksi oireiden seurantaa ja mielellään objektiivista PEF-mittausta - astmapäiväkirja - PEF-arvojen perusteella potilas säätää inhaloitavan steroidin annostuksen ja aloittaa tarvittaessa viikon pituisen oraalisen steroidikuurin - vaikeuksien yllättäessä potilas ottaa yhteyttä omaan hoitopaikkaansa tai hätätilanteessa lähimpään ensiapuun Lääkehoidon yksinkertaisuus ja joustavuus ovat tavoiteltavia asioita.

  33. Astmapotilaan muut lääkehoitoa vaativat sairaudet - toisen sairauden hoitoon käytettävä lääke ei välttämättä sovi astmaatikolle - lääkkeiden yhteisvaikutus voi olla haitallinen - beetasalpaajat voivat pahentaa astmaoireita - muita sairauksia hoidettaessa potilaan astma ja astmalääkitys tulisikin olla hoitavan lääkärin tiedossa - psykososiaaliset seuraukset otettava huomioon - kunnollinen ohjaus ja tarvittaessa kurssimuotoinen sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennus

  34. KERTAUSTA Esimerkki inhaloitavien kortikosteroidien käytöstä aikuisten alkavassa astmassa Beklometasoni 200 - 250 mg/annos, budesonidi 200 mg/annos, flutikasoni 100 -125 mg/annos 2 - 4 inhalaatiota 2 - 4 kertaa päivässä (muutama viikko) 2 - 4 inhalaatiota 2 kertaa päivässä (muutama kuukausi) 1 - 2 inhalaatiota 2 kertaa päivässä (jatkuvasti tai 2 viikon - 2 kuukauden jaksoina jaksottaisissa oireissa) Rauhoitetaan oireet: Säilytetään tulos: Varmistetaan tulos, haetaan pienin annos, jolla oireet pysyvät poissa:

  35. Jos astma ei pysy kurissa, inhaloitavan steroidin ylläpitoannos kaksin- tai kolminkertaistetaan ja haetaan uudelleen oireet hallitseva pienempi annos. * Inhaloitavaa steroidia käytetään aina hengitystieinfektioiden aikana tai sen annos kaksinkertaistetaan 1-2 viikon ajaksi. * Inhaloitavaa steroidia käytetään satunnaisissa pahenemisvaiheissa vähintään kaksi kertaa sen pituinen aika, mikä kuluu oireiden rauhoit- tumiseen. * Inhaloitavaa steroidia käytetään pahimman siitepölykauden ajan, jos potilas on saanut siitepölyistä alempien hengitysteiden oireita. Kroonisessa astmassa tarvitaan yleensä säännöllistä hoitoa inhaloitavalla steroidilla. Tilannetta tulisi seurata kotona suoritettavin PEF-mittauksin. Näin voidaan määrittää se keuhkojen toiminnan taso, johon on järkevää pyrkiä ja jota voidaan pitää yllä.

  36. lnhaloitavien ß2-sympatomimeettien käyttö Lyhytvaikutteiset sympatomimeetit - pahenemisvaiheen ensiapuun - oireiden ehkäisyyn esimerkiksi ennen rasitusta - pitkäaikaishoidossa lievän ja keskivaikean astman oireiden hallintaan tarvittaessa - pitkäaikaishoidossa vaikean astman hallintaan säännöllisesti - keskivaikean ja vaikean astman hoitoon, jos lyhytvaikutteisia sympatomimeettejä tarvitaan useita kertoja päivässä huolimatta asiallisesta anti-inflammatorisesta hoidosta Pitkäaikaishoidossa käytetään mieluiten pieniä annoksia. Pitkävaikutteiset sympatomimeetit

  37. Yhdistelmävalmisteet • pitkävaikutteinen sympatomimeetti/steroidi (Seretide®, Symbicort®) • ei lievässä astmassa • keskivaikeassa ja vaikeassa astmassa • helpottaa annostelua • tarkistettava ajoittain yhdistelmän tarve: • riittäisikö steroidi ja erillinen lyhytvaikutteinen ß2-sympato- • mimeetti • ei automaattista uusimista

  38. Kiitos mielenkiinnosta. MED-VIDEO - MEDICAL VIDEO SERIES Tampereentie 4, 37500 Lempäälä Puh. (03) 380 2500, fax (03) 3802510 www.medvideo.fi sähköposti: medvideo@medvideo.fi

More Related