Päihteitä käyttävien nuorten naisten tarinoita

1. Päihteitä käyttävien nuorten naisten tarinoita Tarja Hiltunen 11.3.13 tarja.hiltunen@sininauhaliitto.fi

2. Tarkoitus on • Tutustua nuorten naisten tilanteisiin ja olosuhteisiin suomalaisessa päihdekulttuurissa. • Teemaa tarkastellaan käytännössä havaittujen esimerkkien ja tutkimusaineistojen avulla. • Pohditaan tapoja, miten nuoria naisia voitaisiin lähestyä ja tukea. • Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä nuorten naisten erityisistä kysymyksistä päihdetyössä.

3. Nuorten naisten erityispiirteitä * Tyttöys, naiseus, identiteetti * Terveys • Seksuaalisuus ja naisroolit? • Kuukautiset, hormonitoiminta • Hyväksikäyttö-, väkivalta- ja raiskatuksi tuleminen, insesti • Tyttöjen väkivaltainen käyttäminen • Äidiksi tulon vaarat ja valmiudet? • Ehkäisy

4. Miten nuoret juovat? THL • 12 v. 91 % raittiita • 14 v. yli 50 % • 16 v. n. 20 % • 18 v. Alle 10 % • 16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien juomisessa ei ole eroja • Suomalaiset nuoret edelleen humalajuomisessa Euroopan nuorten kärkijoukossa • http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/miten-nuoret-juovat

5. Lapsemme juovat mitä tehdä? • Alaikäisten ei ole halutessaan vaikea saada alkoholijuomia • 18 v. nuorista naisista n. 6 % ilmoittaa olevansa raitis. • Hoitoa vaativat päihtymystilat ja alkoholimyrkytykset ovat 15-19 v, tytöillä yleistyneet selvästi vuosina 2005-2008 (ja olivat yleisempiä kuin samanikäisillä pojilla) • Lapsemme juovat siksi, kun aikuisetkin juovat

7. Tyttöjä pohjoisen yössä • 8 14-18 v. haastattelu, joiden asiakassuhde poliisiin oli ollut 13-16 v. • Tyttöjen päihteidenkäytön taustalla oli sosiaalinen altistumien (kaikkihan juo), pahoinvointi ja loukatun identiteetin kokemus. (koulukiusaaminen ja seksuaalinen hyväksikäyttö) Toisaalta • Rahan vähyys, pelko elämänhallinnan menettämisestä ja sosiaalinen kontrolli suojasivat tyttöjä päihteiden (huumeiden) käytöltä.

8. Tyttöjä pohjoisen yössä • Päihtyneenä tytöt voivat joutua hyväksikäytön kohteeksi, vaikka tytöt itse eivät kokisikaan niin – he saattavat kokea seksisuhteen rakkaudeksi. • Nuoren tytön seksikumppanina on usein täysi-ikäinen mies, jotka eivät koe suhdetta tytön tavoin. Kokemuksista voi tytöille jäädä pysyviä vaurioita. (Talvensaari, 2004)

9. Johtopäätökset: Tyttöjen mielestä • Puuttumiseen liittyi ärsyyntymisen tunteita • Kohtaamattomuutta • Henkilökemian puutetta • Puuttuminen oli joissakin tapauksissa ratkaiseva askel elämän suunnan muuttumiseen • Puuttuminen vaikutti koulunkäyntiin, päihteiden käyttöön ja elämän sisältöjen uudelleen muotoutumiseen • Enemmistö tytöistä oli sitä mieltä, että yhteys sosiaalitoimen ja poliisin välillä oli tärkeää. • Poliisille uhittelua väkivaltaista käytöstä sekä epäilyjä rikoksiin syyllistymisestä

10. Tyttöjen kehittämisehdotuksia • Vanhempien kykyyn huolehtia lapsistaan tulisi kiinnittää huomiota • Kehittämisehdotuksia kohdistui myös työntekijöiden työtapaan, tyttöjen äänen kuuluville saamiseen ja yleensä nuoren kohtaamiseen • Tytöt ehdottivat selviämisaseman perustamista ja nuorten päivystämistä kaduilla  kokemusasiantuntijoita

11. Usvametsien neidot • Millaisia merkityksiä huumeiden käyttö naisen elämässä saa? • Miten huumeiden käyttö rakentaa naisen identiteettiä ja siirtyy osaksi sitä? • Millaisia tekijöitä huumekuviosta irtaantumiseen liittyy? • 15 huumeita käyttävää 17-27 v. naista, haastattelu, myös äitejä.

12. Usvametsien neidot • Huumeiden käyttö alkanut 12-15 v. tyttöydenaikana. • Huumeiden käyttö sisältää lupauksia, erottautumisesta, jännittävyydestä, sukupuoli-identiteetin rajojen laajentumisesta ja koettelemisesta sekä psyykkisen ja sosiaalisen pahanolon torjumisesta. • Identiteetin etsimisen aikaa

13. Usvametsien neidot • Nuorille naisille huumekokeilut olivat yksi tapa kyseenalaistaa ja koetella rajojaan • Huumeiden käyttö tapahtui poika- ja miesvaltaisissa porukoissa, naiset ovat vähemmistönä • Huumeita käyttävät miehet symboloivat tytöille vaarallista ja jännittävää elämäntapaa, glamouria • Hakeutumalla miehisiin huumekuvioihin tytöt voivat kyseenalaistaa perinteistä naiskuvaa ja testata sukupuolista viehättävyyttään.

