490 likes | 707 Views
PARAS - hallituksen esitys 2006. Tarkoitus ja tavoitteetLuoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselleVahvistaa kunta- ja palvelurakennettaKehitt?? palvelujen tuotantotapoja ja organisointiaUudistaa rahoitus- ja valtionosuusj?rjestelmi?Tarkistaa valtion ja kuntien v?list? teht?vienjak
E N D
1. PARAS-puitelaki, Terveydenhuoltolaki ja Palvelusetelilainsäädäntö
Santeri Huvinen
Hiekkala 25.3.2009
2. PARAS - hallituksen esitys 2006 Tarkoitus ja tavoitteet
Luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle
Vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta
Kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia
Uudistaa rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä
Tarkistaa valtion ja kuntien välistä tehtävienjakoa
Parantaa tuottavuutta, hillitä menojen kasvua, luoda edellytyksiä palvelujen ohjauksen kehittämiselle
Tavoitteena elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne sekä laadukkaiden ja asukkaiden saatavilla olevat palvelujen varmistaminen koko maassa
3. PARAS - hallituksen esitys 2006 Uudistuksen aikataulu
Hallituksen esitys 29.09.2006 eduskunnalle
puitelaki, kuntajakolain muutos, varainsiirtoverolain muutos
Lait voimaan 1.1.2007
Puitelaki ja varainsiirtoverolain muutos voimassa määräajan 1.1.2007-31.12.2012
Puitelaissa määritellyt tehtävien ja rahoituksen siirrot kunnilta valtiolle (8 §) viimeistään 1.1.2009
Tarvittavat erityislainsäädännön muutokset eduskuntavaalien jälkeen
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle uudistuksen ja lain tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2009
4. PARAS - hallituksen esitys 2006 Kuntien toimenpiteiden aikataulu
Kuntien selvitys 5 ja 6 §:n mukaisista toimenpiteistä ja toimeenpanosuunnitelma 31.8.2007 mennessä
Pääkaupunkiseudun ja eräiden kaupunkiseutujen suunnitelmat 31.8.2007 mennessä
Kuntajaon muutokset: jos vuoden 2009 alusta, esitys kuntajaon muutoksesta vuoden 2007 loppuun mennessä. Jos erityinen selvitys, kuntajaon muutosesitys maaliskuun 2008 loppuun mennessä.
Yhteistoiminta-alueiden perustaminen – mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen, viimeistään kuitenkin 2013 alusta
Kuntien suunnitelmien ja toimenpiteiden arviointi:
Hallitusohjelmaneuvottelut kevät 2007
Toimeenpanosuunnitelmien arviointi syksy 2007: ovatko esitetyt toimenpiteet riittäviä?
Selonteko 2009: onko eteneminen toimenpiteissä tapahtunut suunnitelmien mukaisesti?
5. PARAS - hallituksen esitys 2006 Lainsäädännön luonne
Puitelaki määräaikainen suunnittelulaki
Kolmenlaisia säännöksiä:
Lainsäädäntötoimeksiannot: velvoittaa valmistelemaan muuta lainsäädäntöä ja asettaa sille tavoitteita
Peruspalveluohjelma, valtionosuusuudistus, valtiolle siirrettävät tehtävät
Suunnitteluvelvoitteet ja suunnittelun tavoitteet
Kuntien ja kaupunkiseutujen suunnitelmat
Kunnan ja kuntarakenteen määrittelyt
Väestöpohjatavoitteet
Suoraan sovellettavat säännökset
Esimerkiksi kuntajakolain säännökset
6. PARAS - hallituksen esitys 2006 Yhteistoiminta-alue (5 §)
Perusterveydenhuolto ja niihin kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut: vähintään noin 20 000 asukkaan kunta tai yhteistoiminta-alue
Kuntayhtymä tai isäntäkuntamalli
Kunnat määrittelevät perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut
Laissa ei toiminnan käynnistymisajankohtaa
Lähtökohta: järjestelyjen toteutus mahdollisimman pian
takaraja vuoden 2013 alusta
7. Yhteistoiminta-alue (5 §) Yhteistoiminta-alue (5 §)
Ammatillisen koulutuksen vähintään noin 50 000 asukasta on suunnittelutavoite ja uusien järjestämislupien myöntämisen perusta – vapaaehtoinen tehtävä, johon kuntaa ei voida jatkossakaan velvoittaa; rahoitusvelvoite kuitenkin lakisääteinen
Väestömääristä (20 000/50 000) voidaan poiketa, jos
saaristoisuus tai pitkät etäisyydet estävät toiminnallisen kokonaisuuden syntymisen
tarpeen kielellisten oikeuksien turvaamiseksi
8. PARAS - hallituksen esitys 2006 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut (6 §)
Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi varten maa jaetaan erikoissairaanhoitolaissa tarkoitettuihin kuntayhtymiin. Määrään muutoksia, jos kunnat niin esittävät.
Kuntayhtymä vastaa kunnan osoittamassa laajuudessa erikoissairaanhoidosta ja kehitysvammaisten erityishuollosta
Kunta voi antaa kuntayhtymälle myös muita tehtäviä – myös perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut
Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidoista keskitetään valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille (valtioneuvoston asetus)
9. PARAS - hallituksen esitys 2006 Eräiden kaupunkiseutujen suunnitteluvelvollisuus (7 §)
Pääkaupunkiseudun kuntien tulee 31.8.2007 mennessä laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet.
Laissa yksilöityjen kaupunkiseutujen tulee laatia vastaava suunnitelma, jolleivät asianomaiset kunnat yksimielisesti totea suunnitelman laatimista tarpeettomaksi.
10. Toimeenpanosuunnitelman (TPS) ja kaupunkiseutusuunnitelman (KPS) yhteydet
11. PARAS - hallituksen esitys 2006 Kuntarakenne: tavoite ja keinot
Kunnan tulee muodostua
työssäkäyntialueesta tai
muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla taloudelliset ym. edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta
Keinot:
kuntajaon muutokset
selvitys ja toimeenpanosuunnitelma, jossa arvioidaan myös kuntarakenteen muutostarpeet
vaikeassa asemassa olevat kunnat: jos muut toimenpiteet eivät riitä, vuoden 2009 alussa hallituksen esitys, joka mahdollistaa kuntajaon muutoksen arviointiryhmän tai selvitysmiehen aloitteesta
12. PARAS - hallituksen esitys 2006 Kuntajakolain muutos
”Liitosporkkanoita” ei enää 2013 alun jälkeen tapahtuviin liitoksiin
Kannustetaan monikuntaliitoksiin
1,8 –kertainen tuki 2008 ja 2009 tapahtuville liitoksille ja 1,4 –kertainen tuki 2010 ja 2011 tapahtuville liitoksille
Korotettu tuki heikon talouden kunnan liittyessä 2008 tai 2009 alussa
Valtionosuusmenetysten korvaus viiden vuoden ajan
13. PARAS - hallituksen esitys 2006 Yhdistymisavustus
Perusosa
2-4 milj. euroa uuden kunnan asukasmäärän ja muiden kuin suurimman kunnan yhteenlasketun asukasmäärän perusteella
Vuosien 2008 ja 2009 kuntajaon muutoksissa perusosan korotus heikon taloudellisen aseman kunnissa 100 euroa/asukas, enintään 1 milj. euroa
Lisäosa
Jos kuntien määrä vähenee kahdella: 0,7 milj. euroa
Lisäksi 0,7 milj. euroa/kunta jokaista lisäkuntaa kohti
Avustus 2008-2009 1,8 –kertaisena ja 2010-2011 1,4 -kertaisena
Mukaan ei lasketa heikon taloudellisen aseman kunnan perusosan korotusta
14. PARAS - hallituksen esitys 2006 Erityisen vaikeassa asemassa olevat kunnat (9 §)
Jos kunnan
rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta koskevat tunnusluvut olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat
alittavat kahtena perättäisenä vuonna valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot
asetetaan arviointiryhmä (SM, kunta, puolueeton puheenjohtaja), joka tekee ehdotuksen palvelujen turvaamistoimista.
Valtuusto käsittelee toimenpide-ehdotukset ja saattaa SM:n tietoon mahdollisia jatkotoimia varten: erityisen selvityksen tarve
Jos toimet eivät ole riittäviä, valtioneuvosto antaa vuoden 2009 alussa esityksen kuntajakolain muuttamisesta (edellä)
15. PARAS - hallituksen esitys 2006 Henkilöstön asema (13 §)
Uudelleenjärjestelyt ja toimeenpanosuunnitelman valmistelu yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.
Liikkeenluovutusperiaate
Uudelleenjärjestelyissä irtisanomissuoja viideksi vuodeksi koko henkilöstölle
Mukana kuntaliitokset ja yhteistoimintajärjestelyt (5 ja 6 §)
Voidaan irtisanoa, jos kieltäytyy vastaanottamasta uutta (vastaavaa) tehtävää
Viiden vuoden suojan tulkinta:
Koskeeko kaikkia kuntaliitostapauksia – esim. osittaisliitoksia tai liitoksia, joissa henkilöstösiirrot ovat vähäisiä?
16. PARAS - hallituksen esitys 2006 Selvitys ja toimeenpanosuunnitelma (10 §)
Valtuuston hyväksymä selvitys kuntajakomuutoksista ja yhteistoimintarakenteista (yhteistoiminta-alue, laajan väestöpohjan palvelut) sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta valtioneuvostolle viimeistään 31.8.2007.
Suunnitelmassa:
Väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025
Kunnan taloussuunnitelma ja, jos alijäämää ei saada suunnittelukaudella katetuksi, toimenpideohjelma sen kattamiseksi
Suunnitelma puitelain säätämien keinojen käyttämisestä
Selvitys palveluverkon kattavuudesta
Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä
17. PARAS - hallituksen esitys 2006 Valtion kuntapolitiikka sekä rahoitu- ja valtionosuusjärjestelmä (11 §)
Peruspalveluohjelman statusta vahvistetaan
Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan
yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä
kuntien veropohjaa vahvistetaan: vähennyksiä valtion rasitukseksi
poistetaan yhdistymisen ja yhteistyön esteet
tavoitteena on hallinnonalojen valtionosuuksien yhdistäminen
valtionosuusjärjestelmän otettava huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet
neutraali tasausjärjestelmä valtion ja kuntien kannalta
ei muutosta valtion ja kuntien kustannusten jakoon
18. PARAS - hallituksen esitys 2006 Määräaikainen verovapaus varainsiirtoverosta
Veroa ei suoriteta kunnan/kuntayhtymän ja niiden omistaman kiinteistöyhtiön kiinteistön luovutuksista, jotka tehdään puitelain mukaisen ”toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseksi”
Vastaavasti kunnan tai kuntayhtymän tiloja omistavan tai hallinnoivan yhtiön osakkeiden luovutus toiselle
Verovapaus koskee laissa määritellyn palvelutoiminnan sekä yleishallinnon tiloja tietyin rajauksin (neutraliteetti)
Vastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita
Määräaikainen verovapaus myös ammatillisen koulutuksen rakennejärjestelyissä
Luovuttajana toimiluvan haltija, ei siis aina kunnallinen toimija
Apporttiluovutus osakkeita vastaan
19. Paras-puitelaki (VM Tiedote 33/2009) Arviointitutkimus (Kiviniemelle 17.3.2009)
Uudistuminen keskittynyt kuntarakenteisiin
Kunnat taloudellisen tilanteen vuoksi tuottavuushaasteiden edessä ennakoitua nopeammin
Paras-uudistusta onkin syytä jatkaa
Rakenteista edettävä palveluiden kehittämiseen
Kuntarakenteiden uudistuminen
Kuntaliitos tai yhteistoiminta-alueen muodostaminen on ollut selkeä ratkaisu näkyviin ongelmiin
Monimutkaisissa ongelmissa, kuten palvelutoiminnan kehittämisessä ratkaisuvaihtoehdot eivät hahmotu selkeästi
On tarpeen tarkastella elinvoimaisen kunnan rakentamisen näkökulmaa sekä toiminnallisen strategian rakentamista
Palvelujen tuottavuuden kehittämisestä saatavat hyödyt mitätöityvät, jos valtionohjauksessa ei onnistuta koordinoimaan kuntien velvoitteiden aiheuttamaa taakkaa.
20. Paras-puitelaki (VM Tiedote 33/2009) Arviointitutkimus (Kiviniemelle 17.3.2009)
Kaupunkiseutujen kehittämisestä kokonaisvaltaisempaa
Kaupunkiseutujen kehittämisen ohjaukseen kolme vaihtoehtoa
Vapaa kehittyminen omilla valinnoilla
Minimiehdot yhteistyölle määrittävä kaupunkiseutulaki
Kaupunkisopimuskäytäntö
Arvioinnin perusteella sopimuskäytäntö olisi tarkoituksenmukaisin kehittämisvaihtoehto mahdollistaessaan sekä kaupunkiseutujen tahtotilan että valtion intressien huomioinnin.
21. Palvelusetelilainsäädäntö (1) Riitta Säntti 6.2.2009:
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleistä
Lakiesitys eduskunnan käsittelyyn keväällä 2009
Tavoitteena lain voimaantulo 1.6.2009
Lain tavoitteena on:
Asiakkaan ja potilaan valinnanvapauden lisääminen
Palvelujen saatavuuden parantaminen
Kuntien sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyön lisääminen
Palvelutuotannon tehostaminen
Palvelutuotannon monipuolistaminen ja joustavuuden lisääminen
22. Palvelusetelilainsäädäntö (2) Riitta Säntti 6.2.2009:
Kunnat voivat itse päättää palveluseteleiden käyttöönotosta ja sen laajuudesta.
Kunta hyväksyy palvelujen tuottajat ja julkaisee niistä luetteloa.
Kunta päättää palveluseteleiden muodosta ja arvosta.
Asiakkaan mielipide on huomioitava palveluseteleitä käytettäessä.
Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelin vastaanottamisesta, jolloin palvelu on järjestettävä muulla tavoin.
Asiakkaalle on selvitettävä eri palveluvaihtoehdot ja niiden hinnat.
23. Terveydenhuoltolaki (Välimäki 1) Lainvalmistelun eteneminen
Lainvalmistelulle aikalisä: yhteinen sote-laki + terveydenhuoltolaki + sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen
HE:n esittely kevätistuntokaudella 2010
Lait voimaan porrastetusti 2011-2013
Terveydenhuoltolaki voimaan 2011
Sosiaalihuollon lait voimaan 2013
24. Terveydenhuoltolaki (Välimäki 2) SOTE-lain sisältö (laki kunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta.
Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuita koskevat säännökset (Paras)
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä hallinnollisia rakenteita koskevat säännökset
Kehittämisohjelmaa koskevat säännökset (Kaste)
25. Terveydenhuoltolaki (Välimäki 3) SOTE-lain sisältö...
Terveydenhuoltolaki (THL) ja Sosiaalihuoltolaki (SHL) tulevat olemaan palvelujen “sisältölakeja”
SOTE-laki sisältää säännökset palvelujen järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta
Kotihoidonkokeilua jatketaan vuodeksi 2009 ja pysyvät lainsäädäntömuutokset valmistellaan SOTE-lain kanssa samanaikaisesti.
26. Terveydenhuoltolaki (Risikko 1) Risikko 19.11.2008:
Lähtökohdat valmistelussa
Perustuslain mukaisesti turvattava kansalaisten yhdenvertaisuus
Paras-puitelaki: Suunnittelua ohjaava määräaikainen puitelaki, tarkoituksena luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle
Terveydenhuoltolaki ohjaamaan palvelujen toteutusta. Täsmentää ja täydentää Paras-hankkeen tavoitteita ja uudistaa terveydenhuollon sisältöä.
27. Terveydenhuoltolaki (Risikko 2) Risikko 19.11.2008
Terveydenhuoltolaissa päätettäviä asioita:
Asiakas- ja potilaslähtöisyys, ml. valinnanvapauden lisääminen
Terveyden edistäminen
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio
Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö
Hoitotakuu
Järjestämisvastuu ja kunnan suhde yhteistoiminta-alueeseen ja piiriin
28. Terveydenhuoltolaki (Risikko 3) Risikko 19.11.2008
Terveydenhuoltolaissa päätettäviä asioita:
Alueellinen ja toiminnallinen eheys
Valtakunnallinen ja alueellinen työnjako
Kustannusten jako ja kalliiden hoitojen tasausjärjestelmät
Valtioneuvoston valtuudet kuntien ohjaamiseen
Voimaantulo, tarvittavat siirtymäajat
Aikataulusta: Työryhmän esitys eduskunnalle keväällä 2009
29. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 1) Kansanterveystyö (3 § 1 mom)
Suunnitelmallista yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä sairauden tutkimiseen, hoitoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia perusterveydenhuollon palveluja ja työterveyshuollon sekä ympäristöterveydenhuollon palveluja.
Perusterveydenhuolto (3 § 2 mom)
Väestön terveydentilan seurantaa, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä potilaan hoidon kokonaisuuden koordinointia.
Perusterveydenhuoltoon kuuluu ennaltaehkäisevät palvelut, suun terveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus, työterveyshuolto, ympäristöterveydenhuolto sekä avosairaanhoito, kotisairaanhoito ja sairaalahoito.
30. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 2) Kunnan vastuu (4 §)
Kunta vastaa kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä, rahoituksesta ja kehittämisestä
Kunta päättää siitä, kuinka kansanterveystyöhön kuuluvat palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan asukkaiden terveydentila ja …lääketieteellisesti perusteltu tarve edellyttävät
Kunta voi kuulua yt-alueeseen tai terveyspiiriin
Esh järjestämiseksi kunnan tulee kuulua shp kuntayhtymään tai terveyspiiriin
31. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 3) Yhteistoiminta-alue (5 ja 6 §)
Kunnassa tai yt-alueella, joka vastaa kansanterveystyöstä on oltava vähintään noin 20000 asukasta.
Yt-alueen tulee muodostaa alueellinen ja palvelurakenteeltaan toiminnallinen kokonaisuus
Yt-alue vastaa palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti koko alueellaan sekä siitä kuinka terveydenhuoltoon kuuluvat palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten terveydentila ja …lääketieteellisesti perusteltu tarve edellyttävät
32. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 4) Laajan väestöpohjan kuntayhtymä – kaksi mallia
Terveydenhuollossa tarvitaan integraatiota
Koko maata ei voida kattaa yhdellä mallilla
MALLI A
Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto säilyvät erillisissä organisaatioissa.
Sairaanhoitopiirit säilyvät ennallaan tai pieniä yhdistetään, perusterveydenhuolto kootaan puitelain minimin mukaisesti
MALLI B (terveyspiiri/sosiaali- ja terveyspiiri)
Muodostetaan kuntayhtymä joka yhdistää pth:n ja esh:n sekä niihin liittyvän sosiaalitoimen (koko sosiaalitoimen)
33. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 5) Terveyspiiri (7 §)
Kunnat voivat muodostaa yt-alueen sijasta terveyspiirin kuntayhtymän
Terveyspiiri vastaa kansanterveystyöstä sekä esh järjestämissopimuksessa sovitusta erikoissairaanhoidosta
Terveyspiirin tulee muodostaa terveydenhuollon toiminnallinen kokonaisuus ja alueen tulee maantieteellisesti muodostaa eheä kokonaisuus.
Palvelut yhdenvertaisesti koko toiminta-alueellaan
34. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 6) Sairaanhoitopiiri (8 §)
Kuntien, jotka eivät kuulu terveyspiiriin, tulee kuulua erikoissairaanhoidon kuntayhtymään
Shp:ssä tulee olla vähintään noin150000 asukasta
Shp vastaa erikoissairaanhoidosta
Vastuu potilaan hoidosta siirtyy lähetteen tai kiireelliseen erikoissairaanhoitoon hakeutumisen perusteella sairaanhoitopiirille
Sovitusti kunta tai yt-alue voi vastata perustason erikoissairaanhoidosta
Jos kunnat eivät pääse sopimukseen… valtioneuvoston tulee määrätä…
35. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 7) Sairaanhoitopiiri (8 §)
Kuntien, jotka eivät kuulu terveyspiiriin, tulee kuulua erikoissairaanhoidon kuntayhtymään
Shp:ssä tulee olla vähintään noin150000 asukasta
Shp vastaa erikoissairaanhoidosta
Vastuu potilaan hoidosta siirtyy lähetteen tai kiireelliseen erikoissairaanhoitoon hakeutumisen perusteella sairaanhoitopiirille
Sovitusti kunta tai yt-alue voi vastata perustason erikoissairaanhoidosta
Jos kunnat eivät pääse sopimukseen… valtioneuvoston tulee määrätä…
36. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus (12 §) Erikoissairaanhoidon työnjako (52 §)
Erityisvastuualueen palveluiden järjestämissopimuk-sen valmistelee erityisvastuualueen yhteistoiminta-elin
Erityisvastuualue vastaa alueensa täydennyskoulut-uksesta sekä sopii työnjaosta terveyspiirin, sairaanhoitopiirin ja yhteistoiminta-alueiden välillä
Tavoitteena varmistaa erikoisosaaminen suomalaisessa terveydenhuollossa kehittämällä työnjakoa sairaanhoitopiirien välillä. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 8)
37. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 9) Kansanterveystyön yhteistyösuunnitelma (11 §)
Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien sekä sen alueella toimivien yt-alueiden on laadittava yhteistyössä…
Terveyspiirin tulee yhdessä alueen kuntien kanssa laatia…
Sovittava
Pth järjestämisestä lähipalveluna
Päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista
Tarvittavasta yhteistyöstä esh ja sosiaalihuollon kanssa
Hyväksytään piirin ja jäsenkuntien yhtäpitävin päätöksiin
Valtuustokausittain
38. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 10) Terveyden edistäminen (28 §, 38 § ja 47 §)
Kunnan, yt-alueen tai terveyspiirin tulee järjestää asukkaiden terveyden edistämiseksi tarpeellinen terveysneuvonta ja terveystarkastukset
Suun terveyden edistäminen sekä kunnan asukkaiden suun sairauksien tutkimus, ehkäisy ja hoito
Sairaanhoitopiirin tai terveyspiirin tehtävänä on omalta osaltaan edistää terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta alueellaan sekä osana kaikkia esh hoitoprosesseja että tarjoamalla asiantuntemusta ja tukea alueen kunnille alueellisessa suunnittelussa (koulutus, terveysseurantatiedot, toimintamallit ja ohjelmat)
39. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 10) Hoitoon pääsy
Kiireellinen hoito (sairaanhoito, suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki) potilaan asuinpaikasta riippumatta
Perusterveydenhuolto – entisellään
Kiireetön erikoissairaanhoito; 3vk, 3kk, kuuden kuukauden takaraja
Aina yksilöllinen, terveydenhuollon ammattihenkilön arvioon perustuva arvio; potilaan terveydentilasta ja sairauden ennusteesta
Yhtenäiset lääketieteelliset hoidon perusteet (18 §)
STM ohjaa laatimista
seuranta ja valvonta alueellisesti
40. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 11) Laatu ja potilasturvallisuus (19 §)
Terveydenhuollon toiminnan on oltava lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti asianmukaista, näyttöön ja hyviin hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa
Terveydenhuollon toiminnan tulee olla laadukasta ja turvallista
Kunnan, yhteistoiminta-alueen tai kuntayhtymän tulee laatia laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta suunnitelma
STM asetuksenantovaltuus
41. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 12) Potilastietojen käsittely (24 §)
Sairaanhoitopiirin alueen asukkaiden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon potilastietorekisterin.
Rekisterinpitäjinä ovat ne th palvelujen antajat, jotka ovat järjestämisvastuussa kyseisen kunnan asukkaiden pth:sta ja esh:sta
Rekisterinpitäjien palveluksessa olevat saavat käsitellä salassapitosäännösten estämättä potilasrekisterin tietoja siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä sitä edellyttävät
42. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 13) Valinnanvapaus (54 §)
Terveydenhuollon kiireettömiä palveluja varten potilaalla on oikeus valita erityisvastuualueella terveydenhuollon toimintayksikkö, jossa häntä tutkitaan. Henkilöllä, jonka työpaikka sijaitsee toisella erityisvastuualueella kuin kotikunta on oikeus saada tarpeellisia terveydenhuollon kiireettömiä palveluja myös työssäkäyntialueellaan.
Potilaalla on oikeus valita yhdessä hoitavan lääkärin kanssa se erityisvastuualueen toimintayksikkö, jossa hoito toteutetaan.
Potilaalle on annettava mahdollisuus valita häntä hoitava lääkäri
Palveluiden käyttö yli kuntarajojen on myös Paras-hankkeen tavoite.
43. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 14) Ensihoitopalvelu (51 §)
Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirretään kunnilta alueelliselle tasolle, sairaanhoito/terveyspiirille.
Erityisvastuualueella on ensihoitokeskus:
Huolehtii alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä
Koordinoi lääkärihelikopteritoimintaa
Koordinoi alueensa kiireettömät potilaskuljetukset ja hoitolaitosten väliset potilassiirrot yhdessä terveyspiirien ja sairaanhoitopiirien kanssa
Vastaa sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä viranomaisten kenttätietojärjestelmän yllläpidosta
44. Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 15) Vastuu potilaan hoidosta (61 §)
Terveydenhuollon toimintayksikössä annettavaa sairaanhoitoa ja sairauksien ennalta ehkäisyä johtaa ja valvoo kyseisen toimintayksikön vastaava lääkäri.
Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä potilaan siirtämisestä toiseen toimintayksikköön päättää vastaava lääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö.
45. Lausunnot th-lakityöryhmän muistiosta (1) Ehdotus oikeansuuntainen - kuitenkin liian varovainen
Ehdotus on oikeansuuntainen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen poistamiseksi
Erityisesti potilaiden valinnanvapauden lisääminen, terveyden edistämisen vahvistaminen ja ensihoidon siirtäminen alueelliselle toimijalle koettiin positiivisiksi vaikutuksiksi.
Myös mahdollisuutta erikoissairaanhoidon järjestämiseksi lähipalveluna terveyskeskuksissa pidettiin hyvänä.
Myönteisenä pidettiin valtiovallan ohjaus-, valvonta ja ratkaisuvallan lisäämistä.
Yhteinen näkemys siitä, että ehdotus lisää erikoissairaanhoidon johjausta ja koordinaatiota perusterveydenhuollosta.
Perusterveydenhuollon vahvistaminen edellyttää lisää konkreettisia toimenpiteitä.
46. Lausunnot th-lakityöryhmän muistiosta (2) Palvelujärjestelmää ja järjestämisvastuuta selkiytettävä
Huolestuneisuus siitä, että ehdotuksen mukaan maahan olisi mahdollisuus luoda erilaisia palvelujärjestelmiä
Organisointimalleja olisi selkiytettävä ja yksinkertaistettava
Monet toivovat yhteistä järjestelmää, mutta eräät peräänkuuluttivat kunnille vaihtoehtoisia ratkaisutapoja
Eräät totesivat, että terveys- ja sairaanhoitopiiriajatteluun perustuvat mallit eivät sovellu koko sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen.
Kritiikkinä todettiin, että erilaiset ehdotetut suunnitteluelimet lisäävät hallinnollisen työn määrää ja jäykistävät toimintaa
Lausunnoissa kannatettiin sekä terveyspiiriä että ns. yhteistoiminta-alue-sairaanhoitopiirimallia.
47. Lausunnot th-lakityöryhmän muistiosta (3) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys
Puutteena pidettiin sitä, ettei ehdotuksessa ollut vahvistettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä.
Sosiaalihuollon ja kehitysvammahuollon sivuuttaminen työryhmän ehdotuksissa oli valitettavaa.
Koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon vaikuttavaa lakiuudistusta ei saa toteuttaa pelkästään terveydenhuollon näkökulmasta.
48. Lausunnot th-lakityöryhmän muistiosta (4) Vaikutusten arviointi
Todettiin, että keskeinen puute työryhmän ehdotuksissa on vaikutusarvioiden vähäisyys
Ehdotuksissa ei ole riittävästi arvioitu uudistuksen vaikutusta kuntataloudelle
Kahta järjestämismallia on ehdotuksessa arvioitu ilman laskelmia todeten vain, että kustannukset todennäköisesti alenisivat.
Haasteena rahoituksen selkiyttäminen ja monikanavaisen rahoituksen tarkasteleminen.
49. Lausunnot th-lakityöryhmän muistiosta (5) Jatkovalmisteluille riittävä aika
Jatkovalmistelulle on syytä varata riittävästi aikaa, jotta voidaan ottaa huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset maamma kuntarakenteeseen ja palvelujärjestelmään.