1 / 16

Bioalan ja lääketieteen kommenttipuheenvuoro

Olli Kallioniemi Akatemiaprofessori Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikkö VTT ja Turun yliopisto. Bioalan ja lääketieteen kommenttipuheenvuoro . Julkaisujen määrä Tunnetusti huono, vain määrää ei laatua mittaava indikaattori HY 3000/v vs. pienimmät yliopistot <20/v Siteeraukset

arvin
Download Presentation

Bioalan ja lääketieteen kommenttipuheenvuoro

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Olli Kallioniemi Akatemiaprofessori Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikkö VTT ja Turun yliopisto Bioalan ja lääketieteen kommenttipuheenvuoro

  2. Julkaisujen määrä Tunnetusti huono, vain määrää ei laatua mittaava indikaattori HY 3000/v vs. pienimmät yliopistot <20/v Siteeraukset Parempi laadun mittari, ei sovellu eri alojen vertailuun keskenään Sitaattiosuus Objektiivisempi mittari: Suomalaisten tutkijoiden saamien siteerauksien vertaus ko. alalla muihin maihin verrattuna. Tasoittaa eri alojen koon ja julkaisuaktiviteetin mittauksia Kommentit mittareista

  3. Kaikki menetelmät mittaavat vain maan keskiarvoa, ei huippututkimuksen laatua. Siten kunkin maan todellinen panos läpimurtotutkimuksen tuottajana jää näkymättä keskiarvoissa Kuitenkin hyvätasoinen keskiarvo on pohja huipun luomiselle Luvut lasketaan tieteenaloittain, joiden luokittelukriteerit joiltakin osin epäselviä ja päällekkäisiä Pienet alat, maat, yliopistot ym. jaot: Mittarien tarkkuus vähenee Uudet alat ovat aliedustettuina (esim. systeemibiologia, nanoteknologia) Kommentit mittareista: rajoitukset

  4. Suomen tieteellä menee yleisesti hyvin Voimakas kehitys 10 vuoden aikana, kuten useimmilla muillakin aloilla Luonnontieteet (~50%:n kasvu julkaisujen määrissä) Maataloustieteet (~90%:n kasvu) Lääketiede (~10% kasvu, paitsi tutkimuslaitokset enemmän) Suomalaisten yritysten julkaisuaktiivisuus pientä Luonnontieteet ja lääketiede

  5. Figure 15. Change (%) in number of publications at universities and research institutes from 1995 to 2004 by major fields of science*. Number of publications in 2004 for universities and research institutes indicated after each major field of science in parentheses. * Forestry sciences not included in agricultural sciences as they are divided in the NCR database between different natural sciences. Number of publications in the humanities not sufficient to be included in the analysis. Source: Thomson Scientific, NCR 1995–2004.

  6. Figure 16b. Number of publications by universities (and university hospitals) in 1995–2004. Figures shown for universities with more than 100 publications in 1995–2004. • Aikatrendit: • Suurimmat muutokset Suomen tieteen aktiviteetisssa tapahtuivat 1990-luvun puolella • => absoluuttiset julkaisuluvut osoittavat alaspäin v. 2004 kohdalla • -systemaattinen trendi? • -mittausvirhe tuoreimmissa (2004) tiedoissa?

  7. Source: Thomson Scientific, NSI 1981–2005.

  8. Source: Thomson Scientific, NSI 1981–2005.

  9. Esim. seuraavat alat keskimäärin korkeatasoisia: eläintieteet, molekyyli-biologia, genetiikka, ympäristö ja ekologia Parannettavaa, mutta ei huonoja esim:solu- ja kehitysbiologia, kasvitiede Source: Thomson Scientific, NSI 1981–2005.

  10. Kaikki maataloustieteen alat kansain-väliseen OECD tasoon verrattunakorkeatasoisia, erityisesti ravitsemustiede Source: Thomson Scientific, NSI 1981–2005.

  11. Korkeatasoisia: sisätaudit, laboratorio- lääketiede, syöpätutkimus, neurologia, farmakologia, ihotaudit, ortopedia Source: Thomson Scientific, NSI 1981–2005.

  12. Parannettavaa, mutta ei-huonoja: Fysiologia, psykiatria, neurotieteet, silmätaudit ym. Source: Thomson Scientific, NSI 1981–2005.

  13. Bio1 Bio2 Med HY 9.054.166.34 TY 7.58 4.88 5.53 TaY 10.12 5.98 5.52 OY 8.22 3.25 5.42 KY 7.72 3.58 5.80 JY 6.17 3.55 2.61 KTL 10.89 5.137.30 VTT 6.87 3.29 2.39 Syöpärek. - - 10.15 *Alakohtaista sitaattiaktiivisuutta ei huomioitu Osa luvuista laskettu pienistä julkaisumääristä Yliopisto- ja laitoskohtaiset erot sitaateissa varsin pieniä*

  14. 10 eniten julkaisuja tuottavan yrityksen yhteenlaskettu julkaisujen lukumäärä (~250) on vain n. 8% HY:n vuosittaisista julkaisuista Merkittävä osa eniten julkaisevista yrityksistä on bio- ja lääkealalla (Orion, Valio, Perkin-Elmer, Leiras) Yritysten kokoon suhteutettuna vielä selkeämpi ero muihin aloihin verrattuna Vrt. esim. vuoden 2004 julkaisut muilta kansainvälisiltä bioalan isoilta yrityksiltä: Roche 569, Novartis 411, Genentech 156, Amgen 91 Yritysten julkaisuaktiviteetti

  15. Figure 18. Number of publications by business companies in 1995–2004. Figures shown for companies with more than 100 publications in 1995–2004. Source: Thomson Scientific, NCR 1995–2004.

  16. Suomalainen bio- ja lääketieteen tutkimus on keskimäärin korkeatasoista ja kehitys ollut nousujohteista (ainakin vuoteen 2003 asti) Menestys keskimäärin erinomaista kansainväliseen OECD-tasoon verrattuna OECD-maihin verrattuna korkeatasoisia aloja Suomessa: Luonnontieteistä erit. eläintiede, ympäristö/ekologia, molekyylibiologia/genetiikka Maataloustieteet kokonaisuutena (erit. ravitsemustiede) Lääketiede (erit. sisätaudit, laboratoriolääket. syöpätutkimus, neurologia + moni muu) KTL:n ja syöpärekisterin tutkimuksia siteerataan keskimäärin eniten, yliopistot varsin tasaväkisiä (alakohtaisia sitaattieroja ei huomioituna) Yritysten julkaisuaktiviteetti Suomessa pientä, bio- ja lääkeala kärkeä Yhteenveto

More Related