14. Itsetunto-ongelmat johtavat hakemaan hyväksyntää mitä erinäisimmin tavoin. • Huumeiden käyttö mahdollistaa toisenlaisen tavan erottautua tavallisesta ja keskiverrosta. • Nuorten tyttöjen paha olo voi olla seurausta nuorten elämälle merkityksellisten aikuisten ongelmista • Kiinnijäämisen huumekoukku merkitsi tutkimuksen tytöille riippuvuutta huumeista huumekuvioista ja niitä ympäröivistä käytännöistä ja toiminnoista. Huumeet alkavat hallita elämää huomaamatta.

15. Fyysiset ongelmat • Anoreksia kaltaisena laihuutena • Välinpitämätön terveydestään • Tartuntataudeilta suojautuminen • Omasta hygieniasta huolehtiminen unohtuvat tai niistä ei välitetä huumeiden käytöstä johtuvan sekavuuden vuoksi.

16. Mentaaliset ongelmat • Vaikeus hahmottaa aikaa ja paikkaa • Kyvyttömyys kontrolloida omaa toimintaa ja käyttäytymistä • Elämä keskittyy aineiden ja niiden hankinnan ympärille • Irrallisuuden keskeisiä ulottavuuksia ovat välinpitämättömyys ja sekavuus, jotka aiheuttavat elämän merkityksellisyyden häviäminen • Tällaisena kokemuksena irrallisuus merkitsee elämänkerrallista katkosta, joka on identiteetin kannalta sietämätön tila

17. Sosiaaliset ongelmat • Kun huumekuviot vielä kiinnittymisvaiheessa näyttäytyvät paikkana, missä voi rakentaa omavalintaista erilaista identiteettiä, kiinnijäämisen yhteydessä tällainen identiteetti kriisiytyy • Naiset alkavat sisäistää häpeän ja arvottomuuden vääristämää leimattua identiteettiä, joka aiheuttaa irrallisuutta positiivisesti kiinnipitävistä ihmissuhteista ja toimintaympäristöistä, kuten omista läheisistä, vanhemmista, sisaruksista ja huumeita käyttämättömistä kavereista, koulusta ja työelämästä.

18. Naiseus koetaan hävettävänä ja halveksittavana • Kaksi stereotypiaa jotka ilmettävät huumekuvioiden sukupuolikäsitystä, joiden kautta naiset paikansivat itseään huumekuvioissa • Leimaava, arvottava Pirihuora sekä • Arvostavammaksi koettu hyvä jätkä. Hyvän jätkän rooli oli naisten mielestä tavoiteltavampi – asetutaan pojaksi poikien rinnalle.

19. Suhde huumeita käyttäviin miehiin muuttuu (glamourin toinen puoli) • Kiinnijäämisen toinen puoli on irrallisuus suhteessa itseen, muihin, yhteiskuntaan ja sukupuoleen. Sisäinen kodittomuus. • Irrallisuus itsestä konkretisoituu naisten elämässä ruumiillisesti niin fyysisinä kuin mentaalisina ja sosiaalisena ongelmina ja näiden kietoutumina.

20. Huumekuviosta irtautumisen haasteet • Leimattuna kaikki näkee mikä, kuka minä olen • Häpeä, itseinho, infektiot, c-hepatiitti • Asioiminen palvelujärjestelmässä • Kipeitten kokemusten ja piilotettujen tunteiden raastavuus (toipuminen) • Lapsuuden traumat lisäävät tuskatilaa • Huumeiden käytön myötä traumaattiset kokemukset lisääntyvät entisestään • Itsensä ja muiden kohtaamisen haastavuus

21. Yhteenveto • Tutkimusten mukaan monista ongelmia kokevista lapsista ja nuorista tulee toisaalta vahvoja ja toimintakykyisiä aikuisia. (Takala) • Jokainen vanhempi ja nuorten kanssa työskentelevä voi osallistua nuorten tukemiseen muistamalla, että emme voi vähentää nuortemme alkoholinkäyttöä juomalla itse enemmän. (Tuominen) • Vrt. tupakkatuotteiden kampanjaa? (Tuominen)

22. Lähteitä • Rautio Päivi, luento 21.9.2012. Nainen, päihteet ja häpeä • Inkinen, A., Kokkonen, J ja Ruuska V. Selvää synergiaa – eettisesti kantavaa päihdekasvatusta. • Leisto, L & Tuomikoski-Koukkula, S. 2005. Tyttöjä pohjoisen yössä. • Törrönen, H. 2009. Vaiettu naiseus. • Väyrynen, S. 2007. Usvametsien neidot. Tutkimus nuorten naisten elämästä huumekuviosta.