Perusterveydenhuollon tutkimus Perusterveydenhuollon yksiköiden rooli

1. Perusterveydenhuollon tutkimusPerusterveydenhuollon yksiköiden rooli Doris Holmberg-Marttila Perusterveydenhuollon yksikkö, PSHP PERTTU-SEMINAARI XIII 29.5.2013

2. Terveydenhuoltolaki • §35 Perusterveydenhuollon yksikkö • Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista 34 §:n mukaisesti. • Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta.

3. Lain henki: Perusterveydenhuollon yksiköiden tehtävät Perusterveydenhuollon vahvistaminen • Laaja-alainen kehittäminen • Terveyskeskusten moniammatillisen kehittämis- ja tutkimustoiminnan edellytyksien ja rakenteiden vahvistaminen • Yleislääkäri-identiteetin vahvistaminen – koulutuksen tukeminen • Yhteistyön edistäminen • Hoito-, kuntoutus- ja palveluketjut • Ymmärryksen lisääminen puolin ja toisin toisen organisaation ammattilaisten työstä • Kuntayhteistyö • Alueellinen koordinaatio

4. Perusterveydenhuollon yksikön tehtäviä PSHP:ssä • Yksikkö • … • antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueen moniammatillista perusterveydenhuollon tutkimusta toimimalla innoittajana, käynnistäjänä ja koordinaattorina erityisvastuualueen terveyskeskuksissa tehtävälle monialaiselle tutkimukselle sekä kannustamalla toimintatutkimukseen ja toiminnan arviointiin. • antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen kehittämistä tavoitteenaan perusterveydenhuollon vahvistuminen sekä asiakaslähtöinen ja laadukas palvelujärjestelmä. Terveyskeskusten henkilöstön osaamista toimipaikkakoulutuksen ja –kehittämisen saralla tuetaan ja vahvistetaan. Painopiste on perusterveydenhuollon pitkäjänteisessä ja systemaattisessa kehittämisessä yhteistyössä terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon kanssa sekä perusterveydenhuollon kehittämisen koordinoinnissa sekä yleislääkäri- ja perusterveydenhuollon työn identiteetin vahvistamisessa. • …..

5. Ala kehittyy, vahvistuu ja sen arvostus nousee • tieteellisen tutkimuksen kautta • ja • Yhteiskunta tarvitsee perusterveydenhuollon • tutkimustuloksia • Väestönäkökulma • Asiakasnäkökulma • Hoito-/ palveluketjunäkökulma • Toimintanäkökulma • Järjestelmänäkökulma • Poikkihallinnollisuusnäkökulma

6. Tutkimuksen tekeminen kuuluu yleislääkärin työhön, tutkimustaidot ovat osa ammattitaitoa. • Terveyskeskusten tutkimustoiminnan kehittäminen • Kehittäminen ja tutkimus kuuluvat normaaliin työhön • Tutkimustaidot ovat osa ammattitaitoa eikä tavoitteena tarvitse olla väitöskirja • Hyvät mahdollisuudet tutkimuksen tekemiseen (työjärjestelyt/ myös hoitajille) • Tautiluokitus, diagnoosimerkinnät käyttöön • Tutkijakoulutus, -tuki ja –ohjaus, tutkijaryhmät • Tutkimusajattelun uudistaminen: Järjestelmätutkimuksen ja väestötutkimuksen arvostuksen lisääminen PETE edistää paitsi terveyskeskusten tutkimustoiminnan kehittämistä, myös auttaa terveyskeskuksia parantamaan terveyskeskuksissa tapahtuvan lääkärikoulutuksen laatua tukemalla terveyskeskusten johtamista, moniammatillista toimipaikkakoulutusta, kehittämistoimintaa ja kouluttamalla ohjaavia lääkäreitä ja kehittäjiä. • Syksyllä 2013 alkaa kehittäjäkoulutus, johon kuuluu oman tutkielman tekeminen

7. Työpaikoilla täytyy tapahtua kulttuurin muutos! Kaikilla on kaksi tehtävää: perustyö + kehittäminen Johtajien sitoutuminen Työyhteisön yhteisen tekemisen toimintamallit ja menetelmät Toiminnan kirjaamis-, arviointi- ja seuraamiskäytännöt Laadukas terveydenhuolto/ Hoitoketjut / (Hanke) innovaatiot Johtajat/ Työntekijät/ Kehittäjät / Hanketyöntekijät

8. Mittaamisen kolme ulottuvuutta

9. Tärkeää erottaa mitä tutkitaan ja mitä mitataan

10. WONCA puu on hyvä ideologinen viitekehys tutkimuksessa

11. Terveyshyötymalli on toinen hyvä ideologinen viitekehys Palvelutuottaja Yhteisöjen Johdon sitoutuminen Toiminnan suuntaaminen Linjaukset Voimavarat ja toimijat Kliiniset tieto- järjestelmät Omahoidon tuki Palvelu-valikoima Päätöksen- tuki Valmistautunut proaktiivinen hoitotiimi Voimaantuva potilas Tulokselliset interaktiot Terveyshyöty www.improvingchroniccare.org 21.8.2014

12. PETE:n tavoitteena on edesauttaa terveyshyödyn tuottamista Aito asiakaslähtöisyys • Ongelmana medisiinisesti määritellyt tarpeet > potilaan kannalta merkitykselliset tarpeet • Kokonaisvaltainen hoito • Ongelmana tautikohtaiset suositukset > potilaan kokonaistilanne • Vahvat peruspalvelut, perusterveydenhuolto • Ongelmana epätasapaino palveluissa: kalliit, spesifiset, tarpeettomat erikoispalvelut osalle > tarpeelliset peruspalvelut kaikille (← koulutus, tutkimus, resurssointi) • Palvelujen koordinaatio, yhtenäinen järjestelmä, yhteiskunnan kaikkien voimavarojen hyödyntäminen ja yhteistyö • Koordinaatiovastuun kantaminen • Hyvä dialogia kaikilla toiminnan tasoilla • Arvostava kumppanuutta ja yhteistyötä

13. Tarvitaan arkivaikuttavuuden tutkimusta ”What’s the matter?” <> ”What matters to you?” Terveys = arjessa pärjäämistä Ihminen ja arjessa pärjääminen Yhteistyö, tiedonkulku, dialogi, koordinaatio, Potkun välineet: CCM, THS Kurkiauran tuottamat välineet: Hoitoketju, Suuntima, Taltio, Palvelutori, Paradigman ja toimintatapojen muutos Helahoito

14. Lääketieteen koulutuksen ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisessä tarvitaan väestötutkimusta Lähde: Green et al, N Engl J Med 2001; 344:2021-5

15. Tarvitaan kokonaisuuksien tutkimusta Funktion vai asiakkaan tavoitteet? Akuutti prosessi ? Asiakkaan prosessi ”Perusterveen” prosessi Pitkäaikaissairaan prosessi Prosessin johtaja? Toimintojen johtaminen  siiloutuminen, arvoa tuottamaton työ ei kenenkään vastuulla

16. Tarvitaan toimintatutkimusta Mihin työaika kuluu? • Vastaanottoihin käytetty aika – vastaanottojen määrä ja käsittelytahti • ”Jatkuvaan huolenpitoon” käytetty aika – vastaanotolle hakeutuvien määrä ja hoidon vaikuttavuus • Kehittämiseen ja uudistamiseen käytetty aika • Suorituskyky • Terveyden edistämiseen • Vastaanotolle hakeutuvien määrä, ihmisten voimaantuminen

17. Taskunauris muutoksen kuvaajana Tarvitaan muutoksen tutkimusta Varat ei riitä nykytoimintaan Haluttu muutos Kehitystoimintaan ohjautuvat rahavarat + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + Suuri raha -vaje pakottaa muutokseen Muille ohjautuvat rahavarat Kurkuttaminen Muutospelko ja -epäusko Pitäytyminen vanhassa Uuden toiminnan myötä havaitaan puutteita Haaskat saapuvat apajille - - - - - - - - - - - - - Muutos- vastarinta Paine kuluttaa säästöt Havaitut puutteet asiakkaan kokonaisprosessissa Säästöt takaisin kehittämiseen Verkoston yhteinen intressi Muutos- johtaminen Säästöt Motivointi muutokseen Muutos -paine Pohjaton kuilu Vastaanottoihin käytetty aika Ajan järjes- täminen Nykytoiminna kustannukset Käytettävät rahavarat <Hyvän palvelun perässä saapuvat asiakkaat> Mitattu muutos Puutteet kokonaisprosessissa luovat yhteistä intressiä Mittarien puolueellisuus Kohti haluttua muutosta Arjen tyrannia Muutokseen käytetty aika Kilpailevien palvelun-tarjoajien asiakkaat Hyvän palvelun perässä saapuvat asiakkaat Puutteet kokonais-prosessissa Työmääräpaine Toteutunut muutos Kilpailu asiakkaista Vastaanottojen valmistelu Organisaatioiden välinen yhteistyö Kilpailijoiden kehitystoiminta Viisaasti työskentely Havaitut hyödyt Hyötyjen huomaaminen Tiedon saatavuus Asiakastuki ja -ohjaus Sitoutuneisuus muutokseen Yhteistyö parantaa tiedon saatavuutta Positiivinen kausaliteetti. (muutos aiheuttaa samansuuntaisen muutoksen seuraavassa muuttujassa) + Ammattilaiset saavat asiakkaat mukaan Asiakkaitten tyytyväisyys motivoi ammattilaiset _ Prosessoitu positiivinen asiakaspalaute Negatiivinen kausaliteetti. (muutos aiheuttaa vastakkaissuuntaisen muutoksen seuraavassa muuttujassa) Asiakas -tyytyväisyys Itseään ruokkiva silmukka. (muutos missä tahansa silmukan muuttujassa aiheuttaa samansuuntaisen muutosta kasvattavan seurauksen) Sanan leviäminen Asiakas -osallistuminen Nälkä kasvaa syödessä Tasapainottava silmukka. (muutos missä tahansa silmukan muuttujassa aiheuttaa vastakkaissuun-taisenmuutosta pienentävän seurauksen)

18. PETE tukee alueella tehtävän perusterveydenhuollon tutkimusta • tekemällä omaa tutkimusta, arvioimalla tieteellisin periaattein omaa toimintaansa, terveyskeskusten lääkärikoulutuksen ja toimipaikkakoulutusten laatua • tukemalla terveyskeskuksissa tehtäviä hankkeita (ohjaus, asiantuntija-apu, rahoitus) • vetämällä TAYS:n tutkimuskehittäjien ryhmää, joka • laatii terveyskeskusten tutkimus- ja kehittämistoiminnan kartoituksen (V. 2007) pohjalta PTH:n tutkimustoiminnan edistämisstrategiaa ja -hanketta Taysin ERVA-alueelle (lasten astma) • suunnittelee käytännönläheistä PTH-tutkijakoulutusta • ylläpitämällä YLVA:n aluekouluttajaverkostoa, joka • edistää alueellista verkottumista ja yhteistyötä • kehittää lääkärikoulutusta terveyskeskuksissa • tekemällä yhteistyötä Suomen yleislääketieteen yhdistyksen, Tampereen yliopiston ja PSHP:n Tiedekeskuksen kanssa • koordinoimalla tehtäviä, jotka on järkevää tehdä yhdessä

19. PETE:n pth-tutkimuksen rahoitustuen pelisäännöt • Terveyskeskus/ terveyskeskuksen työntekijä voi saada PETE:ltä tukea tieteelliseen perusterveydenhuollon tutkimukseen, jos kyseessä on: • perusterveydenhuollon kannalta tärkeä tutkimus, joka ei ole saanut SHP:n kilpailutettavista EVO-rahoista tai muualta • perusterveydenhuollon kannalta tärkeä tutkimus, jonka tukeminen edellyttää joustavuutta aikataulullisesti (jatkuva haku) • tutkija on jo aiemmin tuottanut Ylvalle tutkimustuottoa • riskitutkimukset ja aloittelijoiden tutkimukset, joissa on hyvä aihe, mutta jotka eivät voi edes hakea EVO-rahoitusta • yksittäisten terveyskeskusten tutkimukseen liittyvien kuluerien kustannukset • terveyskeskuksen kehittämishankkeen tieteellinen arviointi