Sukupuolten välinen tasa-arvo Kamerunissa

1. Sukupuolten välinen tasa-arvo Kamerunissa Inari Sakki & Riina Hyyppä 26.1.2012 Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

2. Luennon ohjelma • Taustasta • Kamerunista • Projektista • Case 1: Käsitykset naisten oikeuksista • Case 2: Käsitykset naisten rooleista • Case 3: Puhetavat naisten asemasta ja tasa-arvosta

4. KAMERUN • Itsenäinenvuodesta 1960 ja 1961 • > 19 miljoonaaasukasta • Elinajanodote 51v., lukutaitoisuusprosentti 79 • Yli 200 etnistäryhmää • Virallisetkieletranskajaenglanti • kristittyjä 40%, alkuperäisuskontojakannattavia 40%, muslimeja 20% • Kolme geo-kulttuuristaaluetta

5. TUTKIMUSPROJEKTISTA • Lainsäädäntö • 28 fokusryhmähaastattelua • Asiantuntijat, kyliennaisetjamiehet • Kaksisurveytäeriyliopistoissa • Opiskelijoita, tulevaisuudenpäättäjiä! • Media-analyysi

6. TUTKIMUSKYSYMYKSISTÄ • Ihmisoikeuskäsitykset, individualismi-kollektivismi, velvollisuudet, identiteetti (survey) • Käsitykset naisten oikeuksista (survey, avovastaukset) • Naiset ja politiikka (survey, Kassean väitöskirja) • Käsitykset naisen rooleista (fokusryhmät)

7. NAISTEN ASEMASTA • Säädännäisoikeus (Civil law), tapaoikeus (customary law) • Vaikkaperustuslakikieltääsukupuoleenperustuvansyrjinnän, naiseteivättodellisuudessanautisamoistaoikeuksistajaeduistakuinmiehet. • Napoleoninkoodi: nainenaviomiehensäauktoriteetinalainen: • Mies on perheenpää, jokapäättääkäyttäytymissäännösitäjataloudesta. • Aviomiehelläoikeusvalitaperheenasuinpaikka • Aviomiehelläoikeuspäättääomaisuuden (myösnaisen) käytöstä • Aviomiehelläoikeusestäävaimonsatyössäkäynti • YK-raportit: • Varhaisetjapakotetutavioliitot • Naistenympärileikkaukset • Polygamialaissasallittu, polyandriaei

8. CASE 1: Käsitykset naisten oikeuksista

9. Case 1: KÄSITYKSET NAISTEN OIKEUKSISTA • Survey 666 opiskelijaa, englannin- jaranskankielisiä, kolmelta geo-polliitiseltaalueelta • Kuusikysymystä, jotkarakennettukamerunilaisenkontekstin/lainsäädännönpohjalta, jajoistaviisiliittyynaistenoikeuksiinjayksilastenoikeuksiin. • Please tell, if the following cases are violations of human rights and justify your answers. • According to Cameroonian law, husband is the head of the family. This means, among other things, that he chooses the marital home. Is this a violation of women’s human rights?  • …. the husband is the head of the family, this means, among other things, that he wields alone the paternal power. • …the married woman cannot freely engage in trade because of marriage regulations. • … the husband administers his wife’s personal property. • In some parts of Cameroon, female circumcision is practiced. Is this a violation of women’s human rights? • Parents may decide about the marriage of their children in some cases in Cameroon. • Yes ( ), why: • No ( ), why not

10. Case 1: tuloksia • Naiset pitivät selvästi miehiä useammin ihmisoikeusrikkomuksina • Asuinpaikan valitseminen vähiten ihmisoikeusrikkomus • Naisten ympärileikkaus eniten ihmisoikeusrikkomus

11. Case 1: tuloksia • Pohjoisessa (islam) perinteisimmät käsitykset sukupuolten välisistä oikeuksista • (esim. naisten oikeus käydä kauppaa)

12. Case 1: perustelut • Naistenihmisoikeusrikkomus, koska.. • Tasa-arvo, samatoikeudetjavelvollisuudet, naistenoikeudet • Naistenalistettuasema • Aviopuolisoidenvastavuoroisuus • Naistenfyysinenitsemääräämisoikeus/naisennautinto (FGM) • Einaistenihmisoikeurikkomuksia, koska.. • Mies on perheenpää • Miestenoikeudetjavelvollisuudet • Miestensuostumustarvitaan • Naisenavio- perhevelvollisuudet • Perinteet, kulttuurijauskottomuudenestäminen (FGM)

13. CASE 2: Naisen roolit ja sosiaaliset representaatiot

14. Aineisto ja menetelmä • Vuonna 2001 fokusryhmähaastattelut eri puolilla Kamerunia • Kylissä 13 naisten (keski-ikä 36v.), 4 miesten (keski-ikä 38v.) ryhmää • Maanviljelijöitä tai pienyrittäjiä • Paikalliset haastattelijat, samaa sukupuolta • 6 asiantuntijaryhmähaastattelua • Kolme dilemmaa osana laajempaa puolistrukturoitua haastattelua • 1) Eräs 16-vuotias tyttö haluaisi jatkaa opintojaan, mutta hänen vanhempansa haluavat hänen menevän naimisiin ja perustavan perheen. Mitä tapahtuu? Mitä pitäisi tapahtua? • 2) Eräs äiti on saanut kolme lasta vaikeiden synnytysten kautta ja pelkää kuolevansa, mikäli joutuu vielä synnyttämään. Tästä huolimatta aviomies haluaa lisää lapsia. • 3) Nainen haluaa osallistua politiikkaan parantaakseen yhteisönsä ja maansa asioita. Tästä huolimatta hänen aviomiehensä vastustaa ajatusta, koska hänestä politiikka kuuluu miehille. • Aineiston käsittelyssä monia vaiheista (haastatteluiden tiivistämistä, aineistolähtöistä analyysiä, sosiaalisten representaatioiden teorian ohjaama analyysi, Greimasinaktanttimalli)

15. Naisen sosiaalinen representaatio HEGEMONINEN REPRESENTAATIO EMANSIPOITUNEITA/POLEEMSIA REPRESENTAATIOITA TRADITIO MODERNI KANTATEEMA ankkuroituu ÄITI JA VAIMO ?? Ei objektia/ikonia YDIN ”Itsenäisen” naisen objektivointi Ihmisoikeudet/ naisten oikeudet PERIFERIA prostituoitu koulutus

16. CASE 3: Puhetavat naisten asemasta ja tasa-arvosta

17. 1) Aineisto ja näkökulmat • 2) Käsitteiden purkua: ”naisten asema”, ”naisten oikeudet”, ”tasa-arvo” • 3) Kehitysmaatutkimuksen ja naistutkimuksen risteyskohdassa: naiset ja kehitys -keskustelun historia sekä postkoloniaali feminismi • 4) Tutkimuskysymykset ja tulokset: puhetavat ja tulkintarepertuaarit

18. 1) Aineisto • 5 asiantuntijaryhmähaastattelua (4 fokusryhmää joissa 2-5 haastateltavaa, yhdessä 1 haastateltava), yht. 13 naista ja 2 miestä, transkriptiot (engl.) • ”Tasa-arvokysymysten asiantuntijoita/ammattilaisia” (Kassea, 2006; Pirttilä-Backman ym., 2006), tasa-arvotyöhön liittyvien kansalaisjärjestöjen tai yhdistysten edustajia • Haastatteluissa käsitellään naisten asemaa ja sukupuolten tasa-arvoa Kamerunissa (ja Afrikassa) sekä kunkin järjestön tai yhdistyksen toimintaa. Jätin dilemmat ulkopuolelle, koska halusin keskittyä analysoimaan yksityiskohtaisesti ”vapaampaa” puhetta jossa haastateltavat kehittelevät puheenaiheita eteenpäin sekä haastattelijan esittämien kysymysten ja haastateltavien vastausten välisiä jännitteitä.

19. Näkökulmat • Näkökulma 1) Miksi tutkia asiantuntijoiden puhetta? -> merkittävässä asemassa ”kääntäjinä” (translators), koska elävät ”kahden maailman välissä”: ruohonjuuritaso ja transnationaalit keskustelut (Merry, 2006). • Näkökulma 2) Tutkijan positio, miten tutkia ”toisessa kulttuurissa” kerättyä aineistoa ja mitä tutkimus itse asiassa tuottaa? Postkoloniaali feminismi: tieteentekijät ”välittäjinä” luomassa globaalia representaatiota ”Afrikan naisista” ”kehitysmaista” jne. -> Ennakko-oletusten hylkääminen (traditionaalinen/moderni, globaali/lokaali) • Näkökulma 3) Diskursiivinen tutkimusote: a) haastattelupuheen mikrotason tutkiminen ja retoriset keinot, b) avainkäsitteiden problematisointi: mitä on tasa-arvo, naisten asema jne? Itse käsitteiden siirtäminen tutkimuksen keskiöön, miten niitä käytetään puheessa?

20. 2) Peruskäsitteistä • ”Naisten asema” • Määrittely vaikeaa, jopa mahdotonta • Puhuttaessa usein viitataan määrällisiin kartoituksiin, joissa naisten asemaa mitataan operationalisoitujen muuttujien (esim. mahdollisuudet kontrolloida materiaalisia hyödykkeitä ja niiden kysyntä, poliittinen osallistuminen, valta kontrolloida itseä ja muita) • Sukupuolten välisiä suhteita tarkastellaan tuotannon, vaihdon, työnjaon ja valtasuhteiden kautta -> erimielisyyksiä siitä, mitkä muuttujat lopulta olennaisia • Kulttuurien välinen vertailu: Yht. 93 esiteollista yhteiskuntaa tutkinut Martin Whyte (1978) ei löytänyt muuttujia, jotka olisivat systemaattisesti kuvanneet naisten asemaa • Naomi Quinn (1977) on huomauttanut, että naisten asema voi näyttäytyä erilaisena eri toimintojen alueilla tai vaihdella elämänkaaren eri vaiheissa • ”Naisten oikeudet” • YK:n konferenssien ansiosta naisten oikeuksia on alettu pitää ihmisoikeuksina ja lainsäädäntö naisten oikeudellisen aseman parantamiseksi on kehittynyt monissa maissa • Naisten oikeuksien määritteleminen ihmisoikeuksina saanut osaltaan feminististä kritiikkiä: ihmisoikeussopimukset riittämättömiä suojelemaan naisten oikeuksia, muut oikeudet menevät helposti edelle (esim. vähemmistöjen itsemääräämisen oikeus, uskonnollisen vapauden oikeus) • Käytännössä soveltaminen pulmallista: puhe jää retoriselle tasolle tai valtion ”naisystävälliset” poliittiset toimet saattavat vain ylläpitää olemassa olevaa valta-asetelmaa tai toimia jopa naisten etujen vastaisen agendan edistämisessä (Adams, 2007)

21. Tasa-arvo (equality) • Länsimaisessa feminismissä kaksi koulukuntaa • Klassinen liberaalifeminismi: Tasa-arvo = yhtäläiset, tasa-arvoiset kansalaisoikeudet. Pyritään tilanteeseen, jossa kaikki lait ja säädökset, jotka ovat haitanneet naisten mahdollisuuksia kilpailla miesten kanssa, on poistettu. • Sosiaalinen liberaalifeminismi: Tasa-arvo = erojen huomioimista. Vaaditaan naisten erityisyyksien, kuten raskauksien ja lastenhoidon, huomioon ottamista ja siten tasa-arvon ehtojen luomista (kannattanut mm. naiskiintiöitä siirtymävaiheiden ajaksi). • Ongelmana nähty käsitteen maskuliininen luonne: tasa-arvon ihanteena edelleen (valkoinen) mies • Tilalle ehdotettu mm. seksuaalinen erilaisuus (parité, sexualdifference), sukupuolten oikeudenmukaisuus (genderequity) • Huomioitavaa on, että Suomessa keskustelua ei ole juuri käyty, tasa-arvon diskurssilla staattinen asema (Holli, 2003) -> Tasa-arvo on käsite, joka on aina liikkeessä (Holli, 1996)

22. 3) Naiset ja kehitys –keskustelu eli feministinen kehitystutkimus • Feministinen kritiikki kehityksen asiantuntijoita ja toimijoita kohtaan, jaetaan kolmeen historialliseen suuntaukseen: • WID (Women in Development) • Ester Boserupin tilaustyö ”Woman’srole in economicdevelopment” YK:lle v. 1970 -> naiset integroitiin kehitykseen • Sukupuolten tasa-arvoon pyrkiminen taloudellisesti kannattavaa • WAD (Women and Development) • Kritisoi WID-ajattelua: kyseenalaisti ajatuksen kehityksestä modernisaatioteoreettisena talouskasvuna ja naisista kehityksen välineinä • GAD (Gender and Development) • Kritiikki suuntautui myös WID-ajattelua kohtaan, mutta nyt mukaan tuli myös feministisen diskurssin mukainen puhe sukupuolesta ja sen kietoutumisesta muihin sosiaalisiin tekijöihin (luokka, etninen identiteetti, uskonto) • WID-suuntauksella edelleen vahvin jalansija käytännön kehitystoiminnassa

23. Postkoloniaali feminismi eli kolmannen maailman feminismi • Juuret ns. postkolonialismissa, alkusysäyksenä Edward Saidin (1978) teos ”Orientalism”: ”itä” (orientaali) rakentuu diskursiivisesti ”länttä” vastaan ja representoituu ”toisena” • Lähti liikkeelle Yhdysvalloista ”mustan feminismin” keskuudesta ja sai vastakaiku kehitysmaista • ChandraTalpadeMohanty (1984) ”Under Western Eyes” • Kritisoi tutkijoiden tapaa puhua kolmannen maailman naisista yhtenäisenä sorrettujen ryhmänä • GayatriSpivak (1987) • Pohtii onko länsimaisilla naisilla oikeutta tutkia kolmannen maailman naisia -> on jos opitaan puhumaan heille itselleen

24. Afrikkalainen feminismi • Kritisoi länsimaisen feminismin soveltamista afrikkalaiseen kontekstiin • Länsimainen feminismi: äiti sisällytetään vaimouteen = duaalimalli, jossa nainen nähdään alisteisena miehelle vs. afrikkalainen feminismi: äiti määrittyy ennen kaikkea suhteessa jälkeläisiinsä • Ikä voi olla sukupuolta määräävämpi valtasuhteita määrittävä tekijä • Väitetty sukupuolen käsitteen, jossa naisilta ja miehiltä odotetaan tietynlaista käytöstä, koloniaalisen ajan tuontituotteeksi -> afrikkalainen sukupuolikäsitys holistinen ja sukupuoleton, vaikka kummallekin sukupuolelle omat rooli yhteiskunnassa • Afrikkalaiselle feminismille tyypillistä naisten halu säilyttää feminiininen erityisyytensä ja ennemmin neuvotella naisten asemasta miesten kanssa kuin asettua kilpailemaan heidän kanssaan (Kassea, 2006). • Mutta kenen feminismi ja kenen etuja ajava? Koulutetut kaupunkilaisnaiset vs. köyhät maalais- ja kaupunkilaisnaiset.

25. 4) Menetelmä ja tutkimuskysymykset • Menetelmä: diskursiiviseen sosiaalipsykologiaan pohjautuva diskurssianalyysi = brittiläinen diskursiivinen psykologia (Potter & Wetherell ym.) & suomalainen diskurssianalyysi diskurssianalyysi (Jokinen, Juhila & Suoninen) • Puhe on orientoitunut moniin eri funktioihin ja henkilöiden selonteot tai kannat vaihtelevat näiden tarkoitusten mukaan -> kiinnitetään huomio siihen, mitä kielellisillä valinnoilla tehdään (retoriset keinot) • Analyyttisina välineinä tulkintarepertuaari (merkityssysteemi, puhetapa) ja subjektipositio (merkityssysteemeissä ihmisille rakentuvia identiteettejä)

26. Tutkimuskysymykset • Millaisia tulkintarepertuaareja haastateltavien puheesta on erotettavissa eli millaisia puhetapoja he käyttävät rakentaessaan sosiaalista todellisuutta naisten asemasta ja sukupuolten välisistä suhteista Kamerunissa? • Millaisia subjektipositioita näistä puhetavoista on tulkittavissa ja mitä niillä tehdään?

27. Puhetavat naisten asemasta ja sukupuolten tasa-arvosta • Tasa-arvopuhe • Oikeutettiin järjestön toimintaa ja tasa-arvoon pyrkiminen kyseenalaistamaton päämäärä, tehtiin eroa ”meidän” (järjestön työntekijät) ja kamerunilaisten ”naisten” välille • ”Tietämättömyys tasa-arvon esteenä” tulkintarepertuaari • ”Uskomukset tasa-arvon esteenä” tulkintarepertuaari • Kulttuurieropuhe • Rakennettiin eroa eurooppalaisen ja kamerunilaisen kulttuurin välille, epätasa-arvon olemassaolo Kamerunissa saatettiin jopa kieltää, vastaidentiteetin rakentaminen, toisaalta länsimainen feminismi resurssina tasa-arvotaistelussa 3) ”Tasa-arvo naisten taisteluna” tulkintarepertuaari 4) ”Afrikkalaisen naisen” tulkintarepertuaari

28. Lopuksi • Tasa-arvo ja naisten asema ”poliittisia” aiheita, niistä ei voi keskustella ottamatta samalla kantaa globaaleihin ja lokaaleihin naisia, sukupuolta ja naisten asemaa koskeviin erontekoihin ja merkityksenantoihin sekä niitä koskeviin jännitteisiin -> Huom!: Tasa-arvopolitiikka on toimintaa (action), ei erillinen alue tai yhteiskunnan sektori (Holli, 2003) • Erilaisia tasa-arvoon liittyviä puhetapoja voidaan käyttää vaihtelevasti, esim. suojaamaan itseä syytöksiltä, oikeuttaa toimintaa tai puolustamaan identiteettiä • Käytännön sovellutukset: Tulisiko tasa-arvodiskurssit kehystää eri tavalla interventioissa? Ihmisten oman toimijuuden huomioon ottaminen.

29. Kirjallisuutta • Merry, S. E. (2006). Transnationalhumanrights and localactivism: mapping the middle. American Anthropologist, 108, 28–51. • Whyte, M. K. (1978). The status of woman in preindustrialsocieties. • Quinn, N. (1977). Anthropologicalstudies on women’s status. AnnualReview of Anthropology, 6, 181–225. • Adams, M. (2007). ”National machineries” and authoritarianpolitics: the case of Cameroon. International Feminist Journal of Politics, 9, 176–197. • Holli, A. M. (2003). Discourse and politics for genderequality in latetwentiethcentury Finland. • Holli, A. M. (1996). On equality and Trojanhorse: the challenges of the Finnishexperience to feministtheory. • Boserup, E. (1970). Woman’srole in economicdevelopment. • Said, E. W. (1978). Orientalism: Western conceptions of the orient. • Mohanty, C. T. (1984). Under Western eyes: Feministscholarship and colonialdiscourse. • Spivak, G. C. (1996/1987). Maailmasta kolmanteen (Suom. J. Vainonen